Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Luulen, että suurin osa suomalaisista miehistä ei suostuisi perheen

Vierailija
26.01.2009 |

ainoaksi elättäjäksi, tyyliin että äiti on kotona kunnes lapset lukioiässä. Ei suomalaisella miehellä ole sellaista mentaliteettiä, että miehen tehtävä on elättää perhe vaan oletusarvona on että molemmat elättää itsensä ja lapset.

Kommentit (53)

Vierailija
21/53 |
26.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ellei miehellä ole tosi iso palkka. Osa käy töissä lasten välissäkin, mikä ei tietenkään lapsen kannalta välttämättä ole hyväksi, mutta äidille saattaa olla.

Vierailija
22/53 |
26.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olin kotona siihen asti, kunnes kuopus täytti 2,5 v. Ei hän siitä mutissut. Mutta mieheni kyllä pitää kotiäitejä lomalaisina. Ei hän haluaisi lomalaista elättää.



Ehkä tuo asenne kumpuaa siitä, että minä en kotiäitiyttä kamalan haastavana pitänyt... (pl ensimmäiset pari vuotta). Enkä ole mikään siivoushirmu, niin leppoisaahan se fyysisesti oli. Henkinen puoli sitten olikin kovilla....

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/53 |
26.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

osaa tehdä muutakin kuin pestä kalsareita ja lastenvaatteita. Koulutus on naisen ETUOIKEUS ei mikään velvollisuus. En edes haluaisi mieheni elättävän minua vaikka siihen suostuisikin.

Vierailija
24/53 |
26.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun vaimo illalla miehen kotiin tullessa on hyvällä tuulella ja kotityöt muutoinkin hoidettu.



Minäkin voisin elää siten. Aamulla saisin rauhassa hoitaa itseni töihin, tehdä duunit ja tulla kotiin valmiin ruoan äärelle. Ja kotityötkin olisi tehtynä. Ikinä tarvitsisi silittää vaatteita ja kaikki olisi tehtynä, lapsetkin hoidettuna. Sitten voisi illalla käydä vielä vään omissa harrastuksissa, jotta jaksaa tehdä töitä.



Ihan mielellään elättäisin perheen. Kas kun ei taitaisi miehelle sopia...



Puolestansa saisin varmaan jäädä kotiin, mutta jostain syystä yllä oleva kuvaus ei houkuttele. Ei olla asiasta oikeestaan edes keskusteltu, koska en itse halua olla edes sitä kolmea vuotta kotona.

Vierailija
25/53 |
26.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

jäämään vuosikausiksi työelämän ulkopuolelle ja toisen elätettäväksi ihan vaan sellaisen synnynnäisen seikan kuin sukupuolen takia!

Vierailija
26/53 |
26.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Etpä taida sitten kovin monta lestadiolaisperhettä tuntea.

Empä ole itse ainakaan törmännyt yhtenkään töissä käyvään lestamammaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/53 |
26.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

olen naimisissa albanialaisen miehen kanssa.meillä oma yritys,mies joka päivä 10h.töissä ja tulee kotiin 19.30.meillä on kaksi pientä tyttöä ja odotan kolmatta.Minä hoidan lapset,kodin,firman juoksevat asiat ym.Eihän se helppoa ole mutta näin on hyvä.mieheni aina sanoo että hänellä on vahva vaimo ja se tuntuu hyvältä.ja on hienoa että hän tekee töitä meidän vuoksemme,valitettavastis pitkää päivää.Mieheni aina sanoo että lapset tarvii kasvaessa kaikkea,nyt on paras aika yrittää.

Vierailija
28/53 |
26.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

MIKSi te haluatte lapsia?? Mikä on se syy, mikä ajaa teidän kunnianhimonkin lävitse haluamaan lapsia? Jotka itse asiassa vaan haittaavat teidän urakehitystä, vaikeuttavat tehokasta työntekoanne ja viimein kotona häiritsevät teidän vähäistä vapaa-aikaanne?



Miksi ette tehneet yhteiskunnallamme palvelusta ja keskittäneet energianne uraanne ja sitä kautta auttaneet Suomen kehitystä? Miksi teitte tänne lapsia, jotka kärsivät siitä, että eivät koe itseään arvokkaiksi ja halutuiksi? Lapsia, jotka kokevat olevansa vaan tiellä ja rasitteeksi teidän kodisssanne?



Ja kysyn tätä vilpittömästi enkä vainn veetuillakseni!



t. akateeminen kotiäiti

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/53 |
26.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

valittava ura tai lapset?



Miksi sinä sitten hankit akateemisen koulutuksen jos kumminkin olet kotiäiti?

Vierailija
30/53 |
26.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Elin nuoren aikuisen itsekästä elämää. Oli yliopistoelämä, kiva miesystävä, häät, valmistuminen, uran luominen ja humps tulin raskaaksi. En tiedä, sekoittivatko hormoonit pääni mutta lasten myötä tajusin, että on todella epäinhimillistä rehkiä töissä viimeistä päivää voittoa maksimoivan yrityksen leivissä, kun voisin olla omien lasteni kanssa ja kasvattaa heistä välittäviä ja huolehtivia ihmisiä.



i]valittava ura tai lapset?



Miksi sinä sitten hankit akateemisen koulutuksen jos kumminkin olet kotiäiti?

[/quote]

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/53 |
26.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Naiset olisivat miesten palvelijoita, käyttäisivät elämänsä niiden sotkujen siivoamiseen jne... Kun kaikki kaveritkin tekisivät niin niin pianhan siitä tulisi "normaalia".



Voisi tehdä hyvää avioerotilastoillekin, kun naisilla ei enää olisi taloudellista mahdollisuutta valita elämää ilman miestä, oli se ihan millainen hyvänsä.

Vierailija
32/53 |
26.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Naiset olisivat miesten palvelijoita, käyttäisivät elämänsä niiden sotkujen siivoamiseen jne... Kun kaikki kaveritkin tekisivät niin niin pianhan siitä tulisi "normaalia".

Voisi tehdä hyvää avioerotilastoillekin, kun naisilla ei enää olisi taloudellista mahdollisuutta valita elämää ilman miestä, oli se ihan millainen hyvänsä.

Tasa-arvon ihannoiminen ja feminismin palvominen ovat nyt kantaneet hedelmää, valitettavasti aika kitkerää sellaista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/53 |
26.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Riippuu aivan missä statessa ja jopa kaupungissa asuu ja mitä tekee työkseen. Käteen saattaa tulla enemmän, mutta esimerkiksi kiinteistövero voi olla huomattavan iso - New Yorkissa tavallisesta talosta voi joutua helposti maksamaan vuodessa 20 000 dollaria kiinteistöveroja, jos asuu hyvien koulujen alueella. Lisäksi jenkit maksavat itse mm. lasten koulutusta ja sairauskuluja ja eläkettä.

Vierailija
34/53 |
26.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset


Tasa-arvon ihannoiminen ja feminismin palvominen ovat nyt kantaneet hedelmää, valitettavasti aika kitkerää sellaista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/53 |
26.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

että Suomessa joku nainen jää kotiin sen takia, että aviomies niin haluaa.



Minulla akateeminen ura ja lapsi, molemmat tärkeitä.

Vierailija
36/53 |
26.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Naiset olisivat miesten palvelijoita, käyttäisivät elämänsä niiden sotkujen siivoamiseen jne...

Se, etten käy töissä (kokoaikatöissä, puolipäiväinen olisikin eri asia), mahdollistaa pääasiassa sen, että elämä on leppoisaa. Ei tarvitse tehdä viikko-ostoksia naama irvessä lauantaina, ei miettiä ja sumplia lasten kuskaamista, ylipäänsä ajankäyttömme on hyvn rentoa. Jos lapset ovat sairaana, ei tarvitse miettiä kumpi jää kotiin.

En todellakaan häärää kotitöiden tai mieheni sotkujen kimpussa koko päivää (enkä edes puolta), kyllä meillä mieskin niihin osallistuu. Lasten kerhossa/eskarissa käynnin ajan harrastan omiani, samoin kuin parina iltanakin viikossa.

t. se 7v kotona ollut

Vierailija
37/53 |
26.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mies käy töissä. On ihan tavam duunari, kirvesmies. Palkka ei ole mikään huippu, varmaan keskitason alapuolella.



Silti me tullaan ihan hyvin toimeen. Eihän me pystytä mitä vaan ostamaan milloin halutaan vaan kaikkea mietitään ja isompiin juttuihin säästetään ym. Mutta elämää ei voi mitata rahassa. Omakotitalo on (itse rakennettu) ja toimivia autojakin kaksi. Ja asuntovaunukin löytyy.



En väitä että työssäkäyvä äiti on jotenkin huonompi. Mutta väitän että jokaisella on mahdollisuus jäädä kotiin. Se ei ole rahasta kiinni! Pienemmälläkin elintasolla voi olla onnellinen. En tosiaankaan ymmärrä niitä joilla ei ole VARAA jäädä kotiin. Suomenmaassa tuetaan kuitenkin ihan riittävän hyvin lapsiperheitä.

Vierailija
38/53 |
26.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja mulla ei ole lapsia! Mies elättää meidät molemmat, minä hoidan kodin ja kissat. Teen tosin ajoittain osa-aikaista työtä, joka vie vain max. 3 tuntia päivässä, enkä saa siitä paljoa palkkaa (65 euroa viikossa). Aloitin nuo työt vasta pari vuotta sitten. Miehen palkka on keskisuuri. Mulla ei ole koulutusta. Miehelle asia ei ole mikään ongelma, eikä muillekaan, asumme etelä-Euroopassa. Nyt kun olen miettinyt kouluttautumista, täällä asuvat ystäväni kysyvät, miksi ihmeessä? Kun taas Suomessa minuun suhtauduttais yhteiskunnan hylkiönä, kouluttautumattomana luuserina.

Vierailija
39/53 |
26.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

sillä he kasvavat ja tulevat poistuneiden tilalle.



Kun he menevät työhön aikanaan, maksavat veroja... Yhteiskunta tarvitsee uusia ihmisiä. On kaikenlaista hyvää yritetty perheiden hyväksi, voisivat hankkia lapsia, ja paljon on sellaista saatukin.



Jos halutaan kutistuva asukasluku ja moni muu siinä samassa, niin on sekin mahdollista, jos halutaan että otetaan maahanmuuttajia jotka lisäävät väestömäärää, onnistuu varmaan...



On ollut päättäjienkin suulla sellaista että tehkää lapsia, Suomi tarvitsee. Eri asia on haluaako monikaan raataa kodin ja työn puitteissa muuta kuin yhden lapsen kanssa, kun asunto olisi hyvä olla, ruokaakin tarvitsee ja niin edelleen.

Vierailija
40/53 |
27.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihmettelen missä kuusessa asutte.

Tunnen useita miehiä jotka näkevät asiat kokonaisuuksina eivätkä vain pieninä osina. Tunnen hyvin koulutettuja sekä huonommin koulutettuja miehiä jotka ovat hyvin iloisia siitä että lapsilla on asiat hyvin.

En tunne ketään joka olisi katkera tai kateellinen siitä että äiti jää kotiin äitiysloman jälkeen. Yhteisen eteenhän siinä työtä tehdään. Tunnen myös tyytyväisiä kotiisijä.

Täytyy nähdä vain vähän laajemmalle kuin tähän hetkeen.

Nykyäänhän eläke kertyy vaikka on kotonakin.

Ei se kotona olevan työelämä niihin muutamaan kotivuoteen lopu. Kyllä sen jälkeenkin työhön pääsee. Vähän lisä koulutusta voi joskus tosin tarvita.

Itse olin kotona aikoinani 11v. Hyvin pääsin takaisin työelämään. Itseasiassa sain paremman paikan lähes heti töihin palattuani.

Nyt toki olen kotona ja lapset koulussa, mutta syy ei johdu kotiäitivuosistani vaan vakavasta sairaudestani. Taisteluni olen toki voittamassa. Tosin työhön paluuni tulee olemaan nyt vaikeampaa kuin 5v sitten johtuen sairaudestani