hei! te muut joilla lapsen isä ei ole mukana lapsen elämässä..??
miten selviätte tästä syyllisyyden tunteesta että lapsellanne ei ole isää?
minua vaivaa asia joka päivä ja tuntuu että se imee kaiken mehun musta...nyt on ihan sellaisen olo että ei jaksa elää..tää syyllisyys painaa hirveästi...
:(
Kommentit (9)
mitenkään estänyt tapaamisia tms. Sen isänhän se syyllisyyttä pitäisi tunteua, mutta eiväthän sellaisest hunsvotit tunne syyllisyyttä. Uskon että suuri merkitys sillä kärsiikö lapsi isättömyydestän on juuri ympäristö mm äidin asenteella. Nyt sinun tulisi siis pääsätä irti syylisyydetsä; elämää ei voi hallita etkä voi päättää miten joku toinen ihminen käyttäytyy. Iloitse lapsestasi!
onko isä koskaan tavannut lastanne? miksi/miksei? oletko itse ollut esteenä yhteydenpidolle..? minkä ikäinen lapsi on/kyseleekö/kaipaako isän perään? itse olen vauvan yh, eikä isä ole lasta nähnyt/enkä koskaan toivo hänen tapaavankaan pidempää aikaa/valvomatta. tulin raskaaksi suhteesta, jossa mies/isä on aika pahasti henkisesti sairas, minulla on oikeasti riittävän paljon näyttöä siitä, että hän voisi vahungoittaa lasta pahastikin olemalla lapsen elämässä läsnä. tämä on siis kahdesta pahasta se huom. pienempi paha, vaikka toki lapsi tarvisi isän ja miehen mallin, aina se ei kuitenkaan ole mahdollista/lapsen parhaaksi
olen yrittänyt että näkisi lastansa mutta ei halua...ja lapsi kyselee isänsä perään...ja lapsi on alle kouluikäinen...
mietin että olisin voinut suostua hänen vaatimuksiisna niin silloin lapsellani olisi ainakin isä..minulle mikä tahansa olisi parempi kuin tämä syyllisyyys..
ap
Lapsi ei ole myöskään koskaan isän perään kysellyt. Nyt 9v. Ehkä sekin vaihe vielä tulee, jolloin alkaa miettiä asioita.
Ajattelin että oli itsekästä saada lapsi yksin ja olisi pitänyt taipua toisen osapuolen haluamaan aborttiin.
Mutta lapsen kasvaessa syyllisyys häipyi. Tajusin että on oikeasti sellaisia ihmisiä, joiden ei lapsia olisi pitänyt saada edes parisuhteessa. Yhä tunnen hiukan surua lapseni puolesta, mutta syyllisyyttä en lainkaan.
mutta enään en muista mikä vika hänessä oli että miksi emme olisi voineet olla perhe..jos hän olisi antanut minulle aikaa, niin asiat voisivat olla toisin...
mutta siis nyt minusta tuntuu että on minun syy ettei hänellä ole isää..:(
Ap
isä ei vain halua nähdä lasta...mutta ajttelen että olisin voinut tehdä jotain toisin, jotta lapsellani olisi isä..