**Pidempään yrittäneiden helmikuu**
Johan on aika tehdä uusi ketju, kuukin vaihtunut ajat sitten. Minä kuulun tämän lisäksi vielä 3-kuumeilijoihin ja lokakuisiinkin kai...
Nyt vähän taikauskoa peliin; meidän molemmat lapset ovat saaneet alkunsa helmi/maaliskuussa, ovat siis marraskuussa syntyneitä. Nyt jos kohta ei onnistu niin jo on kumma!!! ;-)
Huomenna ensimmäinen gynekäynti tämän "lapsettomuuden" tiimoilta, jännittää hieman. Viime huhtikuusta alkaen ollaan siis jyystetty tätä kolmosta. Puuhailut asian hyväksi aloitettava lähipäivinä...
Tsempittelyt jälleen kaikille "konkareille"!
eewokki yk 10, kp 13/31-34
Kommentit (30)
Kyllä se nyt totta taitaa olla.
Verikoe tänään positiivinen. Ei tätä vielä oikein ota uskoakseen.
Mutta jos se osuu tännekin, kyllä se osuu teillekin!
Niinuu
Ihanaa, että ensimmäinen plussa tähänkin pinoon. Ja muille tsemppiä, kyllä niitä plussia varmasti meille muillekin tässä kevään mittaan tulee.
Mäkin sain papakokeen tulokset ja kaikki oli kunnossa. Nyt vielä ainakin kuukauden verran odotellaan ja sitten uudella innolla taas yrittämään =)
Piristipä kummasti tuo niinun iloinen uutinen =)
menin sitten huvikseni tänä aamuna testaamaan, kun testejä kerran kaapista löytyi. Ja häikäisevän valkoinen negahan se oli. Kerran sitä vilkaisin ja roskiin meni suuremmin tunteilematta. Tieshän sen mutta silti piti se testi mennä tekemään. Ei näköjään mene kaaliin ettei näillä eväillä luomusti vauvaa saa. Nyt odottelen tätiä ja toisena kp:na meen ottamaan loput lapsettomuustutkimuksiin kuuluvat verikokeet ja kp 3 aloitan clomit. Mies saa simppakokeen tulokset parin viikon päästä (tosi kauan kestää!).
Tosiaan, tänään on vasta dpo 11 mutta eipä ole mitään raskauteen viittaavia oireitakaan, joten eiköhän tää kierto ollu tässä.
Nyt kaikki laskiaismäkeen!
eewokki kp 31/31-34
Harvinaista herkkua tässä pinossa plussat!!=)
Eewokille harmittelut negasta! Mutta ainakin teillä on valoa tunnelin päässä ja toivotaan, että clomeilla on positiivista vaikutusta... Millä mielellä teidän mies muuten kävi testissä? Meillä mies ei oikein vielä lämmenny ajatukselle, vaikka lähetekin sille olis...
Mutta mä sain yllättävän nopeasti sen kontrolliajan siihen kystatutkimuksiin...=) Ja maaliskuun ekaviikolle, että puolitoista viikkoa enää ja jos sitten sais jotain vastauksia tai jopa noi clomit jo...=)
Hauskaa laskiaista kaikille! Täällä E-P:llä tuulee niin, ettei puhettakaan että pulkkamäkeen viitsis...
Sofi
lähti mukisematta mukaan ekalle gynekäynnille ja kiltisti antoi näytteensä, vitsaili vaan että miks pitää niin pieni purkki olla, ämpäriin ois helpompi osua... ;-)
Mies oli meillä pitkään sitä mieltä ettei enää ikinä vauvaa meille, mutta kun hormonikierukka lähti viime huhtikuussa (mukamas mun sexihaluttomuuden takia) se oli heti juonessa mukana kuitenkin. Kiitos siitä hänelle!
Minä se meillä kuitenkin enemmän se kuumeinen olen, mies saa lohdutella ja kestää kaikki mitä minä suustani päästelen...
Toivon että teillä muillakin homma etenee, hoidoilla tai ilman!
eewokki
Meillä oli kanssa aluksi lähinnä mun kuumeilua, mutta nyt taitaa olla kelkka kääntynyt.
Mie alan jo olla sitä mieltä ettei sitä pientä nyyttiä ilmesty ihan luomuna. Ei kyllä ole kokeiltu muuta kuin vitamiineja ja nyt sitten greippimehu on kehissä :) . Edes ovistestailua en ole kokeillut kun gynekologi niin painotti stressittömyyttä elämää, ajattelin et sit se tikkuilu stressaa mua. Se vaan harmittaa niin vietävästi et edellisellä kierrolla yk 8tai 9 oli ihan selvästi jotain tapahtumassa: masua juili niin vietävästi ja aamuisin kuvottava olo,mensut myöhässä, mut menin sitten tekemään kunnon treenin, syke korkeimmillaan 201, niin seuraavana iltanahan täti tuli ja oli niiiiiiiin kamalat ettei koskaan ole ollut.. :_| Nyt sitten harrastin vain kohtuudella, mutta eipä tärpännyt.
Mielesä siintää jo tutkimukset.. Olen alkanut jo miettimään mitä tehdään jos jäädään olemaan kaksistaan.
Mitäs te muut olette ajatelleet, jos ei pieni elämän alku onnistukaan? Vai oletteko turvallisen luottavaisia että kyllä se sieltä tulee ennen pitkää?
Yks tuttu sai vaavin 5vuoden yrittämisen ja usean vuoden hoitojen jälkeen, itsestä se rulijanssi tuntuu vaan liian raskaalta.
Minna
epämieluisan vieraan, täti tuli eilen illalla. Voi p---
Mussu: minulla on jo kaksi lasta, mutta kolmosta toivotaan yhtä paljon (ainakin melkein) kuin ekaa tai tokaa. Ikä vaan alkaa kohta tulla vastaan. Jos olet nuori niin sinulla on vielä monia vuosia aikaa, älä luovuta. Kyllä ovistestit tiettyä painetta luo kun tietää että NYT se voi tärpätä, mutta toisaalta niistä sitten tietäisit että tosiaan ovulaatio tapahtuu eikä ole ongelmia sen suhteen. Minä kävin tutkimuksissa vasta ja vikaakin jo löytyi, osa tutkimuksista vielä tekemättä. Jos epäilet että jotain häikkää vois olla niin kannattaa käydä tutkimassa. Apu voi olla hyvinkin helposti saatavilla.
Ystäväperhe painiskeli lapsettomuuden kanssa peräti 7 vuotta ennenkuin vihdoin monen vuoden hoitojen jälkeen onnistui. Todella rankkaa aikaa se oli heille. Mutta nytpä heille onkin taas tulossa ihana "ylläri", ihan luomuvauva! Kaikki on mahdollista.
eewokki yk 11, kp 1/33-34
Pääsiskös tänne mukaan.?
elikkä, olen parikymppinen nainen ja mieheni on 25v, ensimmäistä lasta toivotaan. täällä menossa nyt kp 10/28 ja yk14, alkaa nuo mun yk:t näyttää huolestuttavilta ja toivo alkaa hiipumaan :( missään tutkimuksissa ei olla vielä käyty.. odottelen että saisin ajan omalle lääkärille, niin saisin lähetteen naistenklinikalle tutkimuksiin.!
Mukavaa kevään alkua kaikille.!
Yöperhonen
Hei vaan! Tuo "pidempään yrittäneet" kuulostaa vaan niin masentavalta... =( Mutta kun noita muita keskusteluja lukee (esim. esikoinen vuonna 2010 jne), on täällä enemmän kanssani samanlaisia fiiliksiä, joten uskaltauduin mukaan!
Olemme siis lähes kolmekymppinen pariskunta ja eka lapsi toiveissa. "Yritystä" on takana 7 kk , eli yk 7 ilmeisesti (nämä termit on vähän outoja vielä)?
Koska pitäisi kääntyä lääkärin puoleen, ellei mitään ala tapahtua? Jostain luin, että vuosi pitäisi olla yritystä takana, ennenkuin huolivat vastaanotolle. Mitään paniikkia minulla ei vielä ole, mutta kuume on tosi paha, varsinkin kun ympäriltä koko ajan kuulee vauvauutisia! Oma nyytti vain antaa odottaa itseään...
Sinä sitten teit sen mitä täällä pinossa ei ole vielä sen historian aikana tehty, ainakaan muistaakseni! Mahtavaa! Toivottavasti viiva siitä vaan vahvistuu. Samalla olen alakuloinen, käyköhän mulle enää noin...
Luulenpa että marraskuun taika ei tehonnut tässä kierrossa, ihan sellainen olo on ettei tuolla kohdussa mitään ole. Meillä kun 2 ekaa lasta on marrasvauvoja. Mies toimittaa tänään simppanäytteensä labraan, toivottavasti näytteenotossa ei ole ongelmia ;-) Ja näytekin oikein vilisisi priimakuntoisia uimareita...
Tätiäkin joutuu odotella vielä melkein viikon, hitto soikoon.
eewokki yk 10, kp 29/31-34