Lue keskustelun säännöt.
Mieheni käyttäytyy ajoittain todella erikoisesti
27.01.2015 |
Kun olemme olleet käymässä hänen vanhempiensa luona, hän on monesti heittänyt vanhempiensa omakotitalon pihalle roskat (siis maahan talon eteen). Useasti olen monissa paikoissa huomannut, että hän on laittanut jonkun vanhan kahvimukin tai limsamukin auton pyörän alle tai heittänyt maahan (esim. kerrostalon pihassa ulko-oven lähellä, parkkihallissa tai juuri hänen vanhempiensa pihalla). Olen melkein joka kerta kysynyt syytä ja hän ei osaa vastata siihen mitään järkevää syytä ja jatkaa toimintaansa kerrasta toiseen (joka kerta olen ihan että wtf).
Mieheni saattaa valehdella aivan yhdentekevistä tai sitten tärkeistä asioista aivan kevyesti hymyillen päin naamaa tai sanoa vakavalla naamalla ko. asiat ja sitten seuraavana päivänä sanookin, että hän vain bluffasi koko ajan ja odotti, kumpi menee pidemmälle. Olen nyt ollut hänen kanssaan yhdessä useamman vuoden ja hän edelleen yllättää moisen seikan kanssa. Hän nimittäin saattaa valehdella päin naamaa ilman tunnontuskia kenelle tahansa ja milloin tahansa. Olemme hieman jutelleet avioeron mahdollisuudesta viime päivinä, sillä mies tunnusti, että ei rakasta minua sekä on väkivaltainen ja erittäin pihi sekä valehtelee ja parin viime päivän ajan ja viimeksi aamullakin hän sanoi vakuuttavalla rauhallisella äänellä, että toivoo meidän eroavan. Sitten kun useamman päivän harkinnan jälkeen menin kyselemään asuntoja itselleni ja lapsille, niin mies sanoikin, että en kai ole tosissani. Hän kuulemma oli taas juksannut minua. Wtf taas!
Siis mikä häntä vaivaa? Onko hänellä joku persoonallisuusäiriö tms.? Hän on ainakin käytännössä kykenemätön ottamaan vastaan kritiikkiä ja hän kostaa kaiken moninkertaisesti sekä haukkuu minua aivan järkyttävän alatyylisillä ilmaisuilla ihan pienestäkin asiasta, esim. olen "paskalutka" tai "horop*rse", jos en vie jotain kuppia keittiöön juuri silloin kun hän niin toivoo. Hän käyttää todella alatyylisiä ilmaisuja myös lasten kuullen ja sanoo, että ei pysty hillitsemään sanojaan, jos olen "hankala". Tässä on tosiaan itselläni ollut ero suunnitteilla, vaikka vaikeaahan se toki on kaikkinensa, kun mulla ei ole edes tässä kaupungissa kavereitakaan ja lähisukulaiset eivät pääse auttamaan. Mies on ulkoisilla mittareilla menestynyt, mutta hyvin impulsiivinen ja ajoittain jopa julma kotona. Mutta mikä hän oikeasti onkaan miehiään? Olen edelleen aivan ihmeissäni.
Kommentit (64)
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 02:19"]
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 02:07"]
Selkeä provo.
[/quote]
Eipä ole provo. Mieheni on oikeasti todella erikoinen aivan yllättävissä jutuissa ja hänellä on erittäin lyhyt pinna. Ja hänen mielestään nalkutus (vaikka siitä, että roskia on epäkohteliasta ja typerää heittää ihmisten pihoille) on oikeutus lyömiseen. Hänen työkaverinsa ja muut tuttunsa eivät varmaan ikipäivänä uskoisi sitä, millainen hän on kotona omalle vaimolleen. Nimittäin ulospäin hän on hymyilevä ja jopa sympaattisen oloinen, tosin hän juoruilee ja kieroilee sekä "pelailee" työkuvioissaan käsittämättömän paljon sekä riistää ja jopa nöyryyttää parhaita kavereitaan (ne hänen harvat 2-3 parasta kaveriaan ovat kaikki mun itseni kaltaisia, melkein "lammasmaisen" kilttejä). T. Ap
[/quote]
Kuulostaa sosiopaatilta tai narsistilta (ulkoapäin karismaattinen, manipuloiva). Mutta, kuten aiemmin on sanottu, diagnoosi on aivan samantekevä koska olet tällä hetkellä vaaravyöhykkeellä. Lähde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
#21 jatkaa vielä:
Pitää lisätä sen verran, että eräs ystäväni on ollut samankaltaisessa tilanteessa, jossa hän on yrittänyt rohkaista ystäväänsä jättämään puolisonsa. Nykyään kyseinen ihminen pärjää mainiosti. Saanut mm. itsetuntonsa takaisin, koska on vihdoin ymmärtänyt millainen terve parisuhde on. Lapsetkin pärjäävät hyvin, koska eivät enää tapaa narsisti-isäänsä.
Jos vain sinulla riittää voimia, niin olisi mukavaa jos päivittelisit tänne kuulumisiasi. En varmaan ole ainoa, joka on huolissaan.
Narsisti, melko selvä tapaus. Ei muutu ilman terapiaa ja omaa todellista halua parantua. Pohjimmiltaan pelkää hylkäämistä, koska kokenut trauman vauvana. Kokemusta on.
suosittelisin että et keskustele erosta enää vaan järjestät eron salassa ja lähdet. osoite salaiseksi.
mies kuulostaa psykopaatilta, manipulaattorilta tai narsistilta.
en jaksaisi.
t. m46
Sisältö jatkuu mainoksen alla
TURVAKOTI, teille molemmille ketjun alistetuille naisille. Itsenne ja lasten vuoksi. Ei selittelyitä, uhkavaatimuksia tms. näille "miehille". Lähdette vain työpäivän aikana. Kamat ehtii jakaa myöhemminkin. Tärkeintä on ihmiset.
Hei nyt älä kerro mitään suunnitelmistasi enempää. Pääsisitkö naisten turvakotiin siksiaikaa kun saat oman asunnon? he auttavan muutossa ja tavaroiden noutamisessa. Tuo on jo aivan sairasta mitä mies tekee, ihme Juksuttaja" siis mitä hemmettiä kysyn minäkin. Ja puheet kuolemasta ja ilmeisesti on pahoinpidellyt sinua kovastikkin jos päävammoja olet saanut. et voi tietää miten lopullinen ero vaikuttaa miheeen kun tajuaa sinun olevan tosissasi 110%. Googlaa paikkakuntasi turvakoti ja tyhjennä selaushistoria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko olla provo. Ei kai kukaan altista lapsiaan tollaisen hullun mielenliikkeiden vaikutukselle?
Olet saanut täältä hyviä neuvoja. Ota yhteys lähimpään turvakotiin, nettiturvakodista löytyy lisätietoja. Tyhjennä selaushistoria.
Kerro tilanteestasi sukulaisillesi ja ystävillesi. Näin et jää asian kanssa yksin. Mutta: hae tukea vain sellaisista ihmsistä, jotka oikeasti tukevat sinua. Ei siis sellaisista, jotka alkavat puolustelemaan miestä. Sinä tarvitset nyt rohkaisu ja kuuntelijaa.
Muista, että sinä et ole tehnyt mitään väärää. Sinun ei tarvitse hävetä. Väkivallan tekijän on hävettävä, ei kohteen.
Minäkin olen lähtenyt väkivaltaisesta suhteesta ja voin kertoa, että se kannattaa. On parempi olla ilman miestä turvallisessa kodissa, pelkäämättä. Kuuluuko pelko sinun mielestäsi rakkauteen? Oman kodin pitäisi olla turvasatama, ei sellainen paikka, jossa joutuu varomaan sanojaan ja tekojaan jatkuvasti.
Lapsesi tarvitsevat terveen äidin. Et kai halua vammautua loppuiäksesi tuon miehen takia? Tai kuolla?
Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Numero 6 jatkaa:
Mitta on täysi. Viime yönä mies palasi ryyppyreissultaan kotiin. Oli melko humalassa. Hän pyysi että olisin vain hiljaa, vaikken puhunut.. pieni poikamme nukkui omassa huoneessaan. Mies oli vihainen ja alkoi vittuilemaan kun olin laittanut kynsilakkaa ehtoolla, oli tylsää istua iltaa kotona. Mä oon tällä hetkellä sairaslomalla pitkittyneen flunssan vuoksi, homeesta on suuri epäily meidän asunnonssa. Vittuilu alkoi ja jatkui yhtä turhanpäiväisistä asioista. Kerroin meneväni nukkumaan jos se sopii. Mies vaan tuijotti mua siinä sohvalla. Kävin nukkumaan ja muutaman minuutin päästä mies lähes juoksi makuuhuoneeseen ja huusi "alatko vittuilla mulle" ja jatkoi "vitun vammanen lehmä et sä määrää etten saa sulta mitään" tarkoittaen seksiä. Me ollaan viimeiset 5 vuotta tehty joka kerta kun tahtonut. En vastannut mitään, yritin olla vaan hiljaa vaikka itku tuli. Mies huusi jotakin huoraamisesta (mies on mulle vasta toinen mies ikinä, en ole huorannut) ja tein virheen sanomalla että lapsi nukkuu, voitaisko puhua rauhassa. "Sä et vitun huora ikinä pidä turpaas kiinni" se huusi, ja hyppäs sängylle ja nousi seisomaan mun päälle, painaen jalalla mun kasvoja ja sektioarpea joka on vieläkin herkkä. Mä jähmetyin ja vaan itkin. Mies alkoi repimään mun vaatteita ja nauroi "Sä joskus sanoit pitäväs seksistä 'väkisin' niin tehdään sitten vitun lehmä". (Joskus ehkä ois kiinnostanut muttei tällä tavalla) Pyysin että ei tehtäis. Tämän jälkeen mies nousi ja otti mun sähkökitaran seinätelineestä ja löi mua sillä. kiviseinään mun pään takana tuli iso reikä, kun kitara osui siihenkin. Mä suojasin jaloilla itseäni ja otin iskut niihin ennemmin, nyt mulla on molemmissa säärissä hiusmurtumat ja ihon alla verta? Käyn niistä lääkärissä. Mies lopetti hakkaamisen jossain vaiheessa ja lähti ulos.. Ei tullut enää takaisin, laittoi viestiä tulevansa vasta aamulla, koska ei jaksa katsella mun rumaa naamaa. Ei edes kysynyt voinko "hyvin" tai kävikö pahasti. Nyt aamulla soitin veljelle.. olemme hänen luonaan pari päivää. Saa nähdä miten paljon mies tästä suuttuu. En uskalla puhua tästä vielä sukulaisille.. veljelle kerroin lyöneeni jalat lumitöissä.
Naiset taitaa olla vaan tyhmiä joille kelpaa rentut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 10:52"]Numero 6 jatkaa:
Mitta on täysi. Viime yönä mies palasi ryyppyreissultaan kotiin. Oli melko humalassa. Hän pyysi että olisin vain hiljaa, vaikken puhunut.. pieni poikamme nukkui omassa huoneessaan. Mies oli vihainen ja alkoi vittuilemaan kun olin laittanut kynsilakkaa ehtoolla, oli tylsää istua iltaa kotona. Mä oon tällä hetkellä sairaslomalla pitkittyneen flunssan vuoksi, homeesta on suuri epäily meidän asunnonssa. Vittuilu alkoi ja jatkui yhtä turhanpäiväisistä asioista. Kerroin meneväni nukkumaan jos se sopii. Mies vaan tuijotti mua siinä sohvalla. Kävin nukkumaan ja muutaman minuutin päästä mies lähes juoksi makuuhuoneeseen ja huusi "alatko vittuilla mulle" ja jatkoi "vitun vammanen lehmä et sä määrää etten saa sulta mitään" tarkoittaen seksiä. Me ollaan viimeiset 5 vuotta tehty joka kerta kun tahtonut. En vastannut mitään, yritin olla vaan hiljaa vaikka itku tuli. Mies huusi jotakin huoraamisesta (mies on mulle vasta toinen mies ikinä, en ole huorannut) ja tein virheen sanomalla että lapsi nukkuu, voitaisko puhua rauhassa. "Sä et vitun huora ikinä pidä turpaas kiinni" se huusi, ja hyppäs sängylle ja nousi seisomaan mun päälle, painaen jalalla mun kasvoja ja sektioarpea joka on vieläkin herkkä. Mä jähmetyin ja vaan itkin. Mies alkoi repimään mun vaatteita ja nauroi "Sä joskus sanoit pitäväs seksistä 'väkisin' niin tehdään sitten vitun lehmä". (Joskus ehkä ois kiinnostanut muttei tällä tavalla) Pyysin että ei tehtäis. Tämän jälkeen mies nousi ja otti mun sähkökitaran seinätelineestä ja löi mua sillä. kiviseinään mun pään takana tuli iso reikä, kun kitara osui siihenkin. Mä suojasin jaloilla itseäni ja otin iskut niihin ennemmin, nyt mulla on molemmissa säärissä hiusmurtumat ja ihon alla verta? Käyn niistä lääkärissä. Mies lopetti hakkaamisen jossain vaiheessa ja lähti ulos.. Ei tullut enää takaisin, laittoi viestiä tulevansa vasta aamulla, koska ei jaksa katsella mun rumaa naamaa. Ei edes kysynyt voinko "hyvin" tai kävikö pahasti. Nyt aamulla soitin veljelle.. olemme hänen luonaan pari päivää. Saa nähdä miten paljon mies tästä suuttuu. En uskalla puhua tästä vielä sukulaisille.. veljelle kerroin lyöneeni jalat lumitöissä.
[/quote]
Puhu sille veljelle, puhu puhu puhu!
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 02:19"]
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 02:07"]
Selkeä provo.
[/quote]
Eipä ole provo. Mieheni on oikeasti todella erikoinen aivan yllättävissä jutuissa ja hänellä on erittäin lyhyt pinna. Ja hänen mielestään nalkutus (vaikka siitä, että roskia on epäkohteliasta ja typerää heittää ihmisten pihoille) on oikeutus lyömiseen. Hänen työkaverinsa ja muut tuttunsa eivät varmaan ikipäivänä uskoisi sitä, millainen hän on kotona omalle vaimolleen. Nimittäin ulospäin hän on hymyilevä ja jopa sympaattisen oloinen, tosin hän juoruilee ja kieroilee sekä "pelailee" työkuvioissaan käsittämättömän paljon sekä riistää ja jopa nöyryyttää parhaita kavereitaan (ne hänen harvat 2-3 parasta kaveriaan ovat kaikki mun itseni kaltaisia, melkein "lammasmaisen" kilttejä). T. Ap
[/quote]
Kuulostaa ihan täysin narsistilta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 11:08"][quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 10:52"]Numero 6 jatkaa:
Mitta on täysi. Viime yönä mies palasi ryyppyreissultaan kotiin. Oli melko humalassa. Hän pyysi että olisin vain hiljaa, vaikken puhunut.. pieni poikamme nukkui omassa huoneessaan. Mies oli vihainen ja alkoi vittuilemaan kun olin laittanut kynsilakkaa ehtoolla, oli tylsää istua iltaa kotona. Mä oon tällä hetkellä sairaslomalla pitkittyneen flunssan vuoksi, homeesta on suuri epäily meidän asunnonssa. Vittuilu alkoi ja jatkui yhtä turhanpäiväisistä asioista. Kerroin meneväni nukkumaan jos se sopii. Mies vaan tuijotti mua siinä sohvalla. Kävin nukkumaan ja muutaman minuutin päästä mies lähes juoksi makuuhuoneeseen ja huusi "alatko vittuilla mulle" ja jatkoi "vitun vammanen lehmä et sä määrää etten saa sulta mitään" tarkoittaen seksiä. Me ollaan viimeiset 5 vuotta tehty joka kerta kun tahtonut. En vastannut mitään, yritin olla vaan hiljaa vaikka itku tuli. Mies huusi jotakin huoraamisesta (mies on mulle vasta toinen mies ikinä, en ole huorannut) ja tein virheen sanomalla että lapsi nukkuu, voitaisko puhua rauhassa. "Sä et vitun huora ikinä pidä turpaas kiinni" se huusi, ja hyppäs sängylle ja nousi seisomaan mun päälle, painaen jalalla mun kasvoja ja sektioarpea joka on vieläkin herkkä. Mä jähmetyin ja vaan itkin. Mies alkoi repimään mun vaatteita ja nauroi "Sä joskus sanoit pitäväs seksistä 'väkisin' niin tehdään sitten vitun lehmä". (Joskus ehkä ois kiinnostanut muttei tällä tavalla) Pyysin että ei tehtäis. Tämän jälkeen mies nousi ja otti mun sähkökitaran seinätelineestä ja löi mua sillä. kiviseinään mun pään takana tuli iso reikä, kun kitara osui siihenkin. Mä suojasin jaloilla itseäni ja otin iskut niihin ennemmin, nyt mulla on molemmissa säärissä hiusmurtumat ja ihon alla verta? Käyn niistä lääkärissä. Mies lopetti hakkaamisen jossain vaiheessa ja lähti ulos.. Ei tullut enää takaisin, laittoi viestiä tulevansa vasta aamulla, koska ei jaksa katsella mun rumaa naamaa. Ei edes kysynyt voinko "hyvin" tai kävikö pahasti. Nyt aamulla soitin veljelle.. olemme hänen luonaan pari päivää. Saa nähdä miten paljon mies tästä suuttuu. En uskalla puhua tästä vielä sukulaisille.. veljelle kerroin lyöneeni jalat lumitöissä.
[/quote]
Puhu sille veljelle, puhu puhu puhu!
[/quote]
Veli varmaan tappais avomiehen jos tietäis.. En tiedä miksi suojelen sellaista kusipäätä. Hän on muiden silmissä "suloinen" ja mukava. Pakko lapsen takia erota koska mies joskus ottanut lasta liian kovakouraisesti kiinni, vaikka väittää ettei tee niin.
KERRO NYT PERKELE SILLE VELJELLES!!!! SUOJELE ITSEÄS JA LAPSIAS!KOHTA OOT RUUMIS.
Tutustu siihen mitä on läheisriippuvuus. Kuulostat siltä että se on sun ongelmas.
Mutta päätä nyt heti ettet enää IKINÄ mene tuon hullun kanssa saman katon alle!! IHAN OIKEASTI sä et ansaitse tota paskaa, jos olette kertaakaan vielä kahdestaan niin voi olla ettet näe lapsias enää koskaan! Mieluiten kerro kaikille mahdollisille ihmisille miehen teoista (ihan siksi että he osaavat suojella ja tukea sua ja jos jossain mielenhäiriössä miettisit yhteenpaluuta niin he voisivat muistuttaa mitä mies on tehnyt) ja tee poliisille ilmoitus, sen jälkeen haet omaa asuntoa ja menet vaikka turvakotiin muttet enää hetkeksikään tuon miehen kanssa samaan tilaan kahdestaan!
Ja senkin takia kannattaa puhua muille että saat tervettä perspektiiviä asiaan. Nyt vain mietit asioita itseksesi kovasti stressaantuneena ja mies on aivopessyt sut uskomaan ettei hän ole tehnyt mitään pahaa tai jos onkin niin oot ansainnut sen ym.ym., terveiltä ihmisiltä saisit järkeä omaankin ajatteluusi.
Vähän sama kun mä erosin miehestäni joka mm. kuristi mua ja mä olin puhumassa asiasta eräässä paikassa, mietin että ylireagoinko kun soitin poliisit. Työntekijä kysyi 'ai että ylireagoitko kun soitit poliisit miehen kuristettua sua?' sellaisella äänensävyllä että tajusin olevan täysidiootti kun edes mietin sellaista!
Erotilanteessa ehdottomasti EI saa kertoa miehelle mitään etukäteen! On oltava kuin ei olisikaan ja lähdettävä salaa. EI myöskään kannata kertoa sukulaisille ennen lähtöä, koska osa heistä aina uskoo miehen valitukset ja kertoo miehelle suunnitelmasi ja olinpaikkanne.
Ajattele nyt edes sitä lapsiparkaasi, joka kasvaa tuollaisen suhteen irvikuvan takia kieroon.
Vaikka olin 3-5-vuotiaana "nukkumassa" niin tosiasiassa heräsin jatkuvasti niihin vanhempien yöllisiin riitoihin ja itkin hiljaa pelosta peiton alla.
Aikuisella iällä en ole pystynyt parisuhteeseen tunne-elämän solmujen takia.
Anna lapsellesi parempi tulevaisuus ja lähde heti, mikään viimeisen mahdollisuuden antaminen ei tuonlaisen ihmisen kanssa toimi.
Haluatko lastesi joutuvan katselemaan tuollaista? Lapset yleensä ottavat mallia vanhempiensa parisuhteesta, eli mahdolliset poikasi todennäköisesti tulevaisuudessa hakkaavat ja alistavat puolisojaan ja mahdolliset tyttäresi joutuvat jonkun hullun miehen armoille. Jos joutuvat koko lapsuutensa sellaista katsomaan.
Toinen skenaario on se että sä joudut katselemaan lastesi kasvua lähes vihannekseksi vammautuneena ja liikuntakyvyttömänä kun miehesi joku kerta lyökin tarpeeksi kovaa.
Tiedän että lähteminen on vaikeaa. Mutta kun ei ole muuta vaihtoehtoa!!
Voimia, sä pärjäät kyllä kunhan pääset pois tuon sekopään luota.