Lue keskustelun säännöt.
No mitä sitten tekisitte tässä tilanteessa?
22.04.2008 |
Kun odotin esikoistani, saimme ystävältäni jonkin verran vauvan vaatteita sekä tarvikkeita. Osasta maksoin, osasta hän ei halunnut mitään hintaa, koska halusi päästä eroon turhasta tavarasta. Lisää lapsia heille ei kuulemma pitänyt enää tulla. Nyt tuo ystäväni on kuitenkin raskaana. Pitäisikö minun tarjota heiltä saamani / ostamani tavarat takaisin, vaikka meillä itselläkin on niille käyttöä? Suoraan hän ei ole niitä takaisinkaan pyytänyt, mutta toisaalta puhuu siitä, että joutuu nyt hankkimaan kaiken uudestaan.....
Kommentit (111)
tässähän on kyse nimenomaan siitä, että kaveri on LAHJOITTANUT = ANTANUT = LUOPUNUT tavaroistaan. Ei silloin voi olettaa, että saa kaiken takaisin, kun sattuukin taas itse tarvitsemaan. Jos on olemassa mahdollisuus, että vielä itse tarvitsee tavaroita, silloin LAINATAAN ne eikä LAHJOITETA.
Eli pidä ne tavarat mitä tarvitset ja jos on jotain sellaista mitä et enää itse tarvitse, tarjoa takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ihan selvästi alkuperäisellä omistajalla onkin tarvetta omille tavaroilleen, niin tottakai ne on fiksua palauttaa. Ei siksi, että alkuperäinen omistaja muka olettaisi saavansa ne takaisin, vaan koska se hyvä kuuluu laittaa kiertämään ja hetken lainakin on parempi kuin ei lainaa lainkaan!
Vierailija:
tässähän on kyse nimenomaan siitä, että kaveri on LAHJOITTANUT = ANTANUT = LUOPUNUT tavaroistaan. Ei silloin voi olettaa, että saa kaiken takaisin, kun sattuukin taas itse tarvitsemaan. Jos on olemassa mahdollisuus, että vielä itse tarvitsee tavaroita, silloin LAINATAAN ne eikä LAHJOITETA.Eli pidä ne tavarat mitä tarvitset ja jos on jotain sellaista mitä et enää itse tarvitse, tarjoa takaisin.
Ei kai ne enää sen omia ole, jos se on kerran antanut ne pois. Hölmöläisten matonkutomista on tuo tuollainen ajattelu, että hyvä kuuluu laittaa kiertämään - siis kun tässä tapauksessa ap:lla on itselläkin niille vielä käyttöä.
Vierailija:
Jos ihan selvästi alkuperäisellä omistajalla onkin tarvetta omille tavaroilleen, niin tottakai ne on fiksua palauttaa. Ei siksi, että alkuperäinen omistaja muka olettaisi saavansa ne takaisin, vaan koska se hyvä kuuluu laittaa kiertämään ja hetken lainakin on parempi kuin ei lainaa lainkaan!
Vierailija:
tässähän on kyse nimenomaan siitä, että kaveri on LAHJOITTANUT = ANTANUT = LUOPUNUT tavaroistaan. Ei silloin voi olettaa, että saa kaiken takaisin, kun sattuukin taas itse tarvitsemaan. Jos on olemassa mahdollisuus, että vielä itse tarvitsee tavaroita, silloin LAINATAAN ne eikä LAHJOITETA.Eli pidä ne tavarat mitä tarvitset ja jos on jotain sellaista mitä et enää itse tarvitse, tarjoa takaisin.
Juuri näiden jankkaajien vuoksi niin monet todella panttaavat lastenvaatteita ja muuta tavaraa vuosiakin käyttämättöminä kaapeissa siltä varalta, että vielä joskus kymmenen vuoden sisään saattaisivat harkita iltatähteä. Kaikkien kannalta - myös luonnon! - olisi parasta, että vaatteita ja tavaroita käytettäisiin yhteisvastuullisemmin. Siitä vain tulee loputtomasti pahaa mieltä, jos joutuu törmäämään näiden itsekkäiden urpojen kaltaisiin tyyppeihin, jotka pitävät kerran saamastaan ikuisesti kiinni. Sanon samaa kuin jossain edellisessäkin viestissäni - hyvään vastataan hyvällä.
T. 22 tai joku vastaava
Vierailija:
Ei kai ne enää sen omia ole, jos se on kerran antanut ne pois. Hölmöläisten matonkutomista on tuo tuollainen ajattelu, että hyvä kuuluu laittaa kiertämään - siis kun tässä tapauksessa ap:lla on itselläkin niille vielä käyttöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Ei kai ne enää sen omia ole, jos se on kerran antanut ne pois. Hölmöläisten matonkutomista on tuo tuollainen ajattelu, että hyvä kuuluu laittaa kiertämään - siis kun tässä tapauksessa ap:lla on itselläkin niille vielä käyttöä.
Minä olen mieluummin hölmöläinen kuin materialisti, joka ei ymmärrä katsoa asiaa myös ystävän kannalta.
Jos olisit itse vastaavassa tilanteessa, siis sen alunperin vaatteet lahjoittaneen ystävän kengissä, harmittelisit varmasti, että tulit antaneeksi kaiken pois ja salaa toivoisit, että joku vaatteita vastaanottaneista ystävistäsi ymmärtäisi palauttaa jotakin. HUOM - eihän tässäkään mainittu ystävä ole sellaista vaatimassa, nyt puhutaankin siitä, mikä olisi kohtuullista ystävyyden ollessa kyseessä. Minusta ystävyyteen kuuluu solidaarisuus.
Terveisin,
hölmöläinen, jolla on hyvin laaja ja lämmin ystäväpiiri, voimavara, joka kantaa ja antaa nimenomaan " hyvän kiertämisen" periaattein
Asiasta tekee vaikean se, etten pysty erittelemään tavaroista niitä, jotka olen maksanut ja joita en. Olen maksanut tavaroista summan, joka ei mielestäni kata kaikkea saamaani, mutta kyseessä on kuitenkin kokonaissumma, eikä erikseen jostain tietystä tavarasta maksettu hinta.
Olen tarkoituksella säästänyt esikoisen tavarat ja nyt olemme saamassa perheenlisäystä, joten tavaroille on todellakin myös meillä käyttöä.
Monenlaisia ajatuksia olen saanut nyt pureskeltavaksi, kommentoikaa lisääkin, jos jaksatte. Mie ymmärrän sen, että olisi reilua tarjota tavaroita takaisin, mutta toisaalta olen itse pulassa, jos joudun yhtäkkiä hankkimaan tuollaisen määrän tavaraa jostain. Kirpputorejakaan kun ei täällä päin oikein ole.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän on jo kertaalleen tavarat hankkinut ja maksanut. Sinä sait ne häneltä. Minusta olisi oikeus ja kohtuus että tällä kertaa sinä antaisit ne hänelle ja hankkisit ja maksaisit uudet.
Sitten olette molemmat ostaneet ja antaneet ja saaneet tavarat yhtä monta kertaa ja olette sujut.
Osta vaikka huutonetistä jos et kirpparille pääse.
Kerroin jo kyllä, että olen tavaroista maksanut.
Sitä paitsi huutonetti ei ole ratkaisu tähän pulmaan, siellä hinnat kohoavat turhan korkeiksi ja kun siihen tulee vielä päälle postitus/matkahuollon kulut, ei ole mitään järkeä ostaa sieltä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja ostaa kahteen kertaan uutena ne tavarat mitkä sinä sait ilmaiseksi tai pilkkahintaan.
kuten syöttötuolin tai pinnasängyn.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö hänelle kelpaa käytetty, eikö kierrätys olekaan siinä tapauksessa enää kunniassa???
Kirppareilta saa hyvää tavaraa. Jos ap:lla ei ole mahdollisuutta hyödyntää kirppareiden tarjontaa, niin ehkäpä ystävällä olisi?
ihan yhtä hankalaa ja kallista se on hänelle kuin ap:llekin.
Vaikka voihan olla, että ystävä asuu itse siellä hevonkuusessa missä on kirppareita, ja sen lisäksi että lahjoitti hyvää hyvyyttään ap:lle tavaroita niin hän vielä toimitti ne pitkän matkan päästä niin että ap säästi vielä rahtikulutkin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minä ainakaan olettaisi saavani jotain vaatteita itselleni takaisin jos olisin saanut niistä jo maksun! Ja se ap:n ystävähän on silloin myydessään hyväksynyt sen myyntihinnan, turha siitä on enää narista!
Jos asia vaivaa ap:n mieltä niin voithan ottaa puheeksi ystäväsi kanssa tämän asian. Harmitella vaikka, että nyt joudut ostamaan paljon uutta tavaraa ja vaatetta, kun ehdit myydä vanhat pois tms. Ja voithan sanoa, että sua vaivaa tuo asia ja kysyä ystäväsi mielipidettä. Minä ainakin ajattelisin jos olisin myyjä, että oma mokani mitäs menin myymään...
Hän halusi auttaa ystäväänsä.
Mutta sillä ei näytä olevan mitään merkitystä, kun oma pihiys saa vallan.
eikä jokaisesta tavarasta erikseen?
Jos alkuperäinen omistaja on halunnut myydä tavaransa pois niin ei kai se tee hänestä jotain pyhimystä ja " superystävää" ? Mä en nyt oikein taida ymmärtää... Tai näen tämän asian eri tavalla tosiaankin...
Miten tämmöisten ystäviltä ostettujen tavaroiden ja vaatteiden suhteen sitten pitäisi menetellä? Jemmata niitä omassa kaapissa loppuelämä siltä varalta jos niiden alkuperäinen ostaja satuu joskus niitä taas tarvitsemaan vaikka onkin ne myynyt minulle eteenpäin...?!
47 tai joku
Ongelma ratkaistu: Hän myy tavarat samaan pilkkahintaan takaisin ystävälleen.
Ja jos hinta on ollut myyjästä liian pieni niin oma moka edelleen, mitäs ei pyytänyt enempää! Ei kai se ole ostajan vika? Vai onko teillä tapana tarjota enemmän maksua kuin mitä myyjä pyytää?
En minä ymmärrä miksi pitäisi alkaa maksettua vaatetta ja tavaraa palauttelemaan. Myyty mikä myyty.
Vierailija:
Aivan suunnattoman itsekeskeistä ajattelua! Juuri tällaisten tyyppien takia ei tee mieli tehdä palveluksia tai muutenkaan auttaa apua tarvitsevia ystäviä. Tällaisilta tyypeiltä ei KOSKAAN saa vastapalvelusta, vaan RÄKÄISET NAURUT siitä hyvästä, että on ollut hyväuskoinen ja hölmö ja luullut, että apu on tarvittaessa vastavuoroista.
Tietysti on eri asia, jos ystävä on lahjoittanut vaatteet Pelastusarmeijan kaltaiselle vieraalle taholle. TIETYSTI. Näiltä tahoilta ei odoteta vastavuoroisuutta samalla tavalla kuin läheisiltä ihmissuhteilta.