Lue keskustelun säännöt.
Mieheni käyttäytyy ajoittain todella erikoisesti
27.01.2015 |
Kun olemme olleet käymässä hänen vanhempiensa luona, hän on monesti heittänyt vanhempiensa omakotitalon pihalle roskat (siis maahan talon eteen). Useasti olen monissa paikoissa huomannut, että hän on laittanut jonkun vanhan kahvimukin tai limsamukin auton pyörän alle tai heittänyt maahan (esim. kerrostalon pihassa ulko-oven lähellä, parkkihallissa tai juuri hänen vanhempiensa pihalla). Olen melkein joka kerta kysynyt syytä ja hän ei osaa vastata siihen mitään järkevää syytä ja jatkaa toimintaansa kerrasta toiseen (joka kerta olen ihan että wtf).
Mieheni saattaa valehdella aivan yhdentekevistä tai sitten tärkeistä asioista aivan kevyesti hymyillen päin naamaa tai sanoa vakavalla naamalla ko. asiat ja sitten seuraavana päivänä sanookin, että hän vain bluffasi koko ajan ja odotti, kumpi menee pidemmälle. Olen nyt ollut hänen kanssaan yhdessä useamman vuoden ja hän edelleen yllättää moisen seikan kanssa. Hän nimittäin saattaa valehdella päin naamaa ilman tunnontuskia kenelle tahansa ja milloin tahansa. Olemme hieman jutelleet avioeron mahdollisuudesta viime päivinä, sillä mies tunnusti, että ei rakasta minua sekä on väkivaltainen ja erittäin pihi sekä valehtelee ja parin viime päivän ajan ja viimeksi aamullakin hän sanoi vakuuttavalla rauhallisella äänellä, että toivoo meidän eroavan. Sitten kun useamman päivän harkinnan jälkeen menin kyselemään asuntoja itselleni ja lapsille, niin mies sanoikin, että en kai ole tosissani. Hän kuulemma oli taas juksannut minua. Wtf taas!
Siis mikä häntä vaivaa? Onko hänellä joku persoonallisuusäiriö tms.? Hän on ainakin käytännössä kykenemätön ottamaan vastaan kritiikkiä ja hän kostaa kaiken moninkertaisesti sekä haukkuu minua aivan järkyttävän alatyylisillä ilmaisuilla ihan pienestäkin asiasta, esim. olen "paskalutka" tai "horop*rse", jos en vie jotain kuppia keittiöön juuri silloin kun hän niin toivoo. Hän käyttää todella alatyylisiä ilmaisuja myös lasten kuullen ja sanoo, että ei pysty hillitsemään sanojaan, jos olen "hankala". Tässä on tosiaan itselläni ollut ero suunnitteilla, vaikka vaikeaahan se toki on kaikkinensa, kun mulla ei ole edes tässä kaupungissa kavereitakaan ja lähisukulaiset eivät pääse auttamaan. Mies on ulkoisilla mittareilla menestynyt, mutta hyvin impulsiivinen ja ajoittain jopa julma kotona. Mutta mikä hän oikeasti onkaan miehiään? Olen edelleen aivan ihmeissäni.
Kommentit (64)
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 12:15"]
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 11:08"][quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 10:52"]Numero 6 jatkaa: Mitta on täysi. Viime yönä mies palasi ryyppyreissultaan kotiin. Oli melko humalassa. Hän pyysi että olisin vain hiljaa, vaikken puhunut.. pieni poikamme nukkui omassa huoneessaan. Mies oli vihainen ja alkoi vittuilemaan kun olin laittanut kynsilakkaa ehtoolla, oli tylsää istua iltaa kotona. Mä oon tällä hetkellä sairaslomalla pitkittyneen flunssan vuoksi, homeesta on suuri epäily meidän asunnonssa. Vittuilu alkoi ja jatkui yhtä turhanpäiväisistä asioista. Kerroin meneväni nukkumaan jos se sopii. Mies vaan tuijotti mua siinä sohvalla. Kävin nukkumaan ja muutaman minuutin päästä mies lähes juoksi makuuhuoneeseen ja huusi "alatko vittuilla mulle" ja jatkoi "vitun vammanen lehmä et sä määrää etten saa sulta mitään" tarkoittaen seksiä. Me ollaan viimeiset 5 vuotta tehty joka kerta kun tahtonut. En vastannut mitään, yritin olla vaan hiljaa vaikka itku tuli. Mies huusi jotakin huoraamisesta (mies on mulle vasta toinen mies ikinä, en ole huorannut) ja tein virheen sanomalla että lapsi nukkuu, voitaisko puhua rauhassa. "Sä et vitun huora ikinä pidä turpaas kiinni" se huusi, ja hyppäs sängylle ja nousi seisomaan mun päälle, painaen jalalla mun kasvoja ja sektioarpea joka on vieläkin herkkä. Mä jähmetyin ja vaan itkin. Mies alkoi repimään mun vaatteita ja nauroi "Sä joskus sanoit pitäväs seksistä 'väkisin' niin tehdään sitten vitun lehmä". (Joskus ehkä ois kiinnostanut muttei tällä tavalla) Pyysin että ei tehtäis. Tämän jälkeen mies nousi ja otti mun sähkökitaran seinätelineestä ja löi mua sillä. kiviseinään mun pään takana tuli iso reikä, kun kitara osui siihenkin. Mä suojasin jaloilla itseäni ja otin iskut niihin ennemmin, nyt mulla on molemmissa säärissä hiusmurtumat ja ihon alla verta? Käyn niistä lääkärissä. Mies lopetti hakkaamisen jossain vaiheessa ja lähti ulos.. Ei tullut enää takaisin, laittoi viestiä tulevansa vasta aamulla, koska ei jaksa katsella mun rumaa naamaa. Ei edes kysynyt voinko "hyvin" tai kävikö pahasti. Nyt aamulla soitin veljelle.. olemme hänen luonaan pari päivää. Saa nähdä miten paljon mies tästä suuttuu. En uskalla puhua tästä vielä sukulaisille.. veljelle kerroin lyöneeni jalat lumitöissä. [/quote] Puhu sille veljelle, puhu puhu puhu! [/quote] Veli varmaan tappais avomiehen jos tietäis.. En tiedä miksi suojelen sellaista kusipäätä. Hän on muiden silmissä "suloinen" ja mukava. Pakko lapsen takia erota koska mies joskus ottanut lasta liian kovakouraisesti kiinni, vaikka väittää ettei tee niin.
[/quote]
Nyt ei puhuta millekään veljelle, vaan POLIISILLE ja HETI! Onhan kanssasi joku, joka lähtee tekemään yhdessä rikosilmoitusta? Älä jätä huomiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Soita tänään turvakotiin. Turhaan haet aikaa selittelyillä tai miettimällä. Seuraava lyönti voi olla viimeinen kerran pääsi on saanut jo vakavia kolhuja. Magneettikuvauksessa näkyisi miten pahoja vammat on. Lapsesi jäävät sen hirviön armoille jos sinulle tapahtuu jotain.
Ensimmäinen poikaystäväni oli tuollainen. Hänen lempipuuhaansa oli juurikin päähän kohdistetut iskut tai pään lyöminen seinään. Olin vasta pieni tyttö, 14v. joten jälkikäteen syyllistämisten lomassa ymmärtänyt että vanhempieni olisi pitänyt suojella minua sillä en itse tajunnut yhtään mitään parisuhteista. Fyysisen lisäksi jatkuva haukkuminen, valehtelu ja sellaiset kummalliset mind fuck pelit oli sen jätkän parasta antia. Teki mulle sellaista seksuaalista väkivaltaa josta en vielä tänä päivänäkään pysty puhumaan kunnolla..Sen hirviön vanhemmat tiesi minkälainen poika on sillä kävi käsiksi äitinsä luona.
Tapahtuneesta on vuosia. Itsetunnoton ja rikki hakattu tyttö olin ja kävin läpi surkeita miesjuttuja vielä tuon jälkeen. Vieläkin näen painajaisia siitä psykopaatista eivätkä ne arvet katoa koskaan. Nykyinen mieheni on monet itkut ja painajaiset lohduttanut koska menen aivan tolaltani kun se hakkaaja tulee uniin. En koskaan olisi uskonut saavani normaalia ja rakastavaa miestä. Tuhlasin teinivuodet sekopään kanssa mutta arvostan joka päivä sitä, että selvisin ja minut löysi maailman ihanin mies kun olin päässyt eroon mielipuolisista suhteista.
Miehessäsi ei siis ole mitään erikoista vaan hän on sinulle uhka ja sinun pitää suojella itseäsi. Sinua ei pidä enää kiinnostaa sen psykon mielenlaatu tai ajatukset. Katso netistä lähimmän turvakodin numero. Jos olet nyt kotona yksin, pakkaa vain pieni kassi jossa sun henkkarit, puhelin ja lasten pakolliset jutut. Sitten helkutin äkkiä pois!
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 22:05"]Tän on pakko olla provo.
[/quote]
Kun nää valitettavan harvoin on. Mulla takana vähän samantyyppinen juttu, tosin päähän mua ei ikinä lyöty. Taju lähti kuristamisesta. Lähteminen on vaikeeta, mut se on mahdollista. Ne kusipäät, jotka tätä tekee, sekoittaa usein toisen unirytmin, tekee just tuollasia hämmentäviä juttuja ja perustelee hyvin tarkkaan ja ymmärrettävästi miksei väkivalta ole ikinä tekijän syy. Mä ymmärsin nämä vasta puoli vuotta eron jälkeen.
..ja se hauta ei oikeasti ole kuin yhden vähän kovemman lyönnin takana.
Aloittaja, se toinen täällä puhunut ja kaikki vastaavissa suhteissa kärsivät, lähtekää ja heti. Turvakoti on sitä varten ettei he tarvitse suunnitelmia, takuuvuokria tai todistuksia. Siellä on aikaa miettiä ja kerätä voimia miten aloittaa oma elämä. Ei tarvitse miettiä kellonaikaa, sukulaisia eikä mitään vaan pääsee 24h turvalliseen paikkaan jossa autetaan. Siellä on puhtaita vaatteita, ruokaa, sänky ja ammattilaiset joiden kanssa käydä asioita läpi kun henkisesti jaksaa. Varsinkin te joilla lapsia, älkää jääkö väkivaltahelvettiin. Asettukaa hetkeksi sen pienen tai isomman asemaan. Miettikää miten haavoittuvainen lapsi on nähdessään ja kuullessaan karmeuksia joita ei voi estää. Miten lapsi pelkää sen rakastamansa äidin puolesta kun ei muutakaan voi. Itkee tyynyä vasten ja käy läpi samaa tuskaa jonka joutuu peittämään sisälleen. Mies joka lyö ei ole mies eikä ole mitään syytä noille sairaille asioille joita täälläkin kerrottu. Pelastakaa itsenne ja rakentakaa lapsille ehyt elämä.
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 13:19"][quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 12:15"]
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 11:08"][quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 10:52"]Numero 6 jatkaa: Mitta on täysi. Viime yönä mies palasi ryyppyreissultaan kotiin. Oli melko humalassa. Hän pyysi että olisin vain hiljaa, vaikken puhunut.. pieni poikamme nukkui omassa huoneessaan. Mies oli vihainen ja alkoi vittuilemaan kun olin laittanut kynsilakkaa ehtoolla, oli tylsää istua iltaa kotona. Mä oon tällä hetkellä sairaslomalla pitkittyneen flunssan vuoksi, homeesta on suuri epäily meidän asunnonssa. Vittuilu alkoi ja jatkui yhtä turhanpäiväisistä asioista. Kerroin meneväni nukkumaan jos se sopii. Mies vaan tuijotti mua siinä sohvalla. Kävin nukkumaan ja muutaman minuutin päästä mies lähes juoksi makuuhuoneeseen ja huusi "alatko vittuilla mulle" ja jatkoi "vitun vammanen lehmä et sä määrää etten saa sulta mitään" tarkoittaen seksiä. Me ollaan viimeiset 5 vuotta tehty joka kerta kun tahtonut. En vastannut mitään, yritin olla vaan hiljaa vaikka itku tuli. Mies huusi jotakin huoraamisesta (mies on mulle vasta toinen mies ikinä, en ole huorannut) ja tein virheen sanomalla että lapsi nukkuu, voitaisko puhua rauhassa. "Sä et vitun huora ikinä pidä turpaas kiinni" se huusi, ja hyppäs sängylle ja nousi seisomaan mun päälle, painaen jalalla mun kasvoja ja sektioarpea joka on vieläkin herkkä. Mä jähmetyin ja vaan itkin. Mies alkoi repimään mun vaatteita ja nauroi "Sä joskus sanoit pitäväs seksistä 'väkisin' niin tehdään sitten vitun lehmä". (Joskus ehkä ois kiinnostanut muttei tällä tavalla) Pyysin että ei tehtäis. Tämän jälkeen mies nousi ja otti mun sähkökitaran seinätelineestä ja löi mua sillä. kiviseinään mun pään takana tuli iso reikä, kun kitara osui siihenkin. Mä suojasin jaloilla itseäni ja otin iskut niihin ennemmin, nyt mulla on molemmissa säärissä hiusmurtumat ja ihon alla verta? Käyn niistä lääkärissä. Mies lopetti hakkaamisen jossain vaiheessa ja lähti ulos.. Ei tullut enää takaisin, laittoi viestiä tulevansa vasta aamulla, koska ei jaksa katsella mun rumaa naamaa. Ei edes kysynyt voinko "hyvin" tai kävikö pahasti. Nyt aamulla soitin veljelle.. olemme hänen luonaan pari päivää. Saa nähdä miten paljon mies tästä suuttuu. En uskalla puhua tästä vielä sukulaisille.. veljelle kerroin lyöneeni jalat lumitöissä. [/quote] Puhu sille veljelle, puhu puhu puhu! [/quote] Veli varmaan tappais avomiehen jos tietäis.. En tiedä miksi suojelen sellaista kusipäätä. Hän on muiden silmissä "suloinen" ja mukava. Pakko lapsen takia erota koska mies joskus ottanut lasta liian kovakouraisesti kiinni, vaikka väittää ettei tee niin.
[/quote]
Eikö silti parasta olisi, että kertoisit veljelle, kun et itse pysty/tahdo itseäsi ja lasta suojella? Nyt tulee karu kommentti, jota tosin tarkoitan sydämeni pohjasta ja vilpittömästi: Jos et voi lähteä tuosta liitosta, lapsi ei voi enää asua teillä.
Jos te alistetut naiset/miehet lukisitte tätä meidän "muiden" silmillä ymmärtäisitte, minkä sanomattoman raivon ja epäuskon ja epätoivonkin vallassa tällaista lukee. Uskon, kun sanotte ettei ole helppo lähteä, vaikka minusta lähtö olisi vain oven avauksen takana. Sen tähden olemme turhautuneita ja jotkut jopa törkeitä kommenteissaan, kun ei meille mahdu päähän se, ettei pysty lähtemään jos hakataan (lähtisin jo pelkästä haukkumisestakin).
Tsemppiä päätöksentekoon, enempää en voi kai auttaa..
[/quote]
Kiitos kaikille tuesta. Joku mainitsi läheisriippuvuuden. Tiedän että minussa on sitä "vikaa". Pienestä asti yritin saada vanhemmiltakin vain hyväksyntää.. Olen päättänyt etten palaa enää kotiin. On entisetkin mustelmat vielä arkoina. Väkivaltaa on ollut useasti viikossa. Pelottaa jäädä "yksin" mutta sen itsestäni tiedän etten pysty seuraamaan vierestä, jos avomies koskee pahastu lasta. Itselläni en pidä niin väliä. Olin joskus jopa lyödä miestä kun hän poikaan koski vaikken ikinä ole ketään lyönyt. En tahdo joutua sellaiseen tilanteeseen.. omat lapsuusmuistot ovat sitä miten isä löi äidin päätä sängynpäätyyn. En tahdo niitä muistoja lapselleni. Mä annoin itsestäni kaiken ja siksi tämä on niin vaikeaa. Soitan huomenna lastensuojeluun jotta saan meille apua asunnon hakemisessa, kovin ei oo rahaa säästössä isoihin vakuusvuokriin. Ehkä joku paikka löytyy ja saan nukkua rauhassa. Olette rohkaisseet minua paljon. Oma järki ei tunnu puhuvan mitään.. siksi on parempi uskoa muita pikkuhiljaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 01:36"]
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 01:30"]
Mikä SINUA vaivaa, kun olet hänen kanssaan naimisissa?
[/quote]
Eilen laitoinkin asuntohakemuksen, johon hän ensin kommentoi, että ihan ok ja hyvä juttu ja että meidän pitääkin erota toki. Sitten vähän ajan päästä hän sanoikin, että hän vain laski leikkiä ja että kuolema yleensä erottaa avioliitosta (=mulle tuli pieni järkytyskin siitä, sillä hän kerran sanoi, että ei ole lyönyt mua koskaan "tarpeeksi" kovaa sillä silloin olisin kuollut, jos hän ois lyönyt mua "kunnolla"). :O Oon aika kiltti ja huonoitsetuntoinen tapaus, joten olen pitkittänyt asiaa ja miettinyt, että nyt varmaan mummoni ja vanhempani jne. pettyvät, kun eroankin. Mutta pakkohan mun varmaankin on erota. Tässä kaikessa on sekin hassu juttu, että olemme molemmat ihan reilusti yli kolmekymppisiä, joten hänen kypsymätön käytös ei mene edes nuoruuden piikkiin.
[/quote]
Mitähän ne sitten mahtaa miettiä sun hautajaisissa. Hyväpä kuintenkin sentään ettei plikka eronnut, sitäkö?
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 16:13"][quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 01:36"]
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 01:30"]
Mikä SINUA vaivaa, kun olet hänen kanssaan naimisissa?
[/quote]
Eilen laitoinkin asuntohakemuksen, johon hän ensin kommentoi, että ihan ok ja hyvä juttu ja että meidän pitääkin erota toki. Sitten vähän ajan päästä hän sanoikin, että hän vain laski leikkiä ja että kuolema yleensä erottaa avioliitosta (=mulle tuli pieni järkytyskin siitä, sillä hän kerran sanoi, että ei ole lyönyt mua koskaan "tarpeeksi" kovaa sillä silloin olisin kuollut, jos hän ois lyönyt mua "kunnolla"). :O Oon aika kiltti ja huonoitsetuntoinen tapaus, joten olen pitkittänyt asiaa ja miettinyt, että nyt varmaan mummoni ja vanhempani jne. pettyvät, kun eroankin. Mutta pakkohan mun varmaankin on erota. Tässä kaikessa on sekin hassu juttu, että olemme molemmat ihan reilusti yli kolmekymppisiä, joten hänen kypsymätön käytös ei mene edes nuoruuden piikkiin.
[/quote]
Mitähän ne sitten mahtaa miettiä sun hautajaisissa. Hyväpä kuintenkin sentään ettei plikka eronnut, sitäkö?
[/quote]
Monet eivät enää ajattele järkevästi kun ovat ensin kokeneet väkivaltaa joka sekin alkaa yllättäen. Helposti syyttää itseään. Minulle mies joskus väitti että halusin turpaani. Onneksi erosin jo aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onks ap asiat selvinny yhtää? Tarkotan joko oot häipyny pois lasteskaa.. käy sääliks teijän lasta/lapsia..
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 10:52"]Numero 6 jatkaa:
Mitta on täysi. Viime yönä mies palasi ryyppyreissultaan kotiin. Oli melko humalassa. Hän pyysi että olisin vain hiljaa, vaikken puhunut.. pieni poikamme nukkui omassa huoneessaan. Mies oli vihainen ja alkoi vittuilemaan kun olin laittanut kynsilakkaa ehtoolla, oli tylsää istua iltaa kotona. Mä oon tällä hetkellä sairaslomalla pitkittyneen flunssan vuoksi, homeesta on suuri epäily meidän asunnonssa. Vittuilu alkoi ja jatkui yhtä turhanpäiväisistä asioista. Kerroin meneväni nukkumaan jos se sopii. Mies vaan tuijotti mua siinä sohvalla. Kävin nukkumaan ja muutaman minuutin päästä mies lähes juoksi makuuhuoneeseen ja huusi "alatko vittuilla mulle" ja jatkoi "vitun vammanen lehmä et sä määrää etten saa sulta mitään" tarkoittaen seksiä. Me ollaan viimeiset 5 vuotta tehty joka kerta kun tahtonut. En vastannut mitään, yritin olla vaan hiljaa vaikka itku tuli. Mies huusi jotakin huoraamisesta (mies on mulle vasta toinen mies ikinä, en ole huorannut) ja tein virheen sanomalla että lapsi nukkuu, voitaisko puhua rauhassa. "Sä et vitun huora ikinä pidä turpaas kiinni" se huusi, ja hyppäs sängylle ja nousi seisomaan mun päälle, painaen jalalla mun kasvoja ja sektioarpea joka on vieläkin herkkä. Mä jähmetyin ja vaan itkin. Mies alkoi repimään mun vaatteita ja nauroi "Sä joskus sanoit pitäväs seksistä 'väkisin' niin tehdään sitten vitun lehmä". (Joskus ehkä ois kiinnostanut muttei tällä tavalla) Pyysin että ei tehtäis. Tämän jälkeen mies nousi ja otti mun sähkökitaran seinätelineestä ja löi mua sillä. kiviseinään mun pään takana tuli iso reikä, kun kitara osui siihenkin. Mä suojasin jaloilla itseäni ja otin iskut niihin ennemmin, nyt mulla on molemmissa säärissä hiusmurtumat ja ihon alla verta? Käyn niistä lääkärissä. Mies lopetti hakkaamisen jossain vaiheessa ja lähti ulos.. Ei tullut enää takaisin, laittoi viestiä tulevansa vasta aamulla, koska ei jaksa katsella mun rumaa naamaa. Ei edes kysynyt voinko "hyvin" tai kävikö pahasti. Nyt aamulla soitin veljelle.. olemme hänen luonaan pari päivää. Saa nähdä miten paljon mies tästä suuttuu. En uskalla puhua tästä vielä sukulaisille.. veljelle kerroin lyöneeni jalat lumitöissä.
[/quote]
Jos tuo on tapahtunut eillen, niin mielestäni sinun ei kannata missään tapauksessa odottaa, mitään tänään illalla tapahtuu. Menet jonnekkin turvalliseen paikkaan tänään lapsesi kanssa, josta soitat turvakotiin. Ja järjestelet sitten muut käytännön asiat myöhemmin. Ja poistat sivuhistorian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 14:20"]Soita tänään turvakotiin. Turhaan haet aikaa selittelyillä tai miettimällä. Seuraava lyönti voi olla viimeinen kerran pääsi on saanut jo vakavia kolhuja. Magneettikuvauksessa näkyisi miten pahoja vammat on. Lapsesi jäävät sen hirviön armoille jos sinulle tapahtuu jotain.
Ensimmäinen poikaystäväni oli tuollainen. Hänen lempipuuhaansa oli juurikin päähän kohdistetut iskut tai pään lyöminen seinään. Olin vasta pieni tyttö, 14v. joten jälkikäteen syyllistämisten lomassa ymmärtänyt että vanhempieni olisi pitänyt suojella minua sillä en itse tajunnut yhtään mitään parisuhteista. Fyysisen lisäksi jatkuva haukkuminen, valehtelu ja sellaiset kummalliset mind fuck pelit oli sen jätkän parasta antia. Teki mulle sellaista seksuaalista väkivaltaa josta en vielä tänä päivänäkään pysty puhumaan kunnolla..Sen hirviön vanhemmat tiesi minkälainen poika on sillä kävi käsiksi äitinsä luona.
Tapahtuneesta on vuosia. Itsetunnoton ja rikki hakattu tyttö olin ja kävin läpi surkeita miesjuttuja vielä tuon jälkeen. Vieläkin näen painajaisia siitä psykopaatista eivätkä ne arvet katoa koskaan. Nykyinen mieheni on monet itkut ja painajaiset lohduttanut koska menen aivan tolaltani kun se hakkaaja tulee uniin. En koskaan olisi uskonut saavani normaalia ja rakastavaa miestä. Tuhlasin teinivuodet sekopään kanssa mutta arvostan joka päivä sitä, että selvisin ja minut löysi maailman ihanin mies kun olin päässyt eroon mielipuolisista suhteista.
Miehessäsi ei siis ole mitään erikoista vaan hän on sinulle uhka ja sinun pitää suojella itseäsi. Sinua ei pidä enää kiinnostaa sen psykon mielenlaatu tai ajatukset. Katso netistä lähimmän turvakodin numero. Jos olet nyt kotona yksin, pakkaa vain pieni kassi jossa sun henkkarit, puhelin ja lasten pakolliset jutut. Sitten helkutin äkkiä pois!
[/quote]
Kuulostaa pahalta että oot joutunut kokemaan niin nuorena jo väkivaltaisen suhteen. Itse en myöskään pysty puhumaan ihan kaikesta jota minulle on tehty suhteessa. Hienoa että olet löytänyt turvallisen ja ihanan miehen :)
Tässä on nyt ollut kaksi tarinaa.. miten on mennyt ap:lla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, kerrothan mitä sulle kuuluu. Mulle tuli jotenkin paha aavistus siitä kun kerroit mitä miehesi on sinulle jo tehnyt ja miten epäsuorasti uhkasi tappaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 12:15"][quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 11:08"][quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 10:52"]Numero 6 jatkaa:
Mitta on täysi. Viime yönä mies palasi ryyppyreissultaan kotiin. Oli melko humalassa. Hän pyysi että olisin vain hiljaa, vaikken puhunut.. pieni poikamme nukkui omassa huoneessaan. Mies oli vihainen ja alkoi vittuilemaan kun olin laittanut kynsilakkaa ehtoolla, oli tylsää istua iltaa kotona. Mä oon tällä hetkellä sairaslomalla pitkittyneen flunssan vuoksi, homeesta on suuri epäily meidän asunnonssa. Vittuilu alkoi ja jatkui yhtä turhanpäiväisistä asioista. Kerroin meneväni nukkumaan jos se sopii. Mies vaan tuijotti mua siinä sohvalla. Kävin nukkumaan ja muutaman minuutin päästä mies lähes juoksi makuuhuoneeseen ja huusi "alatko vittuilla mulle" ja jatkoi "vitun vammanen lehmä et sä määrää etten saa sulta mitään" tarkoittaen seksiä. Me ollaan viimeiset 5 vuotta tehty joka kerta kun tahtonut. En vastannut mitään, yritin olla vaan hiljaa vaikka itku tuli. Mies huusi jotakin huoraamisesta (mies on mulle vasta toinen mies ikinä, en ole huorannut) ja tein virheen sanomalla että lapsi nukkuu, voitaisko puhua rauhassa. "Sä et vitun huora ikinä pidä turpaas kiinni" se huusi, ja hyppäs sängylle ja nousi seisomaan mun päälle, painaen jalalla mun kasvoja ja sektioarpea joka on vieläkin herkkä. Mä jähmetyin ja vaan itkin. Mies alkoi repimään mun vaatteita ja nauroi "Sä joskus sanoit pitäväs seksistä 'väkisin' niin tehdään sitten vitun lehmä". (Joskus ehkä ois kiinnostanut muttei tällä tavalla) Pyysin että ei tehtäis. Tämän jälkeen mies nousi ja otti mun sähkökitaran seinätelineestä ja löi mua sillä. kiviseinään mun pään takana tuli iso reikä, kun kitara osui siihenkin. Mä suojasin jaloilla itseäni ja otin iskut niihin ennemmin, nyt mulla on molemmissa säärissä hiusmurtumat ja ihon alla verta? Käyn niistä lääkärissä. Mies lopetti hakkaamisen jossain vaiheessa ja lähti ulos.. Ei tullut enää takaisin, laittoi viestiä tulevansa vasta aamulla, koska ei jaksa katsella mun rumaa naamaa. Ei edes kysynyt voinko "hyvin" tai kävikö pahasti. Nyt aamulla soitin veljelle.. olemme hänen luonaan pari päivää. Saa nähdä miten paljon mies tästä suuttuu. En uskalla puhua tästä vielä sukulaisille.. veljelle kerroin lyöneeni jalat lumitöissä.
[/quote]
Puhu sille veljelle, puhu puhu puhu!
[/quote]
Veli varmaan tappais avomiehen jos tietäis.. En tiedä miksi suojelen sellaista kusipäätä. Hän on muiden silmissä "suloinen" ja mukava. Pakko lapsen takia erota koska mies joskus ottanut lasta liian kovakouraisesti kiinni, vaikka väittää ettei tee niin.
[/quote]
Voi jumalauta nyt nainen! SUU AUKI! Etkä vie lasta (tai itseäskään) enää lähellekään tommosta hullua!
Nupissa vikaa kummallakin! Erotkaa!
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 12:15"]
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 11:08"][quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 10:52"]Numero 6 jatkaa: Mitta on täysi. Viime yönä mies palasi ryyppyreissultaan kotiin. Oli melko humalassa. Hän pyysi että olisin vain hiljaa, vaikken puhunut.. pieni poikamme nukkui omassa huoneessaan. Mies oli vihainen ja alkoi vittuilemaan kun olin laittanut kynsilakkaa ehtoolla, oli tylsää istua iltaa kotona. Mä oon tällä hetkellä sairaslomalla pitkittyneen flunssan vuoksi, homeesta on suuri epäily meidän asunnonssa. Vittuilu alkoi ja jatkui yhtä turhanpäiväisistä asioista. Kerroin meneväni nukkumaan jos se sopii. Mies vaan tuijotti mua siinä sohvalla. Kävin nukkumaan ja muutaman minuutin päästä mies lähes juoksi makuuhuoneeseen ja huusi "alatko vittuilla mulle" ja jatkoi "vitun vammanen lehmä et sä määrää etten saa sulta mitään" tarkoittaen seksiä. Me ollaan viimeiset 5 vuotta tehty joka kerta kun tahtonut. En vastannut mitään, yritin olla vaan hiljaa vaikka itku tuli. Mies huusi jotakin huoraamisesta (mies on mulle vasta toinen mies ikinä, en ole huorannut) ja tein virheen sanomalla että lapsi nukkuu, voitaisko puhua rauhassa. "Sä et vitun huora ikinä pidä turpaas kiinni" se huusi, ja hyppäs sängylle ja nousi seisomaan mun päälle, painaen jalalla mun kasvoja ja sektioarpea joka on vieläkin herkkä. Mä jähmetyin ja vaan itkin. Mies alkoi repimään mun vaatteita ja nauroi "Sä joskus sanoit pitäväs seksistä 'väkisin' niin tehdään sitten vitun lehmä". (Joskus ehkä ois kiinnostanut muttei tällä tavalla) Pyysin että ei tehtäis. Tämän jälkeen mies nousi ja otti mun sähkökitaran seinätelineestä ja löi mua sillä. kiviseinään mun pään takana tuli iso reikä, kun kitara osui siihenkin. Mä suojasin jaloilla itseäni ja otin iskut niihin ennemmin, nyt mulla on molemmissa säärissä hiusmurtumat ja ihon alla verta? Käyn niistä lääkärissä. Mies lopetti hakkaamisen jossain vaiheessa ja lähti ulos.. Ei tullut enää takaisin, laittoi viestiä tulevansa vasta aamulla, koska ei jaksa katsella mun rumaa naamaa. Ei edes kysynyt voinko "hyvin" tai kävikö pahasti. Nyt aamulla soitin veljelle.. olemme hänen luonaan pari päivää. Saa nähdä miten paljon mies tästä suuttuu. En uskalla puhua tästä vielä sukulaisille.. veljelle kerroin lyöneeni jalat lumitöissä. [/quote] Puhu sille veljelle, puhu puhu puhu! [/quote] Veli varmaan tappais avomiehen jos tietäis.. En tiedä miksi suojelen sellaista kusipäätä. Hän on muiden silmissä "suloinen" ja mukava. Pakko lapsen takia erota koska mies joskus ottanut lasta liian kovakouraisesti kiinni, vaikka väittää ettei tee niin.
[/quote]
Eikö silti parasta olisi, että kertoisit veljelle, kun et itse pysty/tahdo itseäsi ja lasta suojella? Nyt tulee karu kommentti, jota tosin tarkoitan sydämeni pohjasta ja vilpittömästi: Jos et voi lähteä tuosta liitosta, lapsi ei voi enää asua teillä.
Jos te alistetut naiset/miehet lukisitte tätä meidän "muiden" silmillä ymmärtäisitte, minkä sanomattoman raivon ja epäuskon ja epätoivonkin vallassa tällaista lukee. Uskon, kun sanotte ettei ole helppo lähteä, vaikka minusta lähtö olisi vain oven avauksen takana. Sen tähden olemme turhautuneita ja jotkut jopa törkeitä kommenteissaan, kun ei meille mahdu päähän se, ettei pysty lähtemään jos hakataan (lähtisin jo pelkästä haukkumisestakin).
Tsemppiä päätöksentekoon, enempää en voi kai auttaa..