Syyskuun salaisuudet viikolla 18

istahdin tähän koneelle näin aamusta, sain esikoisen kouluun ja työt alkavat tänään vasta yhdeksältä.



Ensiksi tärkein. Saimme loppuviikosta kromosomivastaukset. Meidän vauvalla on kaikki kunnossa, siltä osin ainakin. Koskaanhan ei tiedä mitä kaikkea vielä voi matkan varrella sattua, mutta nyt ainakin olo on helpottunut ja iloinen. Nautin jälleen raskaudesta.



Olo on muutenkin tosi hyvä, mihinkään ei kolota ja jaksaminenkin on parantunut. Tosin tämä jaksaminen on aika aamu painotteista. Herään nykyisin ennen kuutta ja parissa tunnissa saisin tehtyä kaikki päivän hommat, virtaa on niin mahdottomasti. Mutta sitten illalla.. sänky kutsuu heti yhdeksän jälkeen..



Neuvolassa kävin viime viikolla. Sielläkin oli kaikki hyvin, jopa verenpaineet olivat palanneet normaaleille lukemille. Ne kun huitoivat vaikka missä tuota kromosomivastausta jännittäessä. Vauvan syke oli 130 ja kovasti kaveri liikkui. Potkuja en ole vielä tuntenut. Esikoiselta tunsin ne viikolla 19 ja se tulee täyteen torstaina. Taidan odotella niitä vasta sitten : )



Tuolle murrosikäiselle kerroimme nyt lauantaina tulevasta vauvasta. Reaktiot olivat sellaiset kun niiden murkulla kuuluu ollakin. Laidasta laitaan. Hetken aikaa vauva oli ihana asia, parasta mitä hänen elämässään on tapahtunut. Muutaman tunnin päästä, pienen riidan päätteeksi hän totesi " parasta antaa tuo vauva ottolapseksi, tää on niin paska perhe että ei se voi täällä elää" Elämme jännittäviä aikoja.



Viime viikolla keskustelitte vappu suunnitelmista. Meillä ne on selvät, esikko menee isälleen, mies menee pellolle kauran kylvöön ja minä maalaan eteisen. Näitä odotellessa mukavaa ja leppoisaa tätä viikkoa teille kaikille toivottelee waller

Tosi kiva kuulla että kaikki on hyvin :)

Kiva kuulla heti aamusta hyviä uutisia, onnea niistä Waller! Masussa kaikki oman olon mukaan kunnossa, ei muutoksia. Vauva liikkuu ja liitoskivut suraa kuin hai laivaa. Niin pitkään on hyvä kun liikkeessä pysyy, kun pysähtyy, niin ...



Vappusuunnitelmia on, mennään naamiaisiin. :) Saunotaan, syödään ja sit lähetään kattelemaan kaupungille. Jospa olisi hyvä ilma niin viihtyis itsekin vaikka terassilla. Mutta kiva jokatapauksessa kun on tiedossa vaihtelua tähän normiarkeen.



Siivota saa koko ajan, lapset ja koirat kantaa älyttömästi hiekkaa.. Miten muuten teillä muilla oliko niitä lemmikkejä, kun ei muista? Meillä asustaa; 2 hevosta (lämminverisiä), 2 koiraa ( sekarotuinen ja saksanpaimenkoira), kissa ja 3 kania.. että karvaa riittää :) Puput asuu heppojen kans tallissa, onneks :)



Mut nyt pitää mennä, lapsilla perhekerho päivä ja naamiaiset. Pitää mennä valmistelemaan keiju, prinsessa ja ritari :)



kmk-83 ja Toukka 21+6

Voi, kuin kiva kuulla Waller, että kaikki on kunnossa!



Teillä oli tuolla edellisessä ketjussa pissatulehduksista asiaa niin minä joudun käymään viemässä näytteitä alvariinsa. Mullahan todettiin pissatulehdus joka oli täysin oireeton ja sain lääkkeet jotka tepsi, mutta pissassa on enempi ja vähempi aina verta niin sitä nyt seuraillaan. Ei kiva ei, aina neuvolassa vaan sanotaan, että pitää tutkia mistä johtuu, mutta sitten ei tutkitakkaan vaan näytteitä vaan pitää viiä.



Uutta äitiyspakkaustakin kävin jo kurkkaamassa ja kivaltahan se näytti, mutta meillä ei ole kuitenkaan tarkoitus sitä ottaa, kun noita vaatteita on muutenkin, käytetään se raha sitten vaikka turvakaukalon ostoon.



Vappupäivänä meillä on tapana lähteä Tampereelle torille ostaan mukuloille pallot ja syödään vuoden ensimmäiset tötteröjätskit.

Niin ja se ultrahan meillä on vappuaattona.



Vointeja kaikille!



kimaro 19+2

Olipa kiva Wallerin aloitus tähän viikkoon. Tuli hyvä mieli sateisesta aamusta huolimatta itsellekin!!!



Luin viime viikonlopun hännän vasta äsken. Ikävä, että vielä näillä viikoilla enkeleitä joudutaan hyvästelemään taivaaseen. Samoilla viikoilla saman kokeneena tiedän tuskan suuruuden. Sytytän ensi viikolla tälle enkelilleni kynttilän, tasan neljä vuotta tulee tapahtuneesta. Onneksi saimme mekin haudata pienemme siunattuun maahan, on aina paikka enkelin muistelemiseen.



Liitoskivut pitivät meikäläisen paikoillaan viikonlopun kauniista säästä huolimatta. Kävely muuttuu välillä varsinaiseksi lyllertämiseksi kun oikein kipeää tekee. Tähän asti muutaman päivän lepo kävelystä on auttanut vaivaan, sitten mennään muutama päivä melkein kuin normaalitilassa, kunnes taas liitokset paukkuen joutuu asettumaan aloilleen... Ei se mitään. Kerkiäähän tuota joskus sitten myöhemmin ravaamaan rallia, vaikka nyt taitaa päästä paino ja kunto vähän repsahtamaankin.

Pitikö tämän keskiraskauden olla sitä vallan touhukasta aikaa? Nukuin viikonloppuna molempina öinä kevyesti kellon ympäri, moista en ole kokenut sitten teinivuosien. Toki sain eilen äkkiväläyksen ja siivosin meidän romuvaraston, mutta siihen se puhti sitten kyllä loppuikin. Höh, ei taida tämä mamma mennä näissäkään asioissa käyrillä.



Hyvää viikkoa kuitenkin kaikille! Yritän pitää itseni hereillä edes tämän kahdeksantuntisen työpäivän ajan. t. massumamma ja toukkis (potkii kovasti juuri nyt) 20+5.

Hei,



olen niin pahoillani menetyksenne johdosta.



Olen niin pahoillani, että lähettivät sinut vielä kotiin ja synnytit pienokaisenne kotona, ja ajoit sitten vielä sairaalaan. Se kuulostaa rankalta kokemukselta.



Sanoit kuitenkin että kättarilla oli hyvä henkilökunta. Kuulostaa siltä, että siellä sait hyvää apua ja tukea. Saatko nyt vielä keskusteluapua?



Älä jää surusi kanssa yksin. Kunhan jaksat, puhu tapahtuneesta jollekin ihmiselle joka osaa kuunnella ja antaa ehkä uusia näkökulmia tapahtuneeseen. Muista Käpy ry:n sivut ja keskustelufoorumi siellä. Et ole yksin.



Aika auttaa. Sitä ei voi estää. Sure niin paljon, ole niin vihainen, huuda tai ole vaan niin hiljaa kuin siusta tuntuu. Ei ole mitään " oikeaa" tapaa toipua, mutta jollakin tapaa tätä surua oppii kantamaan. Se ei mene koskaan pois, mutta elämä jatkuu. Joskus. Jotenkin. Nyt on kuitenkin surun aika. Toivon sinulle voimia jaksaa!



Isolla halauksella,



myös yhden lapsen menettänyt



Arkamamma

ITKU! Lämmin halaus ja voimia tundelle!!! " Mä taimi olen sun tarhassas ja varten taivasta luotu, sun armollisehen huomahas jo syntymästäni suotu."



<3



Ihanaa Waller että saat nyt nauttia raskaudesta iloisin mielin! Oli varmasti huojentavaa saada kuulla ne vastaukset! Hauska..just tuollasiahan ne murkut, että ensin ihanaa ja sit viimesen päälle ärsyttävää :)



Omaa (.) Jotenki tänään aamulla pelistä kurkatessani tajusin olevani raskaana :)... ihan niinkuin en vielä tähän mennessä olisi sitä tajunnut kunnolla ;) ensin pikku paniikki iski, ehkä siksi että nyt siis tämä maha on niin näkyvillä... mut nyt on jo taas niin ihanaa:) siis hoh...sekoa tekstiä mut raskaana olevillahan saakin olla;) Mutta kun kuulee surullisia uutisia...niin minä ainakin huolestun...ja taas tuntuu ettei vauva oo liikkunut eilis illan jälkeen ollenkaan...



Tääl on niin harmaan näköinen ilma tuol ulkona...ettei nyt kiinnosta alkaa tehdä mitään, saa nähdä tuleeko tästä ihan laiskottelu päivä..varmaan tulee!



Vappusuunnitelmia ei viel kovasti ole...mitä nyt sitten mun synttäripäivä perjantaina...ehkä ystävä perheen kanssa vielä jotain täs keksitään. Mutta sitten viikonlopuksi ois tarkoitus mennä pohjoiseen mummulle (äitini) luokse käymään...kun ei tämän vuoden puolella vielä olla siellä asti käyty!





Tuutski ja pikkuruinen, huomenna puolessa välissä!

Voi suuret osanottoni Tundelle, ei oikeastaan osaa sanoa mitään mikä lohduttaisi. Voimia teille.



Tänne ei ihmeempiä, rakenneultra on keskiviikkona, näin unta vime yönä ettei lääkäri nähnyt vauvalla sydämen sykettä, mutta itse tunsin kuitenkinvauvan potkuja. Taitaa alitajuntaisesti vähän jännittää tuo ultraus.



Mies tulee tänä yönä työmatkaltaan. Sehän lähti silloin kaksi viikkoa sitten heti meidän Nykistä tulon jälkeen. Ihana saada sekin jo kotia.



(.)Olo on mitä mainioin. Ei välillä edes muista koko raskautta. Potkuja olen tuntenut jo viikkoja, mutta tämä on jo kolmas vauva että se kai vaikuttaa. Toisestakin tunsin jo aika aikaisin. Siskon vauva pitäsi syntyä piakkoin. Laskettu aika vasta 3 viikon päästä, mutta supisteluja tullut jo jonkun verran, sekä lääkäri oli sitä mieltä että raskaus on pidemmällä kuin ollaan luultu. Jännät paikata siellä siis.



Vappuna menemme isäni luokse, luultavasti grillaillaan ja relataan vain. Ei mitään ihmeempiä.



Nyt pitää vähän pyykkiä viikkailla, kun kuopus vielä nukkuu. Palailen sitten taas myöhemmin viikolla, varmaankin ultran jälkeen.



Nyla ja Peanut 19+5

Tundelle syvin osanotto ja oikein paljon voimia! En oikein osaa muita lohdutuksen sanoja sanoa. Tämän lapsen ei vain ollut aika vielä syntyä. Toivottavasti saat apua suruusi!



Itse sain ensimmäisessä raskaudessa keskenmenon ja nyt kun odotan kolmatta lastani, joka tuli aivan yllätyksenä, niin minulla on sellainen tunne, että tämä on nyt se 2003 vuoden enkelivauvani! Hän ei ollut silloin vielä valmis syntymään, mutta nyt on hänen aikansa tulla tähän maailmaan. Tiedä sitten mistä olen tällaisen ajatuksen saanut päähäni, mutta sellainen tunne minulla on...



(.) Ultrassa kävin 14.4. ja kaikki oli kunnossa. Nyt hiukoisi vielä 4d-ultra... Onko täällä muut olleet tai ovat menossa? Milläs viikoilla sitä suositeltiin?



Vauvamaha alkaa näkyä selvästi eikä raskautta voi enää piilotella.



Taika 21+1

ja muille hyvää alkanutta viikkoa. Viikosta piti tulla aurinkoinen, mutta täällä ainakin harmaat pilvet roikkuu alhalla....tosin vettä ei sada.

Vesisade olisi kyllä ihan mukavaa; meidän pihan pohja on soraa ja nyt kun on ollut kuivaa, niin pölisee ihan kauheasti. Ja jos tulisi vettä, niin koivutkin tulisi hiirenkorvalle :-)...



Omaan (.)....no sitä on vaikka muille jakaa, tai oikeastaan tää maha on muuttanut muotoaan. Aiemmin oli semmonen littana lettu...heh heh hee...mutta nyt on pysty pallo tossa rintojen + häpyluun välissä. Takaapäin mahaa ei näy ollenkaan...muistelisin,että edellisessä raskaudessa levisin tasaisesti...jospa tämä onkin poikavauva....



Meidän pikkuneiti 2 v ja risat sanoi,että äidin masussa on pikkuveli?????

Mistähän senkin keksi??? Ja sanoo monta kertaa päivässä,että meille tulee pikkuveikka....kun isoveikka jo on :-)...saas nyt sitten nähdä....



Vasta viikon päästä ultra, 8.5...en millään jaksaisi odottaa sinne asti!!!



VappuG: mennään tuttavaperheen luo grillaamaan lapsien kanssa ja toiveissa olisi se 19 asteen aurinkoinen hellepäivä, jota on lupailtu.....jos vettä sataa niin sitten ehkä ollaan vaan kotona tai jotain....



ÄitiyspakkausG: kävin tänään vihdoin ja viimein katsomassa pakkausta ja minusta viime vuotinen oli mukavampi. Toppahaalari oli kiva, muuten kyllä vähän valjuja vaatteita...Mutta makuasioista ei voi kiistellä. En siis ota pakkausta, vaan säästän sen 140 ¿ ja ostan kirpputoreilta yms...sitten vaaleansinisiä, jos onkin poika tulossa.



Vauva potkii kauheasti, nytkin jyske käy....eli en vaivu epätoivoon....

Välillä on rauhallisempi, mutta nyt selvästi on villimpi kausi. Ehkä niitä likkeitä ei niin tunnekaan, kun touhuaa muuta. Esim vkonloppuna leikkasin 12 marjapensasta, raivasin puutarhaa yms monta tuntia.

Nyt kun töissä vaan istuu paikallan, niin liikkeet tuntee kivasti...



Närästys vaivaa ja tuo kauhea suonikohju nilkasta nivuseen.....mutta muuten olo on ihan mukava ja " hehkeä" kaikkine vatsoineen....

Mies sanoi,että oletkin hoikka kun 20 tyttö,ellei mahaa ja rintoja oteta huomioon....ja raskausarpia....ja selluliittiä 8-)....



Semmosta kivaa meille....



Mami + masuasukki viikkoja 20 tasan...



p.s. kaveri sai lauantaina tyttövauvan 2 vkoa etuajassa...paino 4395g ja pituutta 53 cm! Kauheita jättiläisiä :-))))) meidän neiti oli syntyessään 3090g ja 49,5 cm....tulikin 2 minuutissa ulos...

Että näilläkin viikoilla, kun kaikki jo pitäisi olla hyvin voikin käydä tuollaista.



Itse olen pelännyt ennenaikaista synnytystä täällä myös. Mulla todettiin joku viikko sitten streptokokki ja selvisi, että se on se supistusten aiheuttaja. Sain lääkekuurin ja auttoi, mutta nyt kun kuuri on loppunut, supistukset palasivat taas kipeinä ja aika ajoin säännöllisinäkin.

Netistä olen Streptosta lukenut ja vaarana on ilmeisestikin juuri ennenaikainen synnytys tai vesien meno.



En oikein tiedä mitä pitäisi tehdä tän asian kanssa :(



Huolta tuo myös vauvan liikkeiden vähyys, ehkä yksi liike päivässä. Muut pyörivät ja hyörivät tässä vaiheessa jo ihan vimmatusti, mutta ei tämä. Istukka on etuseinämässä, mutta niin se on ollut ennenkin, eikä vaikuttanut liikkeiden tuntemiseen.



Me varttiin 4D ultra Femedasta 5.5. Pakko saada varmuus kumpi täällä mahassa pötköttelee. En vaan malttaisi odottaa siihen asti! Tyttöähän meille rakenneultrassa varmasti tulevaksi sanottiin, mutta en jaksa uskoa moiseen ihmeeseen kohdallani.



Neuvolassa olen ollut vain yhden kerran vasta rv 8 ja nyt 6.5 on toka käynti.

En voi sietää sitä neuvolaterveydenhoitajaa, joka on todella töykeä ja ikävä ihminen ja siksi ei sinne oikein huvita mennä.



Koitetaan jaksaa ja voida mahdollisimman hyvin kaikki :)





Mustaverho ja kaneli 20+3

Toivon todella, että kaikki on ja menee hyvin! Onnea 4D-ultraan....



Kiitos teille kaikille! Kaikki santa lohduttavat, vaikka itkuhan aina niistä tulee. Onneksi on keskusteluapua ja olenkin kova puhumaan, joten aikahan se on, joka lopulta auttaa.



On tämä näillä viikoilla rankkaa, niinkuin tietysti aina. Kai sitä sen takia ei uskaltautunut itse kirjoittamaan, kun aavisteli jotain.



Mutta, JÄRJELLÄ kun ajattelee, niin vauva ei varmasti ollut kunnossa. Kyllä sitä ylensä terve vauva syntyy n. 40 viikolla. Mutta, ei se tätä surua vie pois....



Yritän nyt tottua tähän tyhjään oloon. Onneksi minulla on 4 tervettä lasta, pienin on 1½ v. Heidän takiaan jaksaa tätä arkea paremmin!



Voikaa hyvin, ja nauttikaa raskaudesta ja syyskuussa syntyvistä vauvoistanne =)



toivoopi Tunde, sylissä yksi tyhjä paikka

tässä vielä kaikille menetyksen kokeneille runoja enkelisivustolta



Runo on kirjoitettu enkelillemme..

Tahtomattani jouduin sut antamaan pois

vaikka sulle paikka täällä ollut ois.

Odotti sua täällä äiti ja isä,

oli valmiina kotina uusi pesä.

Oli valmiina sulle sisko ja veli rakas,

ei auta vaik huudan vauva tuu takas.

Et saanut sä tavata perhettä tätä,

nyt isällä, äidillä suuri on hätä.

Vaikken sua koskaan sylissä pitää saa,

tahdon susta kiittää mä jumalaa.

Nyt katselet pilven reunalta meitä,

ja pidät meidät pois vääriltä teiltä.

-norsu-



Voitko taivaan isä äitiä lohduttaa,

pyyhkiä kyyneleet hiljaa pois?

Voitko isän olkaa taputtaa,

ettei niin kumarassa hän ois?

Kerro heille taivaan isä,

etten ihan vielä ole valmis syntymään maailmaan.

Kerro että jotkut lapset taivaassa niin rakkaita luojalleen on,

ettei heitä malttaisi millään antaa pois.

Rakkaalle Enkeli-Pojalleni

-äiti-

Olen niiiiiin pahoillani menetyksestäsi. Kyyneleet silmissä luin viestejäsi. Oikein paljon voimahaleja perheellesi.



Itse olin kovin huolissani loppuviikosta ja viikonloppuna kun vatsassa ei juurikaan mitään liikkeitä tuntunut. Onneksi eilen illalla sitten taas paikalla oli tosi vilkas tapaus. Helpotti kummasti. Vatsa on jo selkeä vauvamasu, ihanaa kun muutkin alkaa näkemään vauvamasun. Meidän vajaa 2 vuotias muistaa jo, että äidin masussa on vauva. Onpa suloista.



Äitiyspakkauksen ehdin minäkin jo kurkistaa, tykkäsin kovasti. Todennäköisesti otan tuon pakkauksen vaikka esikoisen pakkauskin on hyväkuntoinen. On sitten ihana odottaa sitä hetkeä, kun saa hypistellä noita uusia pieniä vaatteita.



Hyvää alkavaa viikkoa kaikille.



Elohelmi ja pirkko 21 + 1

pahoittelut tundelle! on se vain niin väärin :(



kmk: meilläkin on kaksi kania ja hevonen. vaikkei mitään kissoja tai koiria olekaan, imuroin joka toinen päivä isot kasat hiekkaa alakerrasta :( hevonen on onneksi vaihtanut nyt kesäkarvaan, mutta muutama viikko oli oikein " karvaistamenoa" ja kaikki ulkovaatteet mitä tallissa käytti sai jättää kuistille ulos.



taika: minä kävin rv19+2 brunolla 4D-rakenneultrassa :) eilen katsoinkin nauhalta pienen pätkän ultrausta.. suosittelevat sitä ennen rv30, jolloin vauva on vielä sen verran pieni, että näkee nähdä kokonaisuudessaan. esikoisesta käytiin " huvikäyntinä" rv25 ja ihan oli jo itsensä näköinen ja kovasti joi lapsivettä siellä ;) tämäkin tyttö oli jo ihan pikkuvauvan näköinen (laiha vain) nyt silloin rakenneultrassa.



mami: minullakin on masu sellainen, että takaa ei kyllä arvaisi että raskaana ollaan :) esikoisesta oli kyllä samanlainen.. sivusta katsottuna onkin sitten huiman pyöreä. ihmisetkään ei enää tosiaankaan kysele tuleeko meille vauva, vaan kysytään suoraan laskettua aikaa :)



(.) kovasti rummutellaan tuonne alavatsaan ja taitaa olla tämän typyn lempiasentoja olla tämä istuminen.. toivottavasti vain ymmärtää sitten kääntyä loppuaikana ;) esikoistyttö oli rt rv25 lähtien ja alkoi siitä tasaisesti laskea lähtökuoppiin (ehkä liiankin aikaisin! ainakin siltä tuntui viimeiset viikot).



liitoskivut on hurjat.. kävelin suht reippaasti rattaita työnnellen päivällä ja tuntui tosi pahalta 8( mies lupaili ostaa minulle uuden polkupyörän, mutta mitenköhän sillä sitten poljeskelen kesällä..



munkkit on paistettu ja simat pullotettu vappua ajatellen. äsken ennen salkkareita imuroin ja kasasin matot pois. huomenna sitten lattioiden pesua ja mattojen tamppausta ohjelmassa heti aamusesta :) tänään menikin päivä ihan sekaisin, kun nukahdettiin tytön kanssa sängylle ja loikoiltiinkin sitten muutama tunti..



cec ja typykki nro2 21+2

Kyllä oli ikäviä uutisia. =( Olet joutunut kokemaan tosi kovia. Voimia koko perheelle suruun.



VappuG: Me taidetaan olla ihan vaan kotona. Simakin saatiin vasta tehtyä. Ei oikein tunnu olevan voimia mihinkään. Remppa vielä kesken, mutta onneksi päästiin jo kotiin. Kyllä tämän sekasorron kestää, kun saa olla kotona. Lapsille haetaan pallot ja varmaan grillataan ja tehdään munkkeja/tippaleipiä. Nautitaan siitä, että saadaan vaan olla.



Meiltäkin löytyy noita koiria. Tällä hetkellä kotona niitä on neljä kappaletta. Yksi tosin välillä viettää eläkepäiviä mummolassa. Viihtyy viellä niin hyvin, että se on ihan kiva sinne välillä viedä. Kolmen kopla sitten kotona. Ja karvaa löytyy joka paikasta! Mutta sellaista se on ja siihen ollaan jo totuttu. =) Monet jo naureskelevat, että meillä on kohta jo ihan suurperhe kun on kolmas lapsi tulossa ja neljä koiraa.



Omaa napaa.. Kaikki hyvin. Maha kasvaa kovaa vauhtia. Ja se on ihanaa! Nautin niin tästä, kun se raskaus alkaa vihdoin näkyä ja tuntua (muutenkin kuin pahoinvointina). Liikkeitä alkaa olla päivittäin. Onneksi on toi kotidoppleri, niin välillä aina voi kuunnella sitä jumputusta. Varsinkin, jos on itse ollut kovasti menossa, eikä liikkeitä ole tuntunut, niin doppleri esiin ja huoli on poissa. Olen kyllä tosi tyytyväinen, että sen ostin.

Meillä tosiaan ultraan pitkä aika vielä. Kolmisen viikkoa.

4D:stä, me käytiin esikoista odottaessa Brunolla, enkä oikein tykännyt, sitten käytiin toista odottaessa käytiin sitten Felicitaksessa Kurjella ja jos nyt mennään, niin ehdottomasti mennään sinne. Olin tosi tyytyväinen ja pelkkää hyvää, olen kuullut muiltakin. Saa nyt nähdä, että onko rahaa siihen käyntiin. Periaate oli, että kaikille lapsille saataisiin muistoksi myös toi 4D dvd, mutta saa nähdä.



Parvorokko vastauksia odottelen edelleen...



mamaj 18+3

Voimia Tundelle suuressa surussa :(



En päässyt eilen kirjoittamaan mitään koko palstalle kun samasta ip osoitteesta oli kuulemma lähetetty häirikköviestejä tälle palvelimelle =o

(..minä se en ollut :)) )



Ultraan aamupäivällä, jännittää kyllä, Onni onneksi potkiskelee ja heittää kuperkeikkoja päivittäin, niin toivon että kaikki on hyvin.



Tänään olisi tarkoitus kans tehdä vappusiivous, huomenna käydä mökillä grillailemassa ja sitten vaan oleillaan kotosalla..



Meillä on myös koiria 3, yhteisomistuksessa maailmalla 5, joten niitä riittää :D pentusia odotamme syntyväksi tämän viikon lopulla.



Mukavaa päivää kaikille, tuun sitten ultran jälkeen kertomaan mitä Onnille kuuluu =)





Marili ja " Onni" 20+0 (puolivälissä jee ;) )

Piti kysellä, että ootteko te miten paljon hankkineet vauvelille tavaraa valmiiksi? Meillä on tässä edessä siis kaikki rattaiden ostot sun muut ja ollaan pohdittu, että joko sitä uskaltaa ostella kodin täyteen kampsuja? :)



Samettinen viikolla 20

Tundelle myös täältä kovasti voimia jaksaa eteenpäin! Kovin pahoillani olen puolestanne.



Ihana aurinkoinen aamu, meillä poika lähti kerhoon naamiaisiin ja kova kädenvääntö jouduttiin käymään, kun hän olisi halunnut olla prinsessa tai keiju:) Lopulta sitten oli tyytyväinen inkkariasuunsa. Meillä isäntä repii peliverkkaireitaan, että mikä homppeli tuosta pojasta tulee, kun sitä kiinnostaa vaan siskonsa barbit, ponit ja juuri nuo keijupuvut yms. No eiköhän tuokin miehenalku siitä vielä miehisty!



kmk: Meillä on 2 kissaa ja koira, 2 vuohta ja lehmiä sekä sitten suomenhevonen. Voi sitä karvan määrää...mutta ilmankaan noita elukoita ei osais kyllä olla.



Samettinen: Me ollaan hävitetty jo kaikki vauvatavarat ja siis ostettavaa on, no onneksi vaatteita olen säästellyt vinonpinon. Vielä ei olla tavaroita osteltu, hiplattu kyllä kauppareissuilla ja netistä olen valmiiksi vähän katsellut.



Meillä huomenna se kontrolliultra ja pitäkäähän peukut ja varpaat pystyssä, että kaikki olis ok!!



Vointeja!



kimaro 19+3

..kertoi ultrannut kätilö =)

Enhän minä sitä meinannut uskoa, kolmeen kertaan katsoi ja näin itsekin että näin se taitaa olla :)



Kaikki oli ok, joskin vatsalaukku aluksi pieni, ja kasvoi tutkimuksen myötä kun Onni nieleskeli lapsivettä.

Mitta meni rajojen sisään, alarajalle kylläkin, jonka takia sain valita että haluanko tulla kontrollikäynnille 4 viikon kuluttua, että saa sitten mielenrauhan :)

Kaikki muu oli ok, ja kätilö sanoi että ei tuota kannata jäädä stressaaman tuota mahalaukkuakaan.



Hyvää vapunodotusta kaikille,



Onnellinen

Marili ja " Onni" 20+0

Tundelle vielä pahoittelut ja voimia! Rankalta kuulostaa kyllä teidän kokemukset. Kauniita runojakin olit laittanut. Itku pääsi, kun niitä luin :' (



Olipa kiva lukea teidän iloisia ultra kuulumisia :) Ihanaa vaaleanpunaista ja -sinistä odotusta. Mä en saa ottaa sukupuolta selville. Tarvii kuulemma jotain jännitystä olla :D



Omaa:

Me ei olla hommattu mitään, lukuunottamatta vaatteita. Niitä en oo voinut vastustaa. Kehto odottaa mummulla, kun se on sellainen perintökalu :) Vaunuja oon katsonut valmiiksi ja kaukalon, mutta hankinnat jää sinne loppukesälle. Mummu mulle tossa tokaisikin, että ei voi tehdä karsinaa ennen karitsaa. Joku vanha viisaus ;)



Täällä mä ressaan edelleen niitä lapsivesipunktion tuloksia. Sekavan fiiliksen kokee hyvin nahoissaan, kun yöt menee painajaisten ja valvomisen merkeissä. Töissä oon kuin puulla päähän lyöty ja meinaan nukkua työtuolilleni. Hemppakin on laskenut, että kai tää jatkuva väsymys on osittain siitäkin.



5.5 rakenneultra äitiyspolilla ja jos siiihen mennessä en oo saanut punktion tuloksia, ehkä siinä ultrassakin sit selviää, jos Pähkinällä on jonkinmoinen hätä. Jos nyt saisin uudelleen valita, otanko punktioo vastaan, kieltäytyisin. On tää henkisesti ollut niin kovaa aikaa.



Nyt oon pari päivää tuntenut liikkeet ja kai se on mua jotenkin rauhoittanut. Tietää ainakin, että elossa ollaan...



T: Mirrel ja Pähkinä rv 19