Pitäisikö mielestäsi jotenkin huolestua, jos 3kk ikäinen vauva on jo viidettä kertaa hoidossa

Hoidin itsekin parin kuukauden ikäistä vauvaa yön yli, kun odotin esikoistani ja vauvan äiti halusi mennä ulos "tuulettumaan". Tiedän myös yhden naisen, joka lähti ravintolaan vauvan ollessa vasta 3vk ja vei vauvansa mummolaan.



Itse en ole hennonut jättää vauvoja edes isänsä kanssa, kuin max. pariksi tunniksi kerrallaan. Nuorin mummolle yöksi hoitoon jätetty lapseni oli yli 1v, kun menimme mieheni kanssa kahdestaan mökki naapuriin iltaa viettämään. Mieheni vanhemmat olivat silloin meidän kanssamme mökillä ja naapuri mökki, johon menimme, aivan kivenheiton päässä.

voi olla bilettämättä.

Ihan sama miten muut tenavansa hoitavat,kunhan perusasiat kunnossa..tuskin se vauva mummulassa olosta pysyvää traumatisoivaa muistijälkeä saa...huhhuh..toisten kyttäys kait vaan on joidenkin onnettomien ainut ilo.

joka piti hakea joka ilta rippileiriltä (50 km) kotiin yöksi..

jos lapsi ei ole ollut koskaan hoidossa? Tiedän yhden 4 -v:n, joka ei suostu jäämään yökylään ollenkaan, koska ei ole ennen ollut. Hoitoon viemisestä ei puhettakaan. Perheen äiti haluis jo töihin, mutta eihän sellaista lasta voi kuulemma hoitoon jättää. Aiemmin kans kehuskelivat sillä, miten lapsi hoidetaan kokonaan itse.

Ei olisi tullut mieleenkään lähteä "kylille" vaan kaaduin puolikuolleena sänkyyn. Lapsella oli tosi paha koliikki ja alettiin olla miehen kanssa todella väsyneitä. Itkua tihrustin kun vauva jäi hoitoon, tunsin olevani huono äiti.



Pointtina siis ettei itsellä olisi antanut omatunto periksi lähteä ryyppäämään kun vauva oli pieni. Kun "tarpeellisestakin" hoidosta koin morkkista.

Av-mammojen tapaan tässäkin ketjussa kärjistetään heti. Kannattaa lukea joku perusteos vauvan psyykkisestä kehityksestä. Ihan pienen tärkein kehitystehtävä liittyy perusturvallisuuteen. Suuret muutokset (koti, ihmisten vaihtuminen jne.) SAATTAVAT (ei siis aina, mutta sellainen mahdollisuus on olemassa) vaarantaa perusturvallisuuden syntymisen. Jatkuva hoitoonvieminen on lapselle jatkuvien hylkäämiskokemusten vastaanottamista. Pieni vauva ei kykene käsittelemään sellaista.



Joku kirjoitti ketjussa, että heidän 4-vuotiaansa on ihan tasapainoinen muksu. Sepä se onkin, kun mahdolliset vauriot näkyvät (räikeimpiä tapauksia lukuunottamatta) vasta murrosiässä ja aikuisena.

pitäisi ehdottomasti huolestua. Vauva ei pysty käsittämään noin pitkää eroa vaan kokee turvattomuutta ja levottomuutta poissaolon ajan. Lisäksi olisin huolissani vanhempien tarpeesta käydä ulkona jo näin varhaisessa vaiheessa, normaalissa perheessä ero vauvasta ei onnistu näin aikaisin ilman syyllisyyttä.



Huolestuisin, todella.

Eräs useamman lapsen äiti jätti vajaa kolmeviikkoisen vauvan ystävälleen hoitoon kun lähti Pietariin koiranäyttelyyn, useamman päivän reissu. Ja mikä parasta, hänen koiransa ei olleet siellä edes kisaamassa. Samainen mamma hoidatti ja hoidattaa edelleen laumaansa melkein päivittäin äidillään.

Kyllä tuossa kiintymys suhteet voi häiriintyä puoleen ja toiseen. Oma tuttuni kertoi huvittuneena kuinka heidän 6 kk ikäinen esikoinen ei ollut mummilassa yhtään kauvannut heitä kun olsivat vioikon "lepolomalla" kahdestaan miehen kanssa. Kun menivät halkemaan niin oli oikein itsekyn että tultiin jo hakemaan .



No mummi sitten kertoi oman tarinansa , hyvin oli mennyt. Kaksi päivää lapsi oli itkenyt , ja sitten olsi ollut kun enkeli. Kun vanhemmat oli tulleet hakemaaan niin lapsi ei ollut mummin mielestä heitä enää tunnistanut :( ( siski siis itki kun taas eroitettiin )



Ei ollut mummi hennonnut kyllä totuutta kertoa .. " mitä sitä suotta huolestuttamaan "

"han normaalia nuorten lastenhoitotyyliä" monet nuoret vanhemmat hoitavat paremmin lapsensa kuin kolmi nelikymppiset.ei pidä yleistää että nuoriäiti olisi jollaintapaa huonoäiti

mutta tosiaan kun se ei ulkopuolisille kuulu,niin kauan kuin lapsesta huolehditaan asiallisesti joko vanhemman/vanhemman valitseman hoitajan toimesta.

Omani on ollut kerran yökylässä sisarellani 1v.11kk:n ikäisenä,nyt 2v.3kk.Silloinkin nukuin/siivosin kotona,olin nimittäin viimeisilläni raskaana.Se että lapseni ei ole hoidossa enempää ollut ei tee musta parempaa äitiä,ehkä väsyneemmän ja rasittuneemman vain....

joilla jäi lapsen synnyttyä vähän nuoruus kesken? Siltä tuo kuulostaa :( Itse en tuon ikäistä raaskisi jättää hoitoon millään, saati sitten noin usein.

Itsekin toivoin, että olisin voinut tehdä lisäopintojani etänä esikoisen vauva-aikana. Mutta kun lapsella sitten oli vuoden kestävä koliikki, niin tavoite muuttuikin lähinnä hengissä selviämiseksi. Nyt muutaman vuoden myöhemmin koen jo melkolailla toipuneeni siitä mielettömästä valvomisesta.



Mutta meidän lapsi oli melko äärimmäinen, useimmat pääsevät vähän kohtuullisemmalla, ja joillain jopa se opiskelukin on mahdollista.

tunnu millään tajuavan eroa siinä, jos vauva on YHDEN kerran pienenä hoidossa, kuin jos 3kk vauva on jo VIIDETTÄ kertaa hoidossa???



Kyllä se nyt ihan selvästi kertoo siitä, ettei se vanhemmuus ihan hanskassa ole, eikä vauvan tarpeet järkevästi hallussa.

tunnu millään tajuavan eroa siinä, jos vauva on YHDEN kerran pienenä hoidossa, kuin jos 3kk vauva on jo VIIDETTÄ kertaa hoidossa???

Kyllä se nyt ihan selvästi kertoo siitä, ettei se vanhemmuus ihan hanskassa ole, eikä vauvan tarpeet järkevästi hallussa.

Niinpä. Vauvan pitäisi olla se tärkein ja aikuisen pitäisi pystyä olemaan aikuinen. Omat tarpeet ovat toissijaisia ihan pienten vauvojen vanhemmille.

Haista paska, mummoäiti! Moni meistä joutuu pärjäämään ihan yksin ilman apuja kun yhteiskunnalla on asennevamma alle nelikymppisten lisääntymistä kohti ja KAIKKI NUORET EIVÄT BILETÄ EDES ENNEN VANHEMMUUTTA. Sitähän sinä et voi uskoa, koska itse aikuistuit vasta kolmenkympin rajapyykillä ja niihin aikoihin taisi tulla ekat vaikeudetkin elämässä...

olin 2pv (1 yön) poissa kotoa kun lapsi oli 3kk ja täysimetetty (en ollut kännäämässä). Isänsä oli kotona lasta hoitamassa. Ja kun lapsi oli 4kk olin kaverin polttareissa muutaman tunnin (ja join pari olutta).



Musta toi APn kertoma viittaa siihen, että vanhemmat on ehkä olleet liian nuoria lapsen saadessaan. Vauvalle voi olla parempikin muodostaa mummiin suhdetta jo nyt, sillä vaikuttaa siltä että mummista on hyvää vauhtia tulossa lapsen kolmas huoltaja. Mitä mahtaa olla vanhempien elämä 3kk päästä tai puolen vuoden päästä? Tuskin meno rauhottuu ainakaan. Vauvaraukka :( Sydäntä särkee.

päiväkotiin hoitoon kun vauva syntyy...

Tiedän kyllä vastaavia. Heti vaan vauva hoitoon ja ryyppäämään. Näillä myös poltetaan sisällä ja ihmetellään lasten liimakorvaa yms...ja yskää mikä ei lopu....

hänellä ei tunnu äidinvaistot toimivan normaalisti. Jos vaistot toimivat, ei äiti voi olla erossa pienestä, se on biologiaa. On naaraan osa olla emo ja huolehtia pienestä poikasestaan. Itsellä tuo vaisto oli todella voimakas ja olin erossa lapsesta yön yli, kun tämä oli muistaakseni 2-vuotta ja isänsä hoidossa. Pieni vauva on avuton ja äidin tuoksun puuttuessa varmasti stressaa/pelkää. Ei siinä auta, että mummo jne tuttu äidille hoitaa häntä. Vauvalle äiti on kaikki kaikessa.



Mutta ei siinä auta sinun huolestumisesi auta. Aika näyttää miten äitilapsisuhteen käy. Toivon, että jokainen epäkypsä äiti kasvaisi äitiyteensä, mutta valitettavasti näin ei tapahdu. Lapsia hylkäävät myös äidit. Näin on aina ollut ja tulee aina olemaan. Bilettämään pääsee myös vauva-ajan jälkeen, tosin ei se voi olla tärkeämpää kuin tasapainoinen elämä lasten kanssa.