Näin tässä taas kävi
Kävin tänään kontrolliultrassa. Sikiön koko vastasi viikkoja (8+2), mutta sykettä ei löytynyt. Minä siis poistun tältä puolelta jo viidennen kerran. Tuska on suuri. Toivon,ettei kukaan joudu koskaan käymään läpi tällaista. Toivoisimme niin saavamme joskus sen oman tuhisijan. Pidän sormet ja varpaat ristissä teidän odottajien puolesta. Olkaa kiitollisia siitä,mitä saatte. Lapsi on elämän suurin lahja.
Kisuli ja viisi pientä enkeliä
Kommentit (12)
varmaa taitaa olla. Kahden tutun lääkärin voimin sykettä yritettiin metsästää, vielä 2 viikkoa sitten se löytyi vahvana ja selkeänä. Sain jo lääkkeetkin tyhjennystä varten. Olo on tyhjä.
Tiedän tuon tunteen niin hyvin. Meillä tosin enkeleitä kaksi, mutta siinäkin on kaksi liikaa. Etsikää tukea ja voimaa toisistanne ja muistakaa puhua. Tai olkaa vain hiljaa sylikkäin. Ehkä vielä joskus kaikki menee hyvin. Siinä toivossa on pakko elää, sillä muuta ei ole.
Onhan teille tarjottu psykologin palveluja sairaalasta? Jos ei ole, niin kannattaa kysyä itse. Siitä voi olla todella paljon apua. Ja yhtäältä onhan teidät tutkittu näiden toistuvien keskenmenojen takia? Niin kuuluu tehdä, jos keskenemenoja on enemmän kuin kolme. Sieltäkin voi löytyä selitys ja se usein helpottaa asian käsittelyä.
No ehkä juuri nyt et jaksa miettiä näitiä asioita, mutta pohdit sitten kun aikaa vähän kuluu.
Lämpimin ajatuksin ja myötäeläen
Juuso Petteri
Olen todella pahoillani!
t. massumamma rv 21 (kolmen enkelin äiti)
keskustella psykologin kanssa. Kävin muistaakseni toisen menetyksen jälkeen juttelemassa. Hyytymistekijät ja kromosomit on tutkittu. Miehellä ylimääräinen kromosomi, jonka osallisuus keskenmenoihin on ollut kysymysmerkki. Tässä raskaudessa oli tukena lugesteron ja disperiini varmuuden vuoksi. Niistä ei näyttänyt olevan apua,joten taitaa se kromosomihomma sotkea jotenkin kehitystä. Nyt odotellaan lähetettä perinnöllisyyspolille ja mahdollisesti edetään seuraavan kerran koeputken kautta. Enää en jaksaisi vain hakata päätä seinään ja toivoa, että jospa tällä kertaa onnistuisi.
Niin epäreilua. Olen todella pahoillani että teillä taas kävi näin. Toivottavasti perinnöllisyyspolilla löytyy jotain tolkkua asiaan ja tämä teidän kidutus jossain vaiheessa loppuu ja muuttuu iloksi ja riemuksi!
Voimia, halauksia ihan koko sydämestäni. Tulethan joskus kertomaan kuulumisia, jos jotain kivaa tapahtuu?
Meilläkin kaksi pientä enkeliä...mutta neljä silti saatu maailmaan, ei ne vauvat ole ihan itsestään selvys. Suuri Lohdutus halaus täältäkin, toivomme kovasti että teillekkin suodaan vielä se pikkunyytti!!! -tuuteliluu
.. sanoa jotain muuta kuin ne tyhjät " oon pahoillani" tai " kurjaa" . Mikään ei tunnu oikealta. Mutta on tosi paha mieli teidän puolesta. Sun täytyy olla mielettömän vahva (ainakin jossain sisälläsi) että olet jaksanut aina uudelleen toivoa ja yrittää. Itsestäni en uskoisi moisia voimia löytyvän.
Toivon sinulle ja perheellesi paljon, paljon voimia kaiken suuren surun keskellä.
Määitte
En voi muuta kuin sanoa että voimia paljon täältäkin ja iso lämmin halaus!!!
Onni, kerro minulle,
Jos tulet, mistä minä
sinut tunnen?
Onko sinulla ruusu korvan takana?
Silmissä kolme valtamerta, huulilla
kuuden kevään linnut ja naurulle tuoksuvat tuulet?
Onni, jos minä nukun, herätä minut,
ravistele tyhjäksi minun surujeni pähkinäpuu.
Onni, kun se saapuu se kantaa suurta säkkiä
sylissään.
Siihen se minun murheeni kätkee kaikki,
virran vietäväksi heittää.
-Tommy Taberman-
En stor kram till er. Lyckan kommer säkert, före eller senare.
Tror Ni på det!
Riesa
Sanattomaksi vetää.Voimahali sinulle!
T:yhden enkelin äiti
Koittakaa selvitä, vaikka en voi edes kuvitella millaisessa toivottomuudessa joudutte kahlaamaan. Voimia oikein olan takaa!
sinua! Voimia! Onko se nyt aivan varmaa? Vieläkö se tarkistetaan?
t. iiik