Vantaa poistaa psubjektiivisen päivähoidon oikeuden alle 3v JOS toinen vanhemmista kotona!!

samasta kunnasta ei myöskään järjestynyt mitään terapiaa, raskausaikanakin sain neuvon " jutella oman lääkärin kanssa" . Vitun hyvä neuvo kun " oma lääkäri" oli ollut koulutuksessa yli vuoden eikä aikoja saanut vaikka olisi päällään seisonut...

Otetaanpa esimerkki:



Kaksi lasta, 3-v ja 4-v. Ovat olleet hoidossa päiväkodissa ennen vauvan syntymää, koska äiti oli töissä sen puolen vuoden pätkän, että sai parempaa äityispäivärahaa.

Vauva syntyy, isommat lapset jäävät myös kotiin.

Miten se arki pyöritetään, kun isä on töissä? Siis kysyn ihan tosissani. Mitä tekee isommat, kun äiti imettää vauvaa max kahden tunnin välein päivisin? Millaista tekemistä tuon ikäiset ja vielä NUOREMMATKIN jaksavat tehdä rauhassa tunnista toiseen? Entä ulkoilu? Jos vauvan kanssa ei pääse ulos, miten lapsenne jaksavat olla sisällä useamman päivän? Ja miten te ÄIDIT pystytte valvomaan lähes 24/7, laittamaan ruokaa, siivoamaan, pyykkäämään, imettämään, syöttämään isompia lapsia, leikkimään heidän kanssaan?

Lapset kyllä sopeutuu mutta kivaa niillä ei ole. Minusta vahemmat lapset maksaa aika kalliin hinnan pikkusisaruksesta. Esim babysitteri joka vie ulos aamupäivällä voi olla ratkaisu tai jos mummo auttaa säännöllisesti.

En ole superäiti, vaan kotiäiti, mutta...mulla on 4 lasta, 2 koululaista ja yksi taapero ja yksi vauva.



Taapero leikkii, touhuaa jaloissa kun imetän vauvaa, kun vauva menee nukkumaan aamulla vaunuihin lähdemme puistoon jossa taaperokin saa " virikkeitä" ja omanikäistä seuraa. Toisinaan menen kahville ystäville joilla on samanikäisä lapsia, joskus menen srk kerhoon tms, jossa taapero saa jälleen " virikkeitä" . Päivät pyhitän selvitymiseen lapsen kanssa, illalla kun mies on kotona teen ruokaa ja pesen pyykkiä.



Ei meillä olekaan siistiä tosiaankaan aina, pyykkiä on siellä täällä puhtaana ja likaisena, ruokana on toisinaan einestä mutta nautin joka päivästä lasteni kanssa. En voisi kuvitellakaan laittavani taaperoa hoitoon siksi että kotini killtää ja itse saan nukkua päiväunia...



Ja kuka sanoi että lasten pitäisi leikkiä rauhallisena jossain kun vauvaa imetetään? Saahan taapero riehua ja kiukutakin joskus ei se siihen kuole, etenkin kun äiti on lähellä. Toisin kuin hoidossa vieras täti hoitaa yli kymmentä lasta.



VÄITÄN että mulla on enemmän aikaa antaa virikkeitä kuin hoitotädillä jolla on toistakymmentä lasta!!?? Mulla VAAN 4.

Vierailija:

Otetaanpa esimerkki:

Kaksi lasta, 3-v ja 4-v. Ovat olleet hoidossa päiväkodissa ennen vauvan syntymää, koska äiti oli töissä sen puolen vuoden pätkän, että sai parempaa äityispäivärahaa.

Vauva syntyy, isommat lapset jäävät myös kotiin.

Miten se arki pyöritetään, kun isä on töissä? Siis kysyn ihan tosissani. Mitä tekee isommat, kun äiti imettää vauvaa max kahden tunnin välein päivisin? Millaista tekemistä tuon ikäiset ja vielä NUOREMMATKIN jaksavat tehdä rauhassa tunnista toiseen? Entä ulkoilu? Jos vauvan kanssa ei pääse ulos, miten lapsenne jaksavat olla sisällä useamman päivän? Ja miten te ÄIDIT pystytte valvomaan lähes 24/7, laittamaan ruokaa, siivoamaan, pyykkäämään, imettämään, syöttämään isompia lapsia, leikkimään heidän kanssaan?

En ole superäiti, mutta ihmettelen miksi joku ei selviydy tuollaisesta? Oletko yh, vai miksi joudut tekemään kaikki kotityöt yksin? Imettää voi vaikka kantoliinassa, jos ei muuten suju ja samalla jää kädet vapaaksi isompia lapsia varten. Meidän 3-vuotias osaa leikkiä itsekseen, piirtää, katselee muumia telkkarista yms. Ei siinä tarvii koko ajan vieressä olla. Jos olisi kaksi samanikäistä, voisivat leikkiä yhdessä. Isomman voi ottaa mukaan vauvanhoitoon. Voi tuoda tuttia ja kuivaa vaippaa tai hakea kaapista uuden bodyn likastuneen tilalle jne jne. Ja samalla äiti voi rauhassa imettää vauvaa tai vaihtaa vaippaa. Ja uloskin lähdettiin heti. Ulkoilu ajoitettiin vauvan aamupäiväuniin, ei sen kummenpaa. Tai jos vauva ei nuku, niin edelleen suosittelen sitä kantoliinaa. Siinä on vauvankin helppo ulkoilla ja äiti voi touhuta isompien kanssa samalla. Ei se ole vaikeaa, korkeintaan vaatii vähän älyä ja viitseliäisyyttä, että saa isot ja pienet hoidettua.

imettäessäni, tai sitten isommat istuvat molemmilla puolillani ja luen heille kirjaa.



Vauvan voi kyllä ottaa ulos mukaan. Eli ei mitään ongelmaa.

Vierailija:

Otetaanpa esimerkki:

Kaksi lasta, 3-v ja 4-v. Ovat olleet hoidossa päiväkodissa ennen vauvan syntymää, koska äiti oli töissä sen puolen vuoden pätkän, että sai parempaa äityispäivärahaa.

Vauva syntyy, isommat lapset jäävät myös kotiin.

Miten se arki pyöritetään, kun isä on töissä? Siis kysyn ihan tosissani. Mitä tekee isommat, kun äiti imettää vauvaa max kahden tunnin välein päivisin? Millaista tekemistä tuon ikäiset ja vielä NUOREMMATKIN jaksavat tehdä rauhassa tunnista toiseen? Entä ulkoilu? Jos vauvan kanssa ei pääse ulos, miten lapsenne jaksavat olla sisällä useamman päivän? Ja miten te ÄIDIT pystytte valvomaan lähes 24/7, laittamaan ruokaa, siivoamaan, pyykkäämään, imettämään, syöttämään isompia lapsia, leikkimään heidän kanssaan?

Ja laittavat kamppeensa paikoilleen ja jopa AUTTAVAT välillä, siis pyytävät että saanko auttaa!

Vierailija:

Luuletteko te onnettomat todella, että nykyinen tilanne (liian isot ryhmät/vähän hoitajia) korjaantuu lapsia vähentämällä?? Kaupunki yrittää tuottaa lainvaatimat päivähoitopalvelut minimirahalla. Jos lapset vähenevät, vähennetään hoitajia ja ollaan lähtotilanteessa.

Minusta on järkevää, ettei voi saada kunnan hoitopaikkaa, jos saa kotihoidontukea, koska kotihoidontuki on nimensä mukaisesti tarkoitettu siihen, etta vähävaraiset perheet voivat hoitaa lapsensa kotona, jos niin haluavat. Oletteko ikinä ajatelleet, mitä päivähoitopalvelujen väheneminen tekee naisten asemalle?

Kunta säästää päivähoitokuluissa ja työssäkäyvät, oikeasti paikkaa tarvitsevat saavat sellaisen. Säästyy useampi lapsikin ylipitkiltä hoitopäiviltä, kun perhe saa läheltä hoitopaikan.

Usein hoitopaikan saivat yksinhuoltajien lapset tai muuten vähävaraiset. Paremmin toimeen tulevat hoidattivat muuten tai sitten lapset olivat keskenään kotona.

Ei tässä subjektiivista päivähoito-oikeutta olla lakkauttamassa, mutta sen rajaaminen voisi todellakin olla hyvinkin hyödyllistä.

Vierailija:

Usein hoitopaikan saivat yksinhuoltajien lapset tai muuten vähävaraiset. Paremmin toimeen tulevat hoidattivat muuten tai sitten lapset olivat keskenään kotona.

Hoitokuviot olivat vaihtuvat ja laatu vaihtelevaa enkä tuntenut paremmin ketään alueen lapsia koulun aloittaessani. Vanhemmat olivat varmasti hätä kädessä kun hoitajia etsittiin milloin mistäkin.



Se oli sitä aikaa kun kunta määräsi, kenellä on oikeus päivähoitoon ja ketkä maksavat itse. Siihen tässä ollaan taas hiljalleen menossa. Ja naiset hurraavat kun heiltä itseltään vedetään mattoa alta.



Mutta ei Vantaa pysty lakia vastaan poukkoilemaan vaikka kuinka on sitä yrittänyt jo nyt. Korjaavat omaa satoaan leikattuaan kuntalisän yli 2-vuotiailta. Jostain ihmeellisestä syystä juuri 2-vuotiaita tuli hoitopaikan tarvitsijoiksi samaan aikaan poikkeuksellisen iso määrä kun kuntalisä leikattiin. Ja sitten oltiin pissa sukassa ja annettiin kuntalaisten ymmärtää, että virikelapset ovat kaiken pahan alku ja juuri. Näkyy menevän tarina läpi monille.