*****SUURPERHEODOTTAJAT VIIKKO 16*****

...täällä rajan toisella puolella sataa lunta. Hitto, on tullut ainakin kaksi desimetriä yön aikana. Voisipa vaikka laittaa sukset jalkaan ja tehdä ladun talon ympäri ja lukea samalla runoa; " hyvä on hiihtäjän hiihdellä." Aukaisin aamulla ulko-oven koirille, jotka ovat tosi pieniä sekarotuisia ja niin rumiakin vielä kun pitäisi ne trimmata kevät kuntoon...no, joka tapauksessa, aukaisin sen oven, ja nuorempi niistä otti kunnon lähdön ja sukelsi suoraan lumikinokseen...on ihan nimensä vertainen, ja nimi on koiralla TOLLO. Toinen taas, joka sattumoisin on Tollon mummo, otti iisimmin ja kääntyi kynnyksellä takaisin sisälle. Sillä koiralla on " seurapiirirakko" eli jos ei huvita ulos mennä niin sitten kärvistellään seuraavaan auringon paisteeseen...Itse en ole menossa ulos aamukävelylle, auramies tulee....myöhemmin...joten kuopus nukkukoot sisällä " aamu-päivä" unet...



Soffala: Eihän tuosta sinun hommasta nyt meinaa tulla yhtään mitään!!! Hitto, tulisit tänne meille tekemään nuo lumityöt, että pikkuinen siellä vatsassa saisi äkkilähdön...nooh, odottavan aika on pitkä, sen voi kyllä sinun tapauksessa todeta. Ja ihan tieteellisesti laskettuna, 1,6 kertaa pidempi kuin se juuri kuluva aika...

Toivotaan parasta että vauva syntyy vaikka jo tänään. Hieno päivämäärä kyllä olisi 14.04. Ystäväkin on syntynyt samana päivänä...



Eipä muuta juuri nyt.



hejdå!



Tänne ei muuta...odotusta vaan...

raivo on sekottanut minun pään - kirjoitin pitkät jutut.

Sitten tuli mies - halus jotai stupidoa klikkailla siis seuran sivuille meni, samalla kun puhui puhelimeen, ja kaikki mun kirjoitukset katos taivaan tuuliin.



Taivas, kyllä päästin suustani harakoita, mutta ottaa päähän.



Letille onnea tähän päivään, - voihan se olla että sulla on jo kaksi ihanaa nyyttiä kainalossa!



soffala - kyllä tuo kaikki on ihan varma merkki että vauva tekee tuloaan! Ei mene enää kauaa...kyllä sä maltat vielä hetken..



Mirpa - tsemppia sinullekin, kumpihan teistä ennemmin lähtee nyytin hakuun?



Täällä on myös satanut kilometrin lunta.. tehtiin aamulla lumihevonen pojan kanssa, lunta on varmaan tullut paikoin 30 cm..



Kokkailin, ja syötiin, sitten laitettiin imuri laulamaan.



Sitten olenkin - puuh, ihan loppu nyt, ja kävin pojun kanssa pienellä autoajelulla (5km) ja sain kantaa nukkuvan kaverin sisälle...



Oma pieni hetki koneella siis keskeytyi tuohon miehen häiriköintiin (hän kyllä väitti että olen hänen työhuoneessaan, ettei sinne ole mitään asiaa hänen koneelleen, jos käyttäytyminen on tuon laatuista...ja miksi en ole omallani - no kun keskimmäinen on sillä nyt.)

Miehet on välistä kyllä ääliöitä - ja itse en ollenkaan. Öh vaan.



Niin - viikonlopun olin konehiljaisuudessa, kun kuopuksen kummitäti tuli kylään ja olikin koko pitkän viikonlopun....



Niin, nyt lopetan ennen kuin minut häädetään täältä uudelleen...

Mutta palaan sitten omalla koneellani myöhemmin jos ruuhka antaa myöten..



sinuvi

25+2

Niin mie olen ainakin itselleni yrittänyt asian vääntää ;)))Meilläkin olis ollu hyvä päivä syntyä - meilläkin nelosia tuossa viikkomäärässä 40+4 ja neljäs lapsonen - mut jos vaikka sit viikon päästä -- miun synttäripäivänä vois tulla, siihen lupaan jaksaa odotella. KUnhan ei tarviis viimeisen lapsosen kohdalla kokeilla tuota käynnistystä :(



Neuvolassa ei tänään taas mitään uutta - sf mitta kyllä kasvaa edelleen, vaikka tuntuu, et maha tippuu - varsinkin iltaisin. Nyt oli 34cm ja mylläys on aivan uskomaton - onneksi olen tuon kokenut kolme kertaa aiemminkin, nuo neidotkin olleet tavan tallaajia jo mahassa...



Nyt ei tule mitään ihmeempiä mieleen, joten taidan lähtä suihkuun ja sit nauttimaan kirjaa ja jos vaikka nukkumaankin kävis vähän aiemmin, kun isäntäkin lähti yövuoroon.



--Mirpa ja masukki rv40+4--

Soffala, miten menee? Todella toivon, että olet päässyt tositoimiin! Sullahan oli myös sektion takia, että mielellään eivät käynnistele? Mie olen jo nyt aivan hermokimppu eli kaikki sympatiani ovat puolellasi. En kestä edes ajatella, että yli menisi. ONNEA MATKAAN!



Sinuvilla siellä samat fiilingit isäntää kohtaan... Meillä tosin isäntä ei tehnyt muuta kun kävi töissä, mutta minusta sekin on kuin olisi käynyt lomalla. Olin sitten sille vihainen kun astui ovesta sisään ja sillä adrenaliinilla sain imuroitua huushollin. Illalla sitten muksujen harrastusten jälkeen kysyi, että joko hänelle ollaan lepytty, vaikka syykin on tuntematon. Tuumasin vain, että miten olisi loppuraskaana olevan vaimon oikut ja tuen tarve... Kyllä naisena olo on hienoa!



Mulla tämä vauveli on linkkuasennossa masussa. Tänään naapurin rouva tuumasi, että hänen serkullaankin oli ja vauvalla oli lonkkaluksaatio. No, arvatkaapa aloinko panikoimaan seuraavaksi sitä. Huh, miten tätä jännitystä kestää vielä vähintään kuukauden? Hertta teki yllärit ja on lopettamassa vahvasti päiväuniaan juuri ennen vauvan tuloa. Eipähän ainakaan haasteet lopu päivistä.



Kaikkea hyvää masujenne kasvatukseen,



Noora ja Taimi 35+6

Nordenskiöld - niinpä, minusta tuntuu että välillä olen ihan eri ihminen nyt raskaana ollessani.. kyllä nuo hormonit osaa sitten jyllätä. Kyllähän mun piti käydä anteeksi pyytämässä tyhmää käytöstäni jonkin ajan kuluttua (pölyn laskeennuttua). Ja mies oli yllättävän ymmärtäväinen:)

Onhan se asunut mun kans yhdessä jo 18v että kyllä siinä varmaan pientä kokemusta vaimon käyttäytymisestä on, ja kun ei eka raskauskaan ole kyseessä..

Ihan kiva että pölypallot sai kyytiä teilläkin:)



Yritin kuopusta herätellä, mutta ei suostu herääämään. Kuiskuttelin korvaan että tule äitin kanssa muumeja kattomaan, mutta syvään huokasi ja kylkeä käänsi. en raskinut ihan väkisin vääntää ylös, mutta kohta uusinta yritys. HAluan rauhoittaa iltoja saamalla pojan aiemmin yöunille, ja näin aamusthan se on aloitettava.



Leikkasin eilen tytön tukan. Sillä varjolla sain leikata, että ens kuussa sitten ihan kampaajalle pääsee. No hällä oli pitkä kaunis tukka, joka ei pysy puhtaana sitten millään, vaikka pesis joka toinen päivä, tai en tiedä pysyisko puhtaana jos minä pesen, mutta hänen pesuillaan ei pysy. Kovin liikkuu ja hikoilee. Ja ikää heti tays kymppi. No, hän oli kovin iloinen kun leikkasin, mutta sitten kattoi peiliin ja rupes itkeen että äiti sä oot pilannut hänen tukan. Ei sitä näin ollut lupa leikata. Piti tehdä polkka tukka. ja tämä on nyt näin ja jos kampaaja leikkaa niin siitä tulee vieläkin lyhyempi plääh... Siis oikein kaunis tuli, lyhyt polkka, lyheni taakse, niin että niskahiukset oli lyhyet ja sitten tuli ns. pitkä takatukka... no tosi pirteä ja hälle sopi. Mutta ei.

Itkua tuli ettei mene kouluun ym. Sitten sain tyynnytettyä, että nyt mennään laittamaan se hyvin, ja katotaan jos pitää parantaa. No, siinä kehuin sitä ja vähän tytön olokin parani, kun huomas ettei se kamala ollutkaan. Mutta sitten hän sano että sun täytyy leipoa hänelle jotain niin hän voi mennäkin kouluun:)

Neiti oli niin surkea ollut joten tietty suostuin, ja niin tein ekaa kertaa eläissäni neitin toivomuksesta tuulihattuja. Hyvia tuli, täyte olis voinu olla parempi mutta ens kerralla sitten.

Vaari tuli käy, ja kehui tytön tukkaa paljon, sitten tuli sisko ja iskä kotiin ja nekin kehui sitä.. johan alkoi elämä maistua tytöllekin. Mutta varoitan teitä äidit, jos saa luvan leikata tukkaa, ei kuitenkaan ole varmaa onko lapsesi loppujen lopuksi suostunutkaan siihen.... Voi tulla vaikka mikä hässäkkä päälle.

No, nyt aamulla vielä huolehdin että onko tukka hyvin - laitetaanko vähän... neitiä jännitti NIIN paljon kouluun mennä uudella tukalla.

Huh, miten pitkästi ja vain tytön tukka-asiaa:)



Mirpa - tuo eilinen päivämäärä olis ollut hieno, mutta sulla on hyvä asenne.. ENs viikkoon.. Sinne jaksat!



Hei, nyt koupus heräs..



moi!

Ei ole vauva laskeutunut, mutta ei myöskään enää paino noussut. Verenpaine pysyy matalana, 104/70 ja hb hyvä 135. Sain sitten ajan synnärille yliaikaiskontrolliin torstai aamulle. Tulen sen jälkeen ilmoittelemaan mitä siellä päätettiin! Epäilen ettei tämä ennen sitä synny kun ei taas tunnu yhtään mitään...



soffala rv41+5

Mitään uutta ei tähän napaan kuulu. Maha pömpöttää ja housut puristaa, paha olo aina välillä mutta huomattavasti parempi kuin pari viikkoa sitten.



Soffalan vauvelilla on tosiaan ilmeisesti liian makoisat ja lokoisat oltavat siellä pehmustetussa kodissa. Kuka sitä nyt hyvästä kodistaan tahtoisi mihinkään muuttaa??



Päiväkodista kyselevät jo kesää ja syksyä, tuntuu ihan hölmölle ajatella jo elokuuta...Meillähän tuo keskimmäinen aloittaa koulun joten mies on lomalla ekan koulunaloitusviikon, joten kai tuo 5-vuotias menee hoitoon vasta 18.8. Ehtiikin olla sit hoidossa vajaat 4 viikkoa kun miun mammaloma alkaa. Vähän hullua on aloittaa uuden luokan kanssa sykyllä ja kuukauden päästä jäädä pois, mutta vaikka aloittaisin varhennetuna olisi mentävä viikoksi töihin kun koulut alkaa. Joten ehkä mielummin kuukausi kuin viikko. Mistäs sitä tietää jos vaikka saikulle joutuisi.



Mutta nyt on pakko mennä ruuanlaittoon. Mitä Mirpalle kuuluu?



Tanni 13 ja risat

Vähän sieppaa! No uusi yritys...

Soffalalle ei voi toivoa kuin pitkää pinnaa ja supistuksia. Ehkäpä jo torstaina pääset käsiksi vauvantuoksuun :)



Omaa mieltä piristää tämä ihana sää ja kevään tulo! Äsken kävin pitkällä lenkillä naapurin rouvan kanssa ja lapset leikkivät täyttä päätä pihalla. Tähän aikaan vuodesta näkee ihmisiä, kun aina on joku pihaa raapimassa tai muuten vaan ulkona. Talvella sitä istutaan verhot kiinni omissa kopeissa ja naapureista ei näy nenänpäätäkään!



Tannille sen verran, että on kyllä varmasti ärsyttävää aloittaa työt uuden luokan kanssa ja lopettaa sitten kuukauden jälkeen....Ei ole varmaankaan kivaa itselle, mutta ei myöskään lapsille. Etköhän sitä saisi jo viimeisen kuukauden ennen äippälomaa suosiolla saikkua :)

Oman tyttäreni ope jäi viime syksynä reilun kuukauden jälkeen äitiyslomalle ja lapset olivat aika pyörällä päästään. Varsinkin kun äitiysloman sijauutta tekevä ope aloitti vasta muutaman viikon päästä. Siinä välissä oli kaiken sorttista tuuraajaa.



-Meriutu rv 26+4

tääläki...sellanen fiilis että oksat pois. Nyt vaan räjähtää niin herkästi, ja mie en ainakaan osaa hillitä itteäni raivonpuuskan tullessa. Ihan mukavasti meni päivä, kun kävelyllä vietiin ja haettiin isommat kerhosta... mut sitte ko mies tuli kotiin ja oli unohtanu työpaikalle minkä sen piti tuoda mulle! ni ärsyttävä ku meni hermot. (mun täti teki mulle pikku kangaspuihin loimen, että saan alkaa kokeileen pikkuryijyjen tekoa, että saapi valkoiset seinät vähä koristusta!) niin sen loimen unohti tuoda! jess ja kun olin niin jo hakenut fanttilankaa ja kaikelaista muutaki että saan tänään alkaa touhuamaan...niin ja sit mies oli viel luvannu mennä pelaamaan kössiä ku ne eilen olivat sählyn peluussa... ja huomenna kuntosalille...joo ihan ittekseni tässä tämän lapsilauman kanssa oon helatiden!

Ei silti...mun mies tekee kotona tosi paljon kaikkea ja on lasten kanssa, ja ei se joka viikko oo nuin paljon menossa,mut nyt kun hermostuin niin sehän tuntuu just siltä että se on koko ajan menossa :)



Sorkke,mitä valitusvirttä! tänne on hyvä käydä pikkusen purkautumassa! -kun lapsillekki jo aloin huutaa ihan turhasta. Nyt jo helpottaa kummasti ;D



Vieläki te yliaikaset mahoja kasvattelette:)...niinkö? Hyvähän se niin,kyllähän ne vauvat sitten tulee kun ovat siihen valmiita! mut kovasti tsemppiä!!!



Kävin eilen tilaamassa ne tukisukat...täytyi siis tilata että saa just oikean kokoiset (instrussa kävin)!..mut menee kaks-kolmeviikkoa ennenku ne tulee...



nyt iltapalan laittoon ja sit lapsia nukkuun, ja sitten sauna päälle niin saapi vähä hengähtää ja rentoutua...sit ku mies tulee ni mua jo naurattaa,aina se käy niin :) voivoi!



tuutski +pikkuruinen tasan18!

Luulin että pahaoloni jo helpottaa ja tunnelin päässä näkyy valoa mutta kissanviikset ja kilinkarvat...



Illalla ensin voin pahoin vaikka miten kauan ja sit pahoinvoinnin päätteeksi oksensin varmaan puoli tuntia. Koko yön korvensi ruokatorvea kun mahanesteitä olin varmaan kakonut viimeisilläni. Yhä on kurkkutorvessa kamala tunne ja aika paha olo vieläkin. Koulussa oppilaat olivat tosi levottomia, meikällä pinna kireä kuin viulunkieli...oo siinä sitten pedantti ja johdonmukainen!!



Lisäksi väsyttää niin helkkaristi, yhdeksän tunnin yöunet ei näköjään enää riitä. Blääh, sori tää vuodatus. Mieskin on taas ylitöissä, kakarat sentään meni pihalle joten sain tunnin armonaikaa yksin sisällä-tosin ruokaa olisi jaksettava laittaa.



Väsynyt Tanni 13 ja risat

Tai toivottavasti olet jo ihan muissa puuhissa, kuin lukemassa näitä toivotuksia :)



-Meriutu

No niin. Nyt on käyty synnytysosastolla tarkistuksessa. Kysyivät mitä mieltä olen käynnistyksestä ja sanoin että en mielelläni sellaista halua. Kaikki on ok, joten uudestaan menemme sitten lauantaina jos ei sitä ennen ole alkanut itsestään tulemaan. Meinasivat että voi ehkä maanantaihin asti odotella jos kaikki ok, mutta sitten puhkaistaan kalvot. Hienot supistukset piirtyi käyrille ja kohdunsuu on kahdelle sormelle auki joten olivat sitä mieltä että voi ihan milloin tahansa synnytys käynnistyä. Kun nämä supistukset vaan tästä tulisivat säännöllisiksi... Eli niitä tulee miten sattuu, välillä 10min välein, välillä menee tunti kunnes tulee taas muutama peräkkäin. Ihan hyvillä mielin tässä nyt sitten vielä odotellaan :) Tsemppiä vaan teille muillekin odotukseen! Tannille ainakin voimia huonoon oloon. Kyllä se kohta alkaa hellittää! Jos minua ei muutamaan päivään näy niin tiedätte missä olen :D Niin muuten, siellä synnärillä kerkesin nähdä vilauksen vastasyntyneestä vauvastakin! Kyllä tuli tippa linssiin kun ajatteli että kohta meilläkin on tuollainen käärö. Voi että ne onkin ihania!



soffala rv42 tasan

Meriutu, tanni ja sinuvi - en tiedä muistatteko minua tuolta kuume-puuolelta, tulin kurkkimaan kuulumisia tänne :). Ja vau miten pitkällä raskaudessa olettekin jo :-o !! Ja minä se vaan edelleen jahkaan ja jahkaan ja jahkaan.......... Huoh.

Onnellista odotusta kaikille tänne pinoon ja ehkä minäkin tässä vielä joskus tulen perässä...



kaakaokirahvi ja trio

Niin, hassulle tuntuu kyllä itsekin että viikkoja 14. Omasta mielestä maha on jo tosi iso ja näkyvä, tänään luokassa kerroin oppilaille ja kyllä ilmeet oli hassut (siis kyseessä kuudes luokka). Itse asiassa juttu sai alkunsa kun pojat höpötti jotain synnytysjuttuja ja miä tokaisin siihen että opekin sit lokakuussa synnyttää. Pari tyttöä tunnin jälkeen kysyi että olinko vauva-jutuissa tosissani vai oliko se vitsi ja vasta sitten rohkaistuivat onnittelemaan. Aika hassua. Pojat oli yllättävän kiinnostuneita ja mm. kyselivät että potkiiko se ja heillä oli jo nimiehdotuksia valmiina. Ja yksi tokaisi hyvin; hyvä kun potkii, mutta toivottavasti ei potkaise tyhjää.



Tänään on olo ollut parempi. Mutta kyllä heti jos on nälkä, on paha olo, jos syö yhtään liikaa, on paha olo ja kun on väsynyt tulee miljoona kertaa helpommin paha olo.



Soffala, toivottavasti saat kunnon suppareita aikaiseksi, oishan se kivempi kun ei tarviisi käynnistellä.



Tämmöisiä tänne.

Tanni

Eli silloin kun olin siellä reissussa, oli mies muksujen kanssa käynyt äidillään kylässä 100 km: päässä. Siellä eskarilaisemme oli mummolle tokaissut että äiti saa vauvan ja mummo oli vaan kysynyt että ai jaa, milloin ja tyttö kertoi, että joskus syksyllä.



No, ei sitten ollut mitään mummo kysellyt siellä enempää. Nyt viime viikolla oli sitten puhelinyhteydessä mieheni kanssa ja oli sitten tivannut että oliko tyttäremme puhunut totta, että tuleeko meille tosiaan vielä uusi perheenjäsen. No, mies oli vähän näreissään tokaissut että totta kai, ei meidän lapsilla ole tapana valehdella. No, mummo oli jotain tähän sanonut että " en minä siinä viitsinyt enempää utsia kun ne lapset oli siinä paikalla." Tästäkin kommentista olin jo vähän kummissani mutta seuraava on kaiken huippu: oli sitten mieheltäni kysynyt että oliko se ihan tarkoituksellinen raskaus vai vahinko!! (Mies oli tokaissut jotain että todella tarkoitettu ja itse asiassa varmaan meidän liittomme pelastus ja tärkein asia!!)



Vähän loukkaannuin anopin sanoista, toisaalta hän on vanha ihminen ,yli 80-vuotias, eikä todellakaan aina ajattele mitä ääneen sanoo. Toisaalta olin ihan ylpeä mieheni sanoista, koska hän nyt ei todellakaan ole ollut niin kovin innokas tän nelosen hankintaan, suostui lähinnä siksi kun se minulle tuntui olevan niin tärkeää.



Millaisia anoppeja teillä muilla on?



Tanni

Blaah, huomenna pitäisi mennä jo klo 8:30 neuvolaan...olin varmaan hetkellisessä mielenhäiriössä tai jotain moista luvatessani... :S



Soffala: Käynnistäminen on minullekin viimeinen vaihtoehto, joten ymmärrän hyvin, ettet sitä vielä halunnut. Tuntuu, etteivät enää mielellään käynnistele ennen kuin 42 viikkoa on täynnä muutenkaan. Jokin uusi ajatusmalli lääkärikunnassa. Eräälle sukulaiselleni oli sanottu, että käynnistykseen liittyy liikaa riskejä, eli sitä ei kait sen vuoksi enää harrasteta niin paljon kuin aikaisemmin.



Olen kyllä ihan poikki. Meillä on sairastettu koko viikko. Esikoisella on kurkunpääntulehdus, joten hän ei ole ollut koko viikolla koulussa. Huomenna olisi tarkoitus mennä kouluun, katsotaan nyt miltä näyttää. Onneksi hänellä on lyhyt päivä, loppuu jo klo 11:00. Mies poti vatsakipua keskiviikkoon saakka kotona ja minä olen ihan poikki kun olen ollut vastuussa yksin koko revohkasta kun eihän tuo mihinkään kyennyt, ei edes siihen vähään mitä yleensä tekee :-/.



Sain ajan sinne synnytystapa-arvioon. Pääsen 13.5. kurkkaamaan tulokasta ultraan <3 nähdään minkäkokoiseksi olen taas vauvelin kasvatellut. Nyt ei ole ollut mitään ongelmia sokereiden kanssa, mutta silti vauva oli neuvolalääkärin mielestä suuri viikkoihin nähden, kun hän vatsani päältä viime viikolla tunnusteli.



Anopeista: Meillä on ollut omat vaikeutemme miehen äidin kanssa, mutta vuosien saatossa hän on oppinut antamaan minullekin ihmisarvon :) Monta kertaa olen kyllä hänen sanomisistaan joutunut kärsimään. Ihme ja kumma lapsien tulemiseen hän on ollut aina suorastaan onnesta soikeana :D eli siitä ei ole tarvinnut kuulla leuanvääntämisiä...Onneksi hän on vanhetessaan vähän pehmentynyt, mutta kyllä olen tosiaan joutunut asettelemaan rajoja vähän sinne ja tänne hänen kanssaan toimiessani. 16v aikana olemme olleet " vain" ½v niin huonoissa väleissä, ettemme ole puhuneet toisillemme sanaakaan...



No nyt on nuorimmaisella kakka vaipassa, pitää mennä vaihtohommiin...



Kanelisokeri 32+6

Välkommen Fredagen!!!

Se on taas perjantai aamu ja kahvikuppi edessä. Tällä kertaa kastan kahviin lämmintä riisipiirakkaa. Hyvää...

Vanhin tytär juuri lähtenyt kouluun, 9 vuotias leikkii vielä " vauvan" (yksi vuotta) kanssa ja 5 vuotias vetää sikeitä yläkerrassa...

Olen ehtinyt siivota, viikata pyykit ja ottaa esiin kevät vaatteita penskoille. Kaikki talvivaatteet joutanee pois...hmm...ellei tule takatalvea, mutta olen jo aloittanut ulkovaatteiden pesun että saan se sitten takaisin pahvilaatikoihin puhtaina.

Pikku koirilla ei ole mitään asiaa " talon puolelle" tuolta eteisestä. Siellä pysyvät niin kauan kun on märkä keli ulkona. Meitsi on ihan siivousnarkomaani; ystävät sanovat, että parempi vähän sontaa nurkissa kuin puhdas helvetti... :-)

En vain yksinkertaisesti voi olla ilman lattioiden hankausta ja pölyn pyyhintää. Teen sen joka päivä, valehtelematta 3 kertaa...että näin...

Sit mulla pyörii kaksi konetta ylhäällä ja täällä alhaalla hepasuodattimien kanssa, jotka siis imee pölyä!! Jep. Että jos tarvitaan siivousta tyttäret, niin tänne vain ilmoitus! Minä kyllä tulen ja urakka joutuu...laitan lenkkitossut jalkaan ja vaikka juoksen. (urheiluhullu, Eppu normaali.)



Sitten siihen ultraan joka oli eilen!!

Kaikki hyvin, niinkuin pitääkin. Pieni sydän sykkii ja laskettu aivan niinkuin arvelin itse, 21.11. Mutta kuten kaikki aiemmat nilviäiset, tulee tämäkin syntymään parisen viikkoa etuajassa kaiketi...

Tässä jo mietin, että pitäisikö muuttaa sukunimi Kiljusen Herrasväestä Kuusikoksi!! Ajatelkaa, Kuusikko. Hitto, olisi hieno nimi. (täällä vain yksinäni puhelen ja mietin että mikähän se mahtaa olla ruotsiksi...grankull...julgran :-))

joo, ja meidän " Kiljuset" onkin kaikki jos jonkin sortin nilviäisiä tai nisäkkäitä eli sarvipäitä. Eli vanhin skorppari, sitten rapu, sitten leijona, vielä mahtuu joukkoon kalat ja oinas sekä tämä viimeinen menee samaan merkkiin vanhimman kanssa eli skorppari...olen perin ylpeä laumastani!

Kuitenkin, eilinen ultra oli helpotus, kun korvan takana on " supattanut" koko ajan se viimeisin keskenmeno. Mutta eilen alkoi jo hymy nousta muorin korviin. Nyt taidan tietää miltä tuntuu lehmistä, jotka ulos pääsevät kesänkorvilla!!! :-)) Kylläpä oli iloa rinnassa ja sydän ihan vallan pakahtua tunteesta...



No, se siitä.



Nyt on aamupuuron aika pienimmäiselle.



Voikaatte hyvin siskot!



Riesa ja " lilla Enso" (ei Stora Enso)

Ihana ilma taas pihalla! Ollaan oltu lasten kanssa ulkona puutarhahommissa niin ahkeraan viime päivät, etten ole koneelle juuri ehtinyt. Vihdoin kun ilmat lämpeni ja lumet suli, niin eihän minua sisällä pidättele mikään :) Ellei sairaus, jotka toivottavasti kiertävät meidät kaukaa.



Mansikkamaat ja vadelmapuskat on siistitty, kasvihuone on jo puolillaan taimia, omenapuut ja marjapuskat leikottu ja kukkapenkkien siivous kovassa vauhdissa. Vaiuva mahtaa olla ihmeissään, kun joutuu keikkumaan masussa ihme asennoissa äitin möyriessä tuolla milloin ylöspäin kurotellen, milloin taas nenä maata viistäen ;) Illalla tulee hiekkakuorma ja hevosenlantaa, joten edessä on kasvimaan teko sitten huomenissa. Ja ensiviikolla aloitetaan polttopuiden pinous liiteriin, niinpä sekin pitää tänään jossain välissä siivota. Ihanaa, kun on paljon touhua, niin menee tämä viiminen kuukausi nopeampaa. Kroppakin voi paljon paremmin, kun sai taas luvan alkaa touhuamaan eikä ole pelkoa että kovin paljon ennen aikojaan syntyisi.



Ensiviikolla on neuvola-lääkäri, kiva tietää mikä on tilanne tuolla alakerrassa. Vaikka eipä nyt ole enää edes supistellutkaan, joten tuskinpa mitään ihmeempää on tapahtunutkaan.



Nyt taitaa olla peruna kypsiä, joten väki syömään :)



Mukavaa viikonvaihdetta kaikille ja Soffalalle tehosuppareita, että pääsisisit ilman käynnistystä vauvan hakuun, ellet sitten ole jo mennyt!!



Niin ja Riesalle onnittelut hyvistä ultrakuulumisista!



Hönttä 36+ sekä kuusi murua

Nyt alkaa jo itkettää kun ei mitään tapahdu! Olisin niin halunnut luonnollisen synnytyksen, ilman mitään turhia toimenpiteitä tai lääkkeitä. Edellinen syntyi sektiolla ja silloin olin niin lääkehuuruissa että toivoin sen takia tästä synnytyksestä lääkkeetöntä. Mutta miten minun nyt käy? Joudun käynnistykseen ja letkuihin taas sängyn pohjalle... Huomena pitää siis taas sinne synnärille ja käskivät ottaa sairaalakassin varmuuden vuoksi mukaan... Kauanko sitä oikein uskaltaisi vielä odottaa ennen kun antaa alkaa käynnistelemään synnytystä? Mitä jos vauva kuolee kohtuun vitkasteluni takia!! Tämä meni nyt liian vaikeaksi taas...



No muihin asioihin. Olio puhetta anopeista ja siihen haluan sanoa että minulla on kyllä todella hyvä anoppi. Ei koskaan huomauttele mitään tai valita. Ei sekaannu meidän asioihimme ja utele vaan kuuntelee jos meillä on kerrottavaa. Anopin kanssa pystyy hyvin istua iltaa ja ottaa pari olutta :) Oma äitini on enemmänkin " ärsyttävä anoppi" tyyppiä. Voi sitä raukkaa tyttöä joka pikkuveljeni kanssa alkaa lapsia vääntämään... Äidilläni on siis sanomista joka asiasta ja on aina äänessä... Minulla ei ole ongelmaa tällaisten tyyppien kanssa koska sanon aina asiat suoraan enkä harrasta selän takana haukkumista. Lisäksi kai itsetuntokin on sen verran hyvä etten yleensä loukkaannu muiden sanomisista, ainoastaan miehen jostain syystä... Ja uskokaa vaan että meikäläisestä puhuttiin tässä suvussa kun tulin raskaaksi 18 vuotiaana! Kesken lukion vielä...



Riesa ja Hönttä näemmä tosissaan kevätfiiliksissä! :D Voi että kun itse saisi aikaiseksi jotain. Ajattelin tänään kyllä pestä ikkunat. Lika näkyy nyt niin hyvin kun tuo aurinko on alkanut paistaa... Katotaas montako jaksan :)



Mutta nyt lenkille ensin!



soffala rv42+1

Oletpa aikamoinen sissi,Soffala,kun näin urhollisesti kestät vaikka viikkoja jo yli 42!!!Hatun nosto sulle!Mä varmasti hyppisin jo seinille...

Toivotaan että ikkunoiden pesu nyt vaikka käynnistäisi kauan kaivatun synnytyksen ja pääsisit luonnomukaisesti!Mutta jos nyt kuitenkin joudut käynnistykseen/sektioon,muista että oli tapa mikä vaan,kohta sulla maailman parhain palkinto sylissä,tuli miten tuli!!!

Tsemppiä nyt näille vihoviimeisille päiville,tunneille(toivottavasti)!!!!

Leanna kera kuuden kullanmurun