Minusta on tosi hyvä, että maataloustukiaiset julkistetaan,

Tuosta alasta on 10 hehtaaria kesannolla, eli sitä ei viljellä. Tukiaisia maksetaan kuitenkin jokaisesta 20 hehtaarista yhteensä n. 9000 euroa vuodessa. Onko järkeä maksaa osa-aikaisille viljelijöille tästä harrastustoiminnasta?

ansiosidonnaista vuodessa. Heh, heh. Repäisitkö vitsin 2? :D



ap

Ei ole enää mitään 8 lehmän pikkutiloja, vaan on monen kymmenen lehmän tiloja, joissa isäntä paahtaa töitä 24 tuntia vuorokaudessa.

Eikö tässäkin voisi käyttää järkeä ja laittaa tulorajat?

että isäntä paahtaa 24 tuntia. Työkkäristä saa ilmaisia työntekijöitä. Pikkukunnissa kauppojenkin aputyövoima on täysin tällaisten työllistettyjen hoidossa, kuten myös kouluavustajat ja kotipalvelu. Miksei siis maatila voisi ottaa työllistettyä renkiä ja vaihtaa sitten, kun ilmainen pesti tulee täyteen?



Kannattaisi vähän ottaa pois ne vanhat hevosensilmäläpät pois otsaltaan ja katsoa sivulleenkin vaikkapa juuri niitä työkkärin jonossa odottelevia. Mutta pystyykö keskustalainen ottamaan kokoomuslaisen yrittäjäasenteen ja palkkaamaan itselleen demariduunarin. Maailma muuttuu, niin myös maatalous.



ap

joka ei osaa mitään. Siinä se aika menee paimentaessa, ja jos hetkeksi selkänsä kääntää, " apuri" rikkoo traktorin tai jotain. Se kelvollinen aines tahtoo olla ihan oikeissa töissä eikä työkkärin listoilla.

duunari olisi tollo. Toki sehän vaatii johtamistaitoa. Siksipä toiset johtamistaitoiset maanviljelijät loikoilee Espanjanhuviloillaan talvet ja toiset taas puurtaa 24h joka päivä.



Vai luuletteko Wahlroosinkin nyrpistävän nenäänsä ulkopuoliselle työvoimalle?



ap

repikää siitä. Kohta maksatte pari euroa maitolitrasta.

Tiedättekö muuten montako centtiä tuottaja saa maitolitrasta? Kannattaisiko kenenkään tuottaa maitoa ellei sille maksettaisi esim. pohjoista tukea ? Ja ennen kaikkea paljonko te ostajat joutuisitte tuotteesta maksamaan ellei tuotannolle maksettaisi mitään tukia?

en koulutetuista fiksuista alaisista. Varmaan niillä viljelijäporhoilla on sellaisia eikä mitään tukityöllistettyjä tolloja.



7

30- 70 lehmää on ihan normaali tila koko . Kuka uskaltaa väittää että sellainen on helpompi hoitaa kuin 8 lehmää joskus entisaikaan.

Ei ainakaan karjanhoitajaksi. Virosta tulee hyviä työntekijöitä.

Vielä kun tuotaisiin sekin ilmi, etteivät maajussit maksa juurikaan yhtään veroja muhkeista tuloistaan.

Koska kaikki se " tulo" menee niihiin kuluihin, eikä verotettavaa jää.

viljasta pulaa maailmanmarkkinoilla. Ja kyllä Nalle tietää!



Vuokraisin peltoa, jos olisi tarjolla, mutta ei ole sitten millään saatavissa. Menee vuokraukset tutunkauppana tiskin alta. Meillä on työpaikalla (pk-seudulla oleva virasto) parikin viikonloppuviljelijää. Voisin isänperintönä vaikka ryhtyäkkin samaan, mutta meidän tila metsitettiin 70-luvun lopulla.

Ne maksetaan tehdystä työstä eikä mitään ylimääräistä. Aivan samalla tavoin kuin kotona lastaan hoitava saa palkkana kotihoidontukea.

Luuleeko joku oikeasta että ne tulee ihan tyhjästä vaikka ei tekisi mitään. Ei kuule onnistuisi Suomessa, on täällä sen verran tiukka valvonta.

Olispa joku niin ahkera että kaivaisi esiin vaikka sadan suuren-keskisuuren viljelijän tuki- ja TULOTIEDOT. Koska meillä ainakin vuosituloissa on yksi nolla vähemmän kuin vuoden tukipotissa. Ei se tuki ole sellaista rahaa joka tulee normaalien tulojen päälle ja jää käytettäväksi, vaan se on rahaa joka kasvattaa liikevaihtoa ja mahdollistaa viljelemisen. Tuella ja tuloilla ei summina ole yhtään mitään tekemistä toistensa kanssa.



Surullista että asiaa tuntemattomat jaksaa täällä jeesustella maataloustuista ja Wahlrooseista/Herlineistä ym. Eihän nimeltä mainitut herrat esim ole maajusseja lainkaan. Eivät he viljele tilaa, sen tekevät muut. Eikä viljely ole edes heidän ykkösbisneksensä.

Tietämättömät täällä vaan riehuvat kun eivät ymmärrä koko maatalouden päälle yhtään mitään.

Maajussit ei. Tukiaiset nostetaan, mutta veroja niistä ei makseta.

Jos olette Euroopan historianne lukeneet (ja jopa muistatte sen vielä), niin jo EEC:n aikaan on sovittu, että Euroopan KULUTTAJIEN ostovoimaa ja siten kansallista (ja yhteiseurooppalaista) kilpailukykyä pyritään kohottamaan keinoin, joilla peruselinkustannuksia voidaan alentaa. Yhdeksi tällaiseksi kohteeksi havaittiin RUOAN HINTA, joka oli suhteellisen korkea ja joka johtui luonnollisesti siitä, että sen tuottaminen on kallista. Koska maataloustuotteiden suoramyyntiä haluttiin vähentää (ja jalostusastetta lisätä, monistakin eri syistä, yksi oli kaupunkilaisväestön työllistäminen) ja eri peruselintarvikkeiden tuotantomääriä säädellä, ryhdyttiin maksamaan tukea halutunkaltaiselle maataloustuotannolle. Samalla viljelijälle maksettavia tuottajahintoja alennettiin, jotta elintarviketeollisuus pystyi hankkimaan raaka-aineensa edullisemmin ja työllistämään ihmisiä ja tuottamaan voittoa. Nerokasta, eikö totta? Samalla entistä laadukkaampien ja jalostetumpien elintarvikkeiden hinta kotimaan kuluttajille laski, kansa oli tyytyväisempi (poliitikkojen toimiin) ja vientituotteista saatiin parempi kate, kun niitä pystyttiin myymään Euroopan ulkopuolelle kiinnostavaan hintaan silti kannattavasti.



Nykypäivänä nuori sukupolvi vain on tottunut halpaan ruokaan, eikä sen todellisia tuotantokustannuksia edes moni tiedä. EU-tuet ovat siis keino tuottaa halvempaa ruokaa kuluttajille ja ohjata maataloustuotantoa haluttuun suuntaan.



Nykyisiä tuottajahintojen korotuksia on ollut ajamassa ylös energian hinnan nousu sekä se, että osaa elintarviketuotantoon käytetystä peltoalasta halutaan bioenergian tuotantoon tai luomutuotantoon, jolloin yhä harvempi pystyy tuottamaan korkeita satoja jatkuvalla varmuudella ilman kalliita tuotantopanoksia (koneet, lannoitteet, jalostetut siemenet, kasvinsuojeluaineet, polttoaine ym.). Toisaalta, tuottajahintojen kohoaminen selittää vain osan kaupassa olevan ruoan hinnannoususta; isoimman siivun saa jalostava teollisuus ja kauppa.



Ja jos ajatuksiin kohoaa idea, että eikös ruoan voisi ostaa ulkomailta (kalliitten kotimaisten elintarvikkeiden sijaan), niin laskekaapa pikaisesti, mikä määrä valuuttaa silloin karkaisi Suomen rajojen ulkopuolelle; jos jokaisen ruokakulut olisivat 100 ¿/kk, olisi tuo vuotuinen rahasumma noin 6,3 miljardia ¿, lisäksi päälle tulisi kuluja työttömäksi jäävästä viljelijä- ja jalostavan teollisuuden sekä maatalouden panosteollisuuden henkilöstöstä.



Haluaako joku vielä väittää vastaan?



t: maata viljelevä, väitöskirjaa laativa FM (emme siis kaikki ole tyhmiä, kuten täällä luullaan, vaan itse asiassa varsinaisia moniosaajia)

Kuinka paljon ravinteita, apulantaa ja tuholaismyrkkyjä niihin peltoihin ahdetaan? Suomen järvet ovat pilalle rehevöityneet, vaikka ympäristötukia on maksettu jo vuodesta 1995. Eivät ole maanviljejijät noudattaneet tukien vaatimuksia.