Luitteko Kalevasta sen opetusneuvoksen kirjoituksen, jonka mukaan arvosanojen tulisi
Nykyinen persoonaan perustuva arvostelu syrjii ujoja ja hiljaisia.
Kommentit (28)
...annetaan
- kokeissa
- pistareissa
- esitelmissä
- harjoitustöissä
- kotitehtävien tekemisessä.Ja näihin näyttöihin pitäisi arvosanan perustua.
Se on täysin eri asia kuin pärstäkerroin, eli se paljon puhuttu tuntiaktiivisuus.
Ja tähän se perustuu esim. USAssa.
Lisäksi tulee määritelmä "jatkuva näyttö", johon mm. kotiläksyt kuuluvat. Niiden tarkistusvaiheessa oppilaat voivat myös osoittaa tuntiaktiivisuuttaan. Ja näinhän se on, näillä ei ole mitään tekemistä pärstäkertoimen kanssa, eikä niillä pyritä opettajaa "miellyttämään".
mukaan arvosanat eivät vastanneet osaamisen tasoa? Sanokaapa se! Tämä opetusneuvos tosiaan sanoi, että arvosanojen tulisi nykyistä enemmän perustua osaamiseen. Ts. opettajat antavat arvosanoja muun kuin osaamisen perusteella.
vain pienen osan arvosanaan. Loppuosan ope saa antaa pärstäkertoimen mukaan ja usein näiden arkojen pärstät ei miellytä opettajaan. Ennen vanhaanhan oli jopa yleistä että opettaja kiusasi tällaisia opettajia nykyään annetaan vain arvosanat alakanttiin.
Kyllä se koearvosana edelleen saa arvioinnissa pääpainon. Ts. jos oppilaan kokeiden keskiarvo on vaikkapa 6½, riippuu loppu hänen tuntiaktiivisuudesta, läksyjen yms. muiden tehtävien suorittamisesta.
Äidinkielen arvioinnin osalta esim. ysiluokan päättöarvointiin kuuluvat hyvin tärkeänä osana ne muut suoritetut tehtävän, ja näin kaikkien oppilaiden osalta.
Poikamme on aina saanut kokeista täysiä pisteitä ja silti arvosana vain hyvä. Jos pääpaino olisi kokeissa arvosananan olisi erinomainen,
mukaan arvosanat eivät vastanneet osaamisen tasoa? Sanokaapa se! Tämä opetusneuvos tosiaan sanoi, että arvosanojen tulisi nykyistä enemmän perustua osaamiseen. Ts. opettajat antavat arvosanoja muun kuin osaamisen perusteella.
Työkiireiltäni en ole tuohon opetushallituksen tutkimukseen ehtinyt vielä tutustua. Voisin kyllä useammassa koulussa opettaneena kuvitella sen vastaavuuden olevan nimenomaan oppilaan "eduksi"... Omalta osalta voin vain todeta arviointini perustuvan nimenomaan oppilaan osaamiseen. Mittareissa taas voisi olla toivomisen varaa, koska esim. kokeissa eivät kaikki pärjää osaamisestaan huolimatta. Mutta tästä syystä sitten huomioinkin ne muut asiat.
Opetusneuvokset taas elävät aika kaukana arkitodellisuudesta, eivätkä ole tekemisissä peruopetuksen kanssa.
onpas opettaja vetäissyt hatusta moisen prosentin. Voipi olla niin, että ko. opettaja käyttää "opettajan oikeutta" antaa numero +/-1 periaattella (toisille se on jopa kahden numeron heitto), jos edes on opettaja...
osaamisesta tytöille oli annettu 7 ja pojille 8. Ts. poikia näytetään yhä suosittavan.
Jatkuva näyttö ei ole opettajan miellyttämistä, vaan on oikein määritelty arvioinnin kriteeriksi. Eikä opettajan oppilaasta pitämisen tule arvointiin vaikuttaa.
Itse kylläkin huomioin oppilaan persoonallisuuden, seuraan oppilaan tekemisiä ja arvoin heitä muutoinkin kuin viittaamisten perusteella. Mutta valitettavasti koenumerot nyt vaan on huomioitava arvioinnissa, muutoin arvointi nimenomaan perustuisi "pärstäkertoimelle". Nykyisellään(kin) turhan usein oppilaat saavat turhan hyviä arvosanoja, jotka sitten kostautuvat esim. lukiossa.
T: ylä- ja alakoulun aineenope