Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko meitä muita akateemisia täällä, noista kirjaluetteloista päätellen olen ainoa!

Vierailija
03.12.2008 |

.

Kommentit (33)

Vierailija
21/33 |
04.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

kirjoittamaan vain ihmisenä alempaa taso oleva.

...ovat alempaa tasoa kuin Helsingissä oppinsa saaneet.

Helpompi päästä sisäänkin esim. Tampereen, Joensuun tai Jyväskylän yliopistoon kuin Helsinkiin.

T. Akateeminen helsinkiläinen

Vierailija
22/33 |
04.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta, mita merkitysta silla on? ;-)



Mina univelkainen en jaksa lukea kuin naisten/vauvalehtia....... talla hetkella....

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/33 |
04.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

U.S.News and world report julkaisi listan maailman parhaista yliopistoista. Listalla ei ollut yhtaan suomalaista oppilaitosta. 1. Harward (USA), 2. Yale (USA), 3. Cambridge (UK), 4. Oxford (UK), 5.Cal. Inst. of Tech. (USA), 6. Imperial College London (UK), 7. Univ. College London (UK), 8. Univ. of Chicago (USA), 9.MIT (USA), 10. Columbia U. (USA).

Enpa pahemmin pullistelisi silla Helsingilla.

Vierailija
24/33 |
04.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

U.S.News and world report julkaisi listan maailman parhaista yliopistoista. Listalla ei ollut yhtaan suomalaista oppilaitosta. 1. Harward (USA), 2. Yale (USA), 3. Cambridge (UK), 4. Oxford (UK), 5.Cal. Inst. of Tech. (USA), 6. Imperial College London (UK), 7. Univ. College London (UK), 8. Univ. of Chicago (USA), 9.MIT (USA), 10. Columbia U. (USA).

Enpa pahemmin pullistelisi silla Helsingilla.

Vierailija
25/33 |
04.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tässäpä maisterin suositukset

Pirkko Saisio: Pienin yhteinen jaettava

Kiba Lumberg: Musta perhonen

John Irving: Ystäväni Owen Meany

Sisko Istanmäki: Peili

Paulo Colho: Paholainen ja neiti Prym

Vierailija
26/33 |
04.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä pääsin vuonna 1996 opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon aineeseen, josta pääsi sisään alle 3 % hakijoista! Sisäänpääsyprosentit ovat tosi pieniä tietyissä aineissa. Toki on aineita, joita lukemaan on päässyt helposti (esim. yrittäjyys ja tietojärjestelmätieteen muuntokoulutusohjelmat).

...ovat alempaa tasoa kuin Helsingissä oppinsa saaneet.

Helpompi päästä sisäänkin esim. Tampereen, Joensuun tai Jyväskylän yliopistoon kuin Helsinkiin.

T. Akateeminen helsinkiläinen

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/33 |
04.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

toi Coelho?? Samaa sarjaa kuin tuossa "duunareiden" listassakin..

Vierailija
28/33 |
04.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

8 % näistä on ylempiä korkeakoulututkintoja tai lisensiaatin/tohtorin tutkintoja ja 20 % alempia korkeakoulututkintoja. Ketkä näistä sitten haluavat tituleerata itseään akateemisiksi? Itse koen olevani akateeminen, vaikka olenkin gradua vaille valmis KTM.



Olettaisin, että koska tämä on Suomen suosituin keskustelupalsta, jakautuu keskustelijoidenkin koulutus lähes samaan tapaan kuin väestössä yleensä?



terkuin

Nora Robertsia, Sidney Sheldonia, Patricia Cornwellia ym. hömppää lukeva "akateeminen" :)



Taustaksi tilastotietoa:



Tutkinnon suorittaneita 2 806 000 vuonna 2006

Korjaus 5.12.2007 ilmestyneeseen julkistukseen. Lisensiaatin- ja tohtorintutkinnon suorittaneiden lukumäärät korjattu taulukkoon 16.1.2008.



Vuoden 2006 loppuun mennessä 2 806 000 henkeä oli suorittanut peruskoulun jälkeen tutkinnon lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa. Tutkinnon oli suorittanut 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 64 prosenttia. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 2 prosenttia. Ainoastaan perusasteen eli peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun käyneitä henkilöitä oli 1 570 000.



Keskiasteen tutkinnon oli suorittanut 38 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon 26 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä. Keskiasteen tutkinto oli miehistä 41 ja naisista 36 prosentilla. Korkea-asteen tutkinto oli miehistä 23 ja naisista 28 prosentilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/33 |
04.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vai aiheuttaako akateemisuus itsessään samanlaisen kaunokirjallisen maun? Akateemisiakin on monelta alalta. Ei esim. äidinkielen opettajan, kirurgiaan erikoistuneen lääketieteen tohtorin ja vaikka rakennustekniikan diplomi-insinöörin koulutus nyt niin samanlaista ole.

Vierailija
30/33 |
04.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen, mutta en katsonut kirjalistaa.

Sun listasi oli aika peruslista, ei mitään tajunnan räjäyttävää, mutta ihan ok.



akateeminen Helsingistä

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/33 |
04.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

En vastannut tuohon kirjaluetteloon eli en ihan tarkkaan tiedä, mitä siinä kysyttiin. MInä kuitenkin luen dekkareita. Vapaalla aivot on pakko saada narikkaan, kun luen työni puolesta niin paljon raskasta kirjallisuutta.

Vierailija
32/33 |
04.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta en todellakaan jaksa vapaa-ajallani lueka mitään raskasta. Minulle riittää että mietin työkseni kognitioteorioita ja niiden todentamista. Vapaa-ajalla on pakko vaihtaa vapaalle ja parhaiten se onnistuu lapsen kanssa leikkiessä ja kotihommia tehden.



Lukemisessa olen kaikkiruokainen, luen mitä vaan tilanteen mukaan, kaikki mahdolliset lehdet mitä käsiini sattuu, dekkarit yms auttavat mainiosti eroon työstä, joskus romanttiset hömppäkirjat maistuvat, suomalaisesta kirjallisuudesta menee mikä vaan Waltarista Remekseen, muutoinkin yritän lukea alkuperäiskielellä (Wilbur Smith, Sidney Sheldon, Kjell Westö). Ihania nämä listat,saan avarrettua lukukokemuksiani ja lisää vaihtoehtoja kokeiltavaksi.



Silloin kun ei työ vielä vaatinut tälläistä aivoponnistelua, vapaa-ajan lukeminen ei ollut yhtä kevyttä kuin se on nyt. Aivoille tekee hyvää kun niitä käyttää monipuolisesti, eikä jumiudu sen takia että on "akateeminen" ja pitää lukea vakavahenkistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/33 |
04.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

älä tee ittelles jalustaa, sinoot jaloosta nalakis erinomaasuuten kaas.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kaksi viisi