Luitteko lapsilisien arvon romahtamisesta - niiden ostovoima on puolittunut?

Hinnat ja palkat jyränneet sosiaaliturvan

Julkaistu: 26.4.2008 23:58



Päivi Repo



helsingin sanomat



MIKA RANTA / HS





Riitta Salomäki seuraa, kun kuopus Sampo hyppää trampoliinissa. " Lapsilisällä oli ennen ostovoimaa. Nyt tulee satanen, jolla käy kerran ruokakaupassa" , hän sanoo.





Hallitus aikoo nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja, koska pitää niitä jälkeenjääneinä verrattuna kustannuskehitykseen ja yleiseen ansiotason nousuun vuosina 2002¿2006.



Sosiaaliturvaan ei suunnitella vastaavia korotuksia, vaikka tasonkin tiedetään jääneen jälkeen. Osuvampaa olisikin puhua vajoamisesta: etuudet ovat pysyneet pääosin ennallaan vuodesta 1994, kun taas ansiot ja hinnat ovat nousseet kymmeniä prosentteja.





Kansalaiset huomaavat kehityksen arjessaan. " Lapsilisä oli ennen merkittävää tuloa, jonka varassa pystyi tekemään valintoja" , sanoo espoolainen viiden lapsen äiti Riitta Salomäki. " Nyt sen ostovoima on vähentynyt, kun ruuan hinta on noussut."



Salomäki on saanut lapsilisiä pian 25 vuotta. Niiden ja kotihoidontuen turvin hän hoiti kotona neljä lasta. Nyt lapsilisää maksetaan 13-vuotiaasta Samposta. Sekin pienintä mahdollista eli ensimmäisen lapsen lisää, vaikka kotona on vielä kolme lasta.



" Eivät lapset häviä mihinkään, kun täyttävät 17" , Salomäki muistuttaa. " Myös opiskelijoita me vanhempina avustamme, kun edessä on isompia hankintoja kuten silmälasit tai talvitakki."





Yhden lapsen lapsilisä on pudonnut 16,5 prosenttia vuodesta 1994, kun sitä verrataan hintojen kehitykseen. Suhteessa ansioihin pudotus on isompi, 35 prosenttia, laskee Kelan vastaava tutkija Pertti Honkanen.



Jotta vuoden 1994 taso saavutettaisiin, lisää pitäisi korottaa 20¿55 prosenttia eli saman verran euroissa, kun ensimmäisen lapsen lapsilisä on sata euroa.



Sellaista ei ole suunnitteilla, sillä korotusta tuli kymppi vuonna 2004. Sen sijaan valmisteltavana on samankokoinen korotus kolmannesta lapsesta lähtien. Näitä suurperheitä on 18,5 prosenttia lapsiperheistä.





Hinnat ja ansiot ovat karanneet vuoden 1994 tasosta, kuluttajahintaindeksi 25 ja ansiotasoindeksi 61 prosenttia. Ne selittävät muun muassa leipäjonojen venymistä.



Edessä olisivat kymmenien prosenttien korotukset, jos tukien varassa elävien tulotaso nostettaisiin ansiotasoindeksin mukaiseksi. Esimerkiksi toimeentulotuen perusosa yksinäiselle vaatisi 35 prosentin korotuksen, Honkanen laskee.



Pienintä vanhempainrahaa täytyisi nostaa 44 prosenttia, ja tulottomalle yksinhoitajalle maksettavaa lasten kotihoidontukea peräti yli sata prosenttia. Tuki on nyt 462 euroa kuussa.

Tätä eivät ne kritisoijat tajua, jotka selittävät, että " kyllä mekin ihan hyvin pärjättíin silloin 90-luvulla, tuhlareita ovat kun nyt, ette pärjää" . Sama toistuu myös opintotukikeskusteluissa ja vastaavissa. Jos taas heille yhtäkkiä annettaisiinkin vuoden 1994 palkka, niin en edes uskalla ajatella mitä huuto ja valitus siitä tulisi.



Suomessa on tukien taso ihan tosissaan laskenut. Onneksi ei ole opintotukea luukuunottamatta ollut niille tarvetta, lapsilisille toivottavasti on joku päivä tarve:)

ei me köyhät saada ikinä oikeutta.

Inflaatio 4 % pelkästään nyt.

Lapsia pitäisi tehdä että joku maksaa eläkkeet.

Hyvin menee!

että valtion pitäisi tukea vielä opiskelijoidenkin kanssa. No lukiolaisen käsitän, mutta ei kai hänelläkään nyt voi olla _useampaa_ 17-18-vuotiasta siellä nurkissa enää!

Lukiosta pääsee vasta sinä vuonna, kun täyttää 19 vuotta. Eli perheessä voi hyvinkin olla kaksi yli 17 vuotiasta lukiolaista. Ja jos vanhin on vielä syntynyt alkuvuodesta tai käynyt esim. kymppiluokan tai muuten jostain syystä viivästynyt vuodella (näitä syitähän voi olla tuon 12-vuotisen koulu-uran aikana vaikka mitä), niin saattaa olla kolmekin kotona asuvaa, mutta yli 17-vuotiasta lukiolaista.

siinä tapauksessa kyllä voi vähän itsekin elämistään kustantaa, kun asuminen sentään on ilmaista.



Itse maksoin kaikki vaate-, matka- ja muut kuluni 15-vuotiaasta.

Miksi lemmossa heille vielä lapsilisääkin pitäisi maksaa??



Jos kerran rahasta on tiukkaa, lapsilisiä pitäisi nostaa alle 16-vuotiaiden perheille, eikä nyt herra varjelkoon enää maksaa kaksikymppisille, jotka ovat kuitenkin saaneet ihan messevää lapsilisää jo silloin 90-luvulla, kun olivat oikeasti lapsia.

Leipäjonoissa en ole käynyt edes sossun asiakkaana, koska monella menee varmasti huonommin eikä itselläni ole ollut polttava tarve. Kuitenkin ihmettelen, miksi siellä jaetaan jotain Saarioisten kalliita keittoja eikä esim. jauhoja/ryynejä ym. raaka-aineita?? Suurinosa leipäjonolaisista on kuitenkin kotona, eli pitäisi olla aikaa laittaa vaikka mitä.

mitä lahjoittajat lahjoittavat.

raaka-aineita vaan pian pilalle meneviä, ylijääneitä einestuotteitaan.

Vierailija:

Kuitenkin ihmettelen, miksi siellä jaetaan jotain Saarioisten kalliita keittoja eikä esim. jauhoja/ryynejä ym. raaka-aineita?? Suurinosa leipäjonolaisista on kuitenkin kotona, eli pitäisi olla aikaa laittaa vaikka mitä.

Ei ainakaan Suomessa! Itse olin 3 lapsen yh 90 luvulla ja sain lapsilisiä peräti 2300mk eli 380¿. Omat nettotulot oli alle 6000mk ja asumistuki huimat 600mk. Samaan aikaan tarhamaksu oli 1000mk, asunnon vuokra 4600mk eli asumiseen meni jo yli puolet tuloista. Ruoka toki oli halvempaa - tai ainakin piti selvitä 50mk (8,40¿) päivässä neljälle hengelle. Nyt sillä rahalla saa yhden leivän, kilon perunoita, nakkipaketin ja litran maitoa!!

mistä ap kirjoittaa. Tämän ketjun aihetta! Haloo...



12

" Yhden lapsen lapsilisä on pudonnut 16,5 prosenttia vuodesta 1994, kun sitä verrataan hintojen kehitykseen. Suhteessa ansioihin pudotus on isompi, 35 prosenttia, laskee Kelan vastaava tutkija Pertti Honkanen.



Jotta vuoden 1994 taso saavutettaisiin, lisää pitäisi korottaa 20¿55 prosenttia eli saman verran euroissa, kun ensimmäisen lapsen lapsilisä on sata euroa."

asumistuki tietty tulee 80% vuokrasta. mitään muuta tuloja tai tukia ei tällä hetkellä ole. kun miehellä loppui opintotukikuukaudet. kyllä sillä elää, ainakin niin kauan kun kuopus täyttää kolme. mutta ei elämä leveää ole ja kaikesta ylimääräisestä täytyy ajatella tarkkaan, mitä voi ostaa.

Äiti ei yksinhuoltajana kyllä kyennyt kirjojani kustantamaan, joten minun piti tehdä iltatöitä, jotta sain kirjani maksettua ja välillä uusia vaatteita.

Vanhemmathan saivat kuitenkin lapsilisää.



Lapsilisää pitäisi ehdottomasti jatkaa yli 17-vuotiaillekin. Heillä kulutus on ihan toista luokkaa kuin pikkulapsilla. Tuon ikäisten koululaisten ja opiskelijoitten ei voi vielä edellyttää itse kustantavan elämäänsä, ja lakikin vaatii vanhempia osallistumaan alle 20-vuotiaitten toisen asteen opiskelijoitten elatukseen. Vanhempien tulot vaikuttavat nuorten opintotukeen.

saa opintotukea ja vanhemmat muita tukimuotoja.

Eli jos " lapsi" saa jo ilmaisen asunnon ja ruoan, se riittää. En minä ainakaan rupea kustantamaan jonkun parikymppisen juipin silmälaseja tai talvitakkeja.