Ymmärrätkö sitä että etäisä ei osta lapselleen viiliä, maksamakkaraa koska ei itse tykkää niistä

Mitä olen yrittänyt tässä kokoajan selittää

Vaihtelu virkistää.

Outo faija kyllä munkin mielestä tuossa suhteessa. Mutta sinänsä pikkujuttu ja pikkuongelma, jos tuota voi edes ongelmana pitää.

Ja sivusotalla vielä...

totuus miehen ruokatavoista voi olla jotain ihan muuta

Kannattaa opetella lukemaan ennenkuin tulee tällaiselle palstalle

ap

mutta tämän palstan tasoon sopiva aloitus. Meidän ongelmistamme tuskin tänne tulisin kertomaankaan. Vai kuvitteletteko että jos joku täällä ihmettelee jotain asiaa niin se on hänellä valtavan iso ongelma joka vaivaa joka hetki?

Ap

ennen eroa eli joskus 0-4v lapsi ei saanut maistaa juuri mitään koska isä kielsi, oli vahtimassa ettei äitikään anna maistaa isän mielestä pahaa. Äiti ei uskaltanut uhmata isää vaan lapsi oli yksipuolisella ruokavaliolla. Vanhemmat erosivat. Lapsi asuu äidillään. Äiti laittaa monipuolista ruokaa. Lapsi käy isällään kylässä tai isänpuolen mummolla, siellä ei saa syödä monipuolisesti. Kotona taas saa.



Mistä tämä apn lapsi on siis jäänyt paitsi? Ennen eroa eli taaperona ei saanut maistaa viiliä tai maksamakkaraa ja monia muita merkkejä ruokaa, eron jälkeen eli vanhimmillaan 4v alkaen on saanut maistaa kaikkea ja saa pääsääntöisesti kaikkea ruokaa.



Mikä puutostila lapselle tulee isän luona? mistä makukokemuksesta hän jää paitsi elämässään?

Taitaa suurinosa vastaajista olla samanlaisia kuin ap: n ex kun noin kovin suututtaa

Isä ei vain suostunut antamaan lapselle inhoamiaan juttuja. Kyllä meillä isän työmatkoilla oli kaikkia herkkuja kaapissa mitä isä ei kaappiinsa halunnut kun oli kotona. Maksalaatikko on myös lapsen suurinta herkkua ja isä ei maksaa voi lapselle tarjota missään muodossa. En minäkään syö lihaa mutta silti minun on lapsilleni sitä annettava

Isä ei vain suostunut antamaan lapselle inhoamiaan juttuja. Kyllä meillä isän työmatkoilla oli kaikkia herkkuja kaapissa mitä isä ei kaappiinsa halunnut kun oli kotona. Maksalaatikko on myös lapsen suurinta herkkua ja isä ei maksaa voi lapselle tarjota missään muodossa. En minäkään syö lihaa mutta silti minun on lapsilleni sitä annettava

Me ollaan vaan miehen kanssa eri kulttuureista (ja mies ei ole neekeri, joten ap:n mammat voi jättää ne kommentit väliin). Mä en tykkää täkäläisestä makkarasta, mutta annan sitä lapsilleni. En tykkää täkäläisestä verimakkarasta, mutta en kieltänyt maistattamasta sitä lapsille. MUTTA,

Mies ei tykkää tomaatista (kulttuurilla ei ole mitään merkitystä tässä asiassa) ja yllättäen lapsillekaan ei saisi antaa kun ovat varmasti allergisia. Mies ei tykkää makaronilaatikosta ja sitä ei sitten lapsillekaan saa antaa. Mies ei tykkää suomalaisesta makkarasta ja lapsille pitäisi olla omat makkarat mukaan Suomen reissuun.

No, ei meillä ihan niin jäykkää kuin ap:lla. Usein olen saanut miehen ylipuhuttua.

Vai onko se joku psykopaattinen hullu, joka lyö jos jääkaapista löytyy viiliä ja maksalaatikkoa? Siinä tapauksessa viilin puute on pienin ongelmistanne.

Vierailija:

Isä ei vain suostunut antamaan lapselle inhoamiaan juttuja. Kyllä meillä isän työmatkoilla oli kaikkia herkkuja kaapissa mitä isä ei kaappiinsa halunnut kun oli kotona. Maksalaatikko on myös lapsen suurinta herkkua ja isä ei maksaa voi lapselle tarjota missään muodossa. En minäkään syö lihaa mutta silti minun on lapsilleni sitä annettava

Kyllä minäkin ihmettelisin isää, joka ei voi ostaa lapselle viiliä, vaikka lapsi sitä pyytää, sillä perusteella että isä itse ei pidä viilistä.



Oletatteko, että lapsenne pitää aina kaikesta mistä tekin ja ostatte lapsellenne vain sitä, mistä itse pidätte, viis siitä mitä mieltä lapsi on.



Kuulostaa aika tyrannimaiselta.

mutta en mä ostanut lapsille esim viime vuonna mitään liha/kala ruokia vaikka lapset niitä isänsä kanssa silloin tällöin söivät, koska mä en syönyt ja minusta ne eivät sovi ihmisille.



lapset ovat kuitenkin vielä pieniä ja vanhemmat päättävät mitä lapset syövät.



eikai kenekään lapsen elämä mene siitä pilalle jos ei etävanhemman luona saa viiliä ja maksamakkaraa.. syökööt niitä sitten sen vanhemman luona jonka kanssa asuu... kunhan etävanhempi jotain safkaa lapselle tarjoo niin asiat ovat hyvin

Ymmärrän. Ehkä ei vaan kuulu heidän ruokavalioon ja ruokavalio voi silti olla mielestäni ihan monipuolinen vaikkei viiliä eikä maksamakkaraa söisikään.



Siitä olen kyllä vähän harmissani, että poikani ei saa koskaan isänsä luona hedelmää. Ja tämä ei koskaan on ihan oikeasti ei koskaan eli koko kolmen vuoden aikana hän ei ole saanut kertaakaan mitään hedelmää. Poika tykkää hedelmistä ja vihanneksista, joten siitä ei ole kyse. No, mutta eipä se maailma siihen kaadu, kun kyllä meillä kotona on hedelmiä tarjolla joka päivä, mutta oikeasti ei luulisi olevan liian vaikeaa vaikka kerran vuodessa ostaa kaupasta banaanin...