JÄRKYTTÄVÄÄ tekstiä 6v tytön suusta!!!

Siinä olisi sunkin lapset nähneet, ettei se kaveri ole tosissaan, vaan uhkaili vain sanoilla.

Pieni 6-vuotias ei todellakaan osaa ajatella asioita järkevästi, ja pyssyjutut ovat mielestäni ihan " terveitä" . Kautta aikojen on lapset leikkineet poleja ja roveja, ja pyssyt ovat paukkuneet. Tuskin tuon tytön juttuja nyt kovin vakavasti kannattaa ottaa, todennäköisesti on leikkinyt veljen kanssa jotain ampumisjuttuja.

Relaa vähän, ei kukaan ole teille tulossa paukuttelemaan!! ;)

töäsi että ottaakaan sekin mukaan.

Järkyttävää minulle oli jo se, kun pari päivää sitten päästin kaksi n. 5-6vuotiasta tyttöä kulkemaan pyörineen suojatien yli (istuin siis autossa) ja kun he ylittivät katua, toiselta tytöltä lähti läpsykkä jalasta ja mitäpä tyttö siihen? " Vittu mun kenkä lähti, saatana!" Ajattelin että just, sielläkään perheessä ei taida olla kaikki kunnossa. Järkyttävää.

Meidänkin naapurin lapset tietää paljon pyssyistä. Heidän vanhempansa näet metsästävät. Ja lapsi kyllä uhkailee jos kokee tulevansa törkeästi torjutuksi.



Meidän ovelta ei kaveria käännytetä pois sen takia, ettei leikkiin mahdu. Siitä minä pidän huolen!

Yleensä jos jokin ei mennyt hänen halun mukaisesti... tiukalla puhuttelulla nuo puheet loppuivat

hienoa, hienoa kasvatustyötä. Näin opetat lapsellesi, että kiusaaminen ja syrjiminen ok.

Ei niinkään " 6-vuotiaan pyssyjutut" . Sinä olit tilanteen aikuinen(?), mutta käyttäytyminen jotain muuta.

Vierailija:

onpas ap aikuinen, että pikkutyttö oikein työntyi teille kuin suurikin taakka, vapaasti lapsesi syrjii toista ja sitten sinä tulet ajamaan tytön suuren ääneen pois.

hienoa, hienoa kasvatustyötä. Näin opetat lapsellesi, että kiusaaminen ja syrjiminen ok.

ei ap

Lisäisin vielä, että tyttäreni ei ole koskaan oikein tykännyt tästä 6v kaverista. Tämä kun on aika inhottava luonteeltaan: pomotta muita ja jos eivat tottele niin uhkailee milloin milläkin. Puhuu tiuskimalla, puhuu rumia ym. Perusilmekin on kuin jollain " öykkärillä" . Ja on tosi villi hurjapää. Aina tulee riitaa ja tämä kaveri lähtee ovet paukkuen meiltä. Niin että oletteko sitä mieltä että jos lasten kemiat ei osu yhtään kohdalleen niin silti heidän pitäisi leikkiä yhdessä? Lapseni on sanonut monesti ettei tykkää tästä kaverista ja monesti haukkuu häntä tyhmäksi ym. Olen tietenkin yrittänyt opettaa, ettei ketään saa haukkua vaikka ei toisesta tykkäisikään. Vaikea tilanne!



Ap

meille ei kukaan, EI KUKAAN tule uhkailemaan omia lapsiani.

6-vuotias ei vielä välttämättä osaa suhtautua tyynesti kun häntä kohdellaan törkeästi. Moni aikuinenkaan ei siihen pysty.

Lasten maailmassa tapahtuu nimenomaan just sellaista, että jotain ei oteta leikkiin mukaan, uhkaillaan kauheilla asioilla, isot pelästyttää pienempiä, ja joltain menee yöunet. Karua meininkiä, mutta tarpeellista, lapset siinä koulivat toisiaan. Viisas aikuinen auttaa ja lohduttaa ja ohjaa minkä voi, mutta on typeryyden merkki, että järkyttyy siitä, että lapset on lapsia.

leikistä jättämistä kun lapsi on jo teillä.

Meillä muuten saa sanoa (kotona vanhemmille) kaveria tyhmäksi. Sitten jutellaan siitä, miksi se on tyhmä ja löytyisikö kuitenkin kivojakin puolia sekä siitä, että vaikkei kaikkien kanssa ole paras kaveri, täytyy tulla toimeen. Riitelijän teot voivat olla tyhmiä ja niistä pitää kertoa aikuiselle.

Lapsi voi esittää pettymyksensä rajullakin tavalla koska kyky ilmaista itseään on rajoittunut.

Ilmeisesti hän oli vihainen syrjityksi tulemisesta.

Pahensit tilanetta koska sinultakin puuttuu kyky neuvotella kriisitilanteissa.



Aikuisen tulee puuttua lasten leikkiin eikä salaa kuunnella ja astua esiin vihaisena ja passittaa vieras kotiin. On kysymys pienistä lapsista.



Aikuisen tulee istua alas lasten tasolle leikkiin mukaan, ohjata lapsia oikeaan suuntaan ketään loukkaamatta. Olla mukana, että tilanne rauhoittuu ja sopuisa leikki jatkuu. Eli lasta tulee auttaa eikä hylkiä.



Lapsilla on äärettömän hyvä kyky anteeksiantoon ja unohtamiseen. Aikuisilta tämä kyky puuttuu lähes täysin riitatilanteissa, ja kyky yhteistyöhön on mahdoton.



Ole viisas aikuinen.

vääränlaisia, ja leikki jatkuu sitten myöhemmin, niin minusta se oli aivan ok.



Toki hänen olisi jo aikaisemmin pitänyt puuttua siihen, että sitä 6-vuotiasta ei otettu leikkiin mukaan. Jos hän aikuisena sallii lapsen tulla kotiinsa leikkimään, hän on vastuussa siitä, ettei tätä syrjitä leikissä. Tämä oli minunkin mielestäni ap:n moka.



Mutta VAIKKA hän - toivon mukaan ainakin - tajuaa, että sen 6-vuotiaan puheet olivat ikäkauteen liittyää uhoa ja että lapsiparka on sellaisia oppinut jostain muualta (kotoaan, tv:stä, tarhan pojilta), niin hänen ensisijainen tehtävänsä on saada tilanne poikki niin, etteivät pienemmät saa painajaisia JA ettei se kuusivuotias itse saa tilanteesta " palkkiota" = koe voivansa hallita pienempiään uhkailemalla.



Eli ei se ole kuusivuotiaankaan etu, että tilanteessa hyssyteltäisiin ja uhkailujuttuihin ei puututa.



Siinä olen aiemmin vastanneiden kanssa samaa mieltä, ettei tuollaisista uhkailusaduista kannata aikuisen SUUTTUA. Mutta ne on siis syytä lopettaa. Eikä ap:n tapa puuttua tilanteeseen äkkiseltään kuulosta kovin väärältä, jos hän todellakin säilytti malttinsa.

Vierailija:

Lapsi voi esittää pettymyksensä rajullakin tavalla koska kyky ilmaista itseään on rajoittunut.

Ilmeisesti hän oli vihainen syrjityksi tulemisesta.

Pahensit tilanetta koska sinultakin puuttuu kyky neuvotella kriisitilanteissa.

Aikuisen tulee puuttua lasten leikkiin eikä salaa kuunnella ja astua esiin vihaisena ja passittaa vieras kotiin. On kysymys pienistä lapsista.

Aikuisen tulee istua alas lasten tasolle leikkiin mukaan, ohjata lapsia oikeaan suuntaan ketään loukkaamatta. Olla mukana, että tilanne rauhoittuu ja sopuisa leikki jatkuu. Eli lasta tulee auttaa eikä hylkiä.

Lapsilla on äärettömän hyvä kyky anteeksiantoon ja unohtamiseen. Aikuisilta tämä kyky puuttuu lähes täysin riitatilanteissa, ja kyky yhteistyöhön on mahdoton.

Ole viisas aikuinen.

Mitä jos kokee todella ahdistavana sen, ettei oteta leikkiin. Tytöt osaavat todella julmasti syrjiä ja loukata, ilman, että sitä ulkopuolinen voi sanoa varsinaiseksi kiusaamiseksi. Tyttö koki varmasti ahdistusta ja pettymystä siitä, ettei leikit sujuneet ja käyttäytyi sitten sillä ainoalla osaamallaan tavalla, ilmasten näin harminsa.



Oma poikani on luonteeltaan raju ja jos kaveriasiat eivät suju, on hän erittäin ahdistunut. Näissä tilanteissa sitten sattuu ja tapahtuu. Itse olen ottanut tavaksi olla läsnä, en leiki, mutta olen ns " näköpiirissä" ja voin tarvittaessa puuttua ja ohjata leikkiä oikeaan suuntaan, mikäli tilanne ei suju.



Kuusivuotias on kuitenkin lapsi, joka tarvitsee ohjausta. Mielestäni toimit huonosti, tilannetta ei olisi alunperinkään saanut päästä tuohon pisteeseen.

Ap, ap:n lapsi, joka syrji, vai syrjitty jonka pinna paloi? Mistä kaikki sai alkunsa?



Ovatko kaikki yhtä syyllisiä ja ansaitsevat rangaistuksen? Eikö ole väärin, että yhtä vain nokitetaan?





Kolmaspyöräsyndrooma ei ole vain lasten ongelmahäiriö.