Mies teki selväksi: laihdut tai ero tulee!
Tiputin raskauskiloja 10 vähälle aikaa. Sitten meni vuosi, että lähti 5 kg. Nyt olen vuoden yrittänyt pinnistellä keventäjien ja vaikka minkä avulla niin ei mitään tapahdu tai jos saan kiloja pois ne humahtaa tulla takaisin. (sietämätön pitkäaikainen stressi ja unettomuus vaikuttaa varmasti) Vielä ois 10 kg tiputettavana.
Mies ei kuulemma jaksa enää kattoa minua. Hän haluaisi, että hänellä olisi kaunis ja hoikka vaimo. Kysyin häpeääkö hän minua niin ei kuulemma, mutta hänelle olisi tarjolla kauniita ja hoikkia naisia vaikka kuinka paljon. Hän olisi kuulemma puolta onnellisempi jos minä olisin ihannemitoissani. Mies ei kuulemma petä, mutta tietää monia, jotka pettää. Hän ei haluaisi jättää minua ja vaihtaa, koska olen kuulemma muuten hänen ihannenaisensa ja minusta saisi oikean kaunottaren jos laihtuisin. Kuitenkaan hän ei halua enää olla kanssani jos pysyn tällaisena.
Mikä neuvoksi? Tekis mieli potkaista ukko pellolle. En kuitenkaan voi; ollaan oltu yhdessä 15 vuotta, meillä on kaksi lasta ja lukuunottamatta tätä asiaa ihan hyvä parisuhde. Toisaalta itsekin haluaisin olla ihannemitoissani, mutta en miehen vuoksi vaan itseni takia. Alanko siis jollekin pikadieetille vai jurraanko taas vuoden taistellen hitaan laihdutuksen parissa?
Kommentit (90)
minkä kokoinen ihminen on normaali. Kyllä ap:n tavoite on just hyvä. Maailmassa on paljon läskimpiäkin ihmisiä. Eikö pääasia ole, että ihminen viihtyy omassa kropassaan ja paino on sellainen, ettei ole terveysriskejä. Naisen pitää nykyään olla superkaunis huoliteltu vaimo, loistava äiti ja vielä luoda siinä samalla upean uran ja tottakai kodin kuuluu olla siisti ja kaunis! Prkl.
Täytyy ihmetellä miten monilla on vääristynyt kuva normaalipainosta. Suuri osa pitää normaalipainoisena tikkulaihaa ihmistä.
jokunen kilo pois, 70 kiloisena olet täysin normaalipainoinen!!
80 kiloisena sinulla on n. 10 kiloa ylipainoa, mutta hei, ei sekään mikään maailmaa kaatava asia ole!
Kuinka nopeasti tuolla laihtuu? Kokeilin ennen keventäjiä karppausta ja sain sillä sen 5 kg pois. Hyväkarppasin eli tuttu aihe jollain tasolla. Voishan tota southbeachia kokeilla.
ap
En lue koko ketjua todellakaan koska järkytyin jo eka sivun kommenteista.
Siis ihanko oikeasti te elätte noin pinnallisissa maailmoissa? Mitä sä ap teet kun painovoima alkaa toimimaan tai ryppyjä tulee iholle? Miehesi uhkailee että jos rypyt ei lähde niin hän vaihtaa nuorempaan? ööh?? Mikä helvetissä se ulkonäkö voi liittyä parisuhteeseen???? Ihmisiin sitä rakastutaan, ei ulkonäköön. Jos ap liikkuu ja kumminkin pitää huolta itsestään niin eikö sen pitäis riittää! Miksi miehesi on valmis jättämään sinut jos et laihdu? EIkö hänelle merkitse mitään teidän lapset? Paino on hänelle tärkeämpää kun toimiva parisuhde??? JA SINULLE SE ON IHAN OK!! EI JUMALAUTA!
ihan terveytesikin takia. Itselläni sama juttu ja verenpaine on alkanut kivuta ylös ja sydän oireilla, että on pakko keksiä jotain. Yritän ainakin nukkua niin paljon kuin mahdollista, että edes se auttaisi palautumaan (meillä yöheräilijä).
Välillä pidän viikolla ylityövapaan ja pistän lapsen päiväkotiin - olen koko päivän kotona yöpuku päällä: torkuskelen ja katselen viikon varrella tallennetuja telkkariohjelmia tai luen romaania, enkä tee mitään kotitöitä.
Millaista työtä teet? Onko sinula mahdollisuutta päästä työnohjaukseen?
vaikka olen vasta 30-v. Kai sitä vääristyy jo tällasessa parisuhteessa vaikka mikä. Mies on ainakin rehellinen, että kait sitäkin pitää arvostaa?!
Kävin lääkärissä ja sain saikkua mitä on mahdoton pitää. Että semmosta. Kiitos sympatioista ja koettetaan jaksella stressimme kanssa!!
ap
Ihan yhtä kohtuullista kuin omat vaatimuksensakin.
Jonnekkin laihdutuskurssille, jolla saa järkeistettyä syömisensä.
Kotiin palattuasi sinulla on myös riittävästi omaa aikaa, jolloin jaksaisit paremmin perehtyä omiin syömisiisi.
Eli rahalla ja hemmottelulla mies selviäisi kuin koira veräjästä...
Täytyy sanoa, että aika heikot on yhteiselon siteet, jos sen jatkuminen on puolison painosta kiinni!
Hän itsekin vähän ihmetteli, miten hänestä on tullut niin pinnallinen. Mies on kyllä ihannemitoissaan. Sitä kauhistuttaa, kun näkee hyvännäköisiä miehiä lössähtäneiden homssuisten vaimojen kanssa.
Minä kuitenkin meikkaan, pukeudun kauniisti ja huolehdin ulkonäöstäni. Painon kanssa vaan probleema.
ap
minusta miehesi on rehellinen. Jos hän todella noin ajattelee, niin hyvä kun sanoi sen ääneen! Pahinta olisi, jos hän miettisi tuollaisia yksinään.
Sinuna minä kyllä laihduttaisin. On niitä pahempiakin ominaisuuksia miehissä kuin tuo... Liity painonvartijoihin, jos et yksin pysty.
15 vuotta kaatuu 10 liika kiloon. Ehkä laihdut nyt, ehkä et, mutta olisiko miehesi juuri niitä miehiä, jotka vaihtavat 4-kymppisenä nuorempaan?
Mä söisin itseni tuommoisen miehen rinnalla plussapalloksi ja katsoisin, josko se katoaisi... Toivottavasti.
Ei vaan oikeasti...
Mitä ihmettä tuommoisella miehellä tekee? Jos sulle tulisi rintasyöpä, niin sultahan voisi lähteä hiukset päästä ja koko kaupunki olisi taatusti parempihiuksisia naisia tarjolla...
Minä sanoisin, tuommoiselle miehelle, että jos hän ei siivoa pääkoppansa sisältöä, niin minä laitan hänet kiertoon. Jos ulkoset seikat on hälle tärkeitä, niin minulle pään sisäiset.
Niin ja jos yhtäkkiä on tuo sun lihavuus alkanut vaivata niin sille on synonyymi = toinen nainen. Kummasti sitä on kaunottaretkin ruvenneet olemaan lihavia, liian lyhythiuksisia, liian laiskoja, liian hymyilettömiä, liian huonohampaisia tai liian suurikenkäisiä kun mies on päässään vertaillut kahta naista.
Jos mies (tai nainenkin, mutta tässä tapauksessa mies) on visuaalinen olento, niin ilman muuta hänen mielestään oman vaimonkin tulla olla visuaalisesti silmää miellyttävä. Parisuhteessa pitää tehdä kompromisseja. Ja joskus tämä kompromissi on laihduttaminen.
Minun mieheni on sanonut jo 18 vuotta sitten, kun menimme naimisiin, että katsokin, ettet päästä itseäsi lösähtämään kuten se, se ja se. Ei, en ole päästänyt - sen verran tuo miehen kommentti on siellä takaraivossa jyskyttänyt.
Tuo kommentti ei mitenkään vähennä sen painoarvoa, että hän on hyvä mies kaikin puolin. Parempaa saa hakea. Lisättäköön, että hänellä on järkeä myös päässä: niin kauan kuin painolle voi jotain tehdä, niin sille pitää tehdä. Rypyille ei voi itse mitään, joten niistä hän ei huomauttele.
sekä liikkua ja harrastaa että levätä riittävästi. Jos näihin molempiin ei tule kyllä-vastausta, on miehesi näkemys sekä loukkaava että ihan täysin kohtuuton. Muussa tapauksessa mielipiteensä on " pelkästään" loukkaava ja kannattaa miettiä minkälainen suhde teillä on. Oletko sinä siinä suhteessa onnellinen vai tunnetko aina olevasi jotenkin epätäydellinen ja vajaa. Meidän kaikkien pitäisi olla rakastettuja omana itsenämme. Silti -niin kamalaa kuin se onkin sanoa- ulkoisillakin asioilla on rakkaussuhteessa jonkunlaista merkitystä. Itselleni on esimerkiksi tärkeää se, että meistä puolisoista kumpikin pitää itsestään huolta (ja se ei tarkoita vain kilojen vahtimista tms.), huolehtii siitä että ollaan terveitä ja hyvinvoivia. Jos toinen ns. repsahtaa, voi toinen auttaa järkkäämällä rentoutumis- tai harrastusaikaa. Joka tapauksessa, tuollainen asia, kun sen sanoo oma mies, se jää painamaan mieleen pitkäksi aikaa ja tekee kurjan olon. Miehesi ei ehkä tajua sitä, mutta tuollainen puhe ja tuollainen suhtautuminen sinuun saa sinut itse asiassa rakastamaan häntä vähemmän...
Itselläni oli kerran sellainen tilanne, että mieheni (silloinen poikaystävä) jotenkin vihjaili siihen suuntaan, että minun pitäisi harrastaa enemmän liikuntaa ja pudottaa muutama kilo. Vaikka hän sanoi sen ihan nätisti, se loukkasi. Olen aina ollut kuitenkin normaalipainoinen ja ihan hyvän näköinen. Silloin oli painoindeksi ehkä " sallitun" ylärajoilla... Vastasin miehelleni, että alan liikkumaan enemmän siinä vaiheessa, kun hän alkaa lukemaan enemmän ;) Jos hän haluaisi, että minä olen urheilullisempi, niin minäkin itse asiassa haluaisin, että hän olisi enemmän älykkötyyppiä :D Totesimme, että jos emme halua puolisoita vaihtaa, niin kumpikin tinkii vähän omista vaatimuksistaan :)
jotenkin ehkä ymmärtäisin jos ap olisi lihonut liiton aikana 50 kg...
ihan tosissaan sanon, että jos oma mieheni sanoisi saman (yhteistä eloa takana 14 vuotta) niin eipä siinä muu auttaisi kuin alkaa tekemään ositusta.
Se ei -helvetti soikoon- voi johtua mistään muusta kuin siitä, että siinä jossain välissä naiset ovat odottaneet, synnyttäneet ja imettäneet muutamia lapsia ja jotenkin siinä myllytyksessä ei kroppa ja muu ulkonäkö aina pysy ihan sillä tasolla mitä toivoisi. Mies ei joudu tinkimään kuin ehkä hetkellisesti yöunistaan ja harrastuksistaan, mutta ulkonäön puolesta jää paljon vähemmälle koetukselle. Miehen fysiikka ei mene yhtä kovasta mankelista läpi kuin naisen.
Mutta katsotaanpa muutama vuosi eteenpäin; naiset kukoistavatkin sitten koko loppuikänsä, kun taas miehillä on käyrä alaspäin :DDD
Th