Ärinää ja naurua äidistä ja hääjärjestelyistä!!!
Voi luoja ette ikinä usko millainen äiti mulla on. Huh huh!
Kerroin hänelle 2vk sitten tulevista häistämme. Tarjoutui auttamaan minua järjestelyissä kun hänellähän on kokemusta juhlien järjestelyistä (oikeasti vain ruokien teosta juhliin)... Järjestämme mieheni kanssa kaiken itse koska emme tahdo mitään prinsessajuhlia vaan pienet ja intiimit juhlat läheistemme kanssa. Joten kerroin äidille että kiitos tarjouksesta mutta asia on jo hoidossa.
No olisihan minun tietää ettei äitini jätä asiaa tähän, vaan hoitelee asioita oman päänsä mukaan. Eilen käydessämme vanhempieni luona, hän tohkeissaan kantaa vihkoa nenäni eteen näytille. Tälläiset suunnitelmat hällä on häihin tehtynä. Ihme etten tukehtunut pullaan ja kahviin...
Vieraita tulisi meidän (minun) puolelta 124kpl. Siinä luvussa on vanhempieni lisäksi
-minun sisarukseni perheineen
-vanhempieni sisarukset perheineen
-serkkuni perheineen
-vanhempieni ystävät (joista osaa en ole ikinä tavannut, mm. sisareni appivanhemmat!!!)
Mieheni puolelta oli laskettu 12 vierasta
-miehen vanhemmat
-sisaret perheineen
-miehen setä ja täti puolisoineen.
Eli miehen serkkuja perheineen ei kutsuttaisi, eikä hänen vanhempiensa ystäviä. Lisäksi sellainen juttu että äitini luuli että miehelläni on 1setä ja 1täti mutta oikeasti heitä on 9kpl (18 puolisoineen). Mieheni vain ei puhu heistä koskaan kun asuvat ihan muualla ja yhteydenpito on niin vähäistä. Ja huom. minun ja miehen ystävät jätettäisiin kaikki kutsumatta koska eihän äitini heitä tunne (näin sanoi kuin tiedustelin asiasta).
Lisäksi oli veljeni tyttöystävän kanssa netistä etsinyt tuntikausia minulle hääpukua, jotain "kermakakku-unelmaa". Hääkimppukin oli ystävällisesti suunniteltu minulle jo valmiiksi. Samoin ruokailu ja leikit. Oli myös soitellut kaikki paikat läpi joissa hääjuhla voitaisiin viettää ja tehnyt jo jonnekin esivarauksen, kirkon oli myös varannut. Ja jälleen huom. kertoessani naimisiin menosta en kertonut hääpäivää ainoastaan kuukauden, äitini oli vain yksinään päättänyt mikä on hyvä päivä ja sen mukaan tehnyt varaukset. Sormuksesta sentään oli tulostanut pari mallikuvaa että saisin valita "mieluisen".
Ja miten hänellä tähän kaikkeen oli ollut aikaa, on kesälomalla. Kysyin että kuka tämän lystin maksaa, he kuulemma ja mieheni vanhemmat puoliksi. Ei varmaan ole muistanut kysyä miehen vanhemmilta...
Riitahan siitä kehkeytyi lopuksi, kun ilmoitin mieheni säestyksellä että häämme eivät todellakaan tule olemaan mitkään vuosisadan karkelot, vaan ihan vain meidän ja max30 lähimmän ihmisen juhlat. Ja kiitos, mutta parempi perua varatut kirkot sun muut, koska järjestelyt on jo tehty itse.
Mies muuten nauroi koko eilisen illan!!!
Kommentit (30)
sisareni häissä oli nimenomaan ideana se että äiti on apuna ja mielipiteiden antajana joissakin asioissa, somistus ja häiden teema. Mutta loppujen lopuksi hän päätti kaiken. Kaikki muiden ideat oli tyhmiä, rumia, köyhät perheet tekee noin yms. sisareni miehineen maksoi pitkän pennin niistä pippaloista, joita ei itse saanut edes järjestää.
Ja pääsipä äidilläni yksi sammakko suustakin. Tervetuliaispuheessa vai mikä se nyt on, sanoi tervetuloa tänne meidän juhliin. Kenen meidän juhliin, eikös siinä ole tapana sanoa tervetuloa kaikille tänne Aatamin ja Eevan hääjuhlaan tms?
erittäin saamaton ja outo. Kuka käskee kampaajaa laittamaan itselleen hääkampauksen jota ei halua?
En voi ymmärtää näin äidin tossun alla olevaa ihmistä! En vaan ymmärrä, mutta eihän se olekaan minun siskoni tai äitini.
Minun on vaikea kuvitella mainitsemiasi tilanteita, en pysty ymmärtämään mikset saa äitiäsi aisoihin.
Mutta pärjäile äitisi kanssa!
ja nauti häsitäsi, tuli niistä nyt millaiset vaan.
-10-
järjesti kohtauksen (katso joskus telkkarista neloselta niitä hääohjelmia, niin tiedät) ja sisareni joka oli viettänyt unettomia öitä murehtien häitä, ei jaksanut enää tapella. Sanoi minulle, että olkoot, päättäkööt, eikai se voi mennä pahasti metsään. No meni ja pahasti kuten hääkuva osoittaa.
Ja kuten sanoin, minä sain äitini kuriin, kun en anna päättää asioita. Toki sanoin että esim. pukuja ja kukkasomistusten kuvia voi näyttää. Mutta ei taatusti ole paikalla, kun niistä päätökset tehdään.
erittäin saamaton ja outo. Kuka käskee kampaajaa laittamaan itselleen hääkampauksen jota ei halua?
En voi ymmärtää näin äidin tossun alla olevaa ihmistä! En vaan ymmärrä, mutta eihän se olekaan minun siskoni tai äitini.Minun on vaikea kuvitella mainitsemiasi tilanteita, en pysty ymmärtämään mikset saa äitiäsi aisoihin.
Mutta pärjäile äitisi kanssa!
ja nauti häsitäsi, tuli niistä nyt millaiset vaan.
-10-
Onneksi meillä on välimatkaa 300 km ja tapaamiset (ja vaikutusmahdollisuudet meidän elämänvalintoihin) satunnaisia.
Kutsuu kanssa omia sisaruksiaan meille kylään (meidän tietämättä) ja lupaa puolestamme (meiltä kysymättä) että mennään tiettynä ajankohtana jonnekin kyläilemään.
tiedän tapauksia joilla on ollut samalainen äiti / anoppi. Ja näissä tapauksissa pariskunnat menneet salaa naimisiin. Eikä siis edes vanhempia kutsuttu.
Yksikin tuttuni teetätti äidillään hääpukunsa ja sitten meni naimisiin äidin tietämättään. Voi äitiä!! Mutta jos on hössö niin on hössö. Saa sitte syyttää itseään!
Minun äitini päätti, teki ja maksoi kaikki tarjottavat häissä, ompeli pukuni, vuokrasi hääpaikan, päätti yhdessä meidän kanssamme ketä kutsutaan, maksoi kampauksen ja kimpun, osti häälahjaksi ulkomaanmatkan. Anoppini oli mukana valmistamassa ruokaa ja koristelemassa hääpaikkaa. Anoppi myös teetätti yhdessä mieheni kanssa suvun kultavarastoista minulle vihkisormuksen.
Häät olivat täydelliset, eikä olisi tullut mieleenikään valittaa mistään. Olisimme itse menneet vain maistraatissa naimisiin (rahatilanteenkin vuoksi), mutta suvun ja äitien vuoksi järjestettiin isot häät.
Sinä et osaa arvostaa äitisi järjestelyjä, kun hän varmaan aina on aika innokas.
Milestäni sinun olisi kannattanut äitisi tuntien vähän aikaisemmin alkaa hänbelle jo puhumaan tulevista häistä. Ihan jo sillä, että olisit saanut kerrottua, että haluat pienet häät. Yhdessä olistte voineet miettiä vieraslistaa.Sinä et ole ottanut äitiäsi yhtään mukaan, joka on varmaan rakastavalle äidille käsittämätöntä ja varmaan hänen mielestään kiittämätöntäkin. Äitihän vaan rakastaa sinua ja ei tyttäret moneen kertaan avioidu (toivottovasti).
Milestäni äitisi saisi vähän osallistua järjestelyihin, koska se hänelle selvästi on tärkeää. Olisit aloittanut hänen kanssaan aikaisemmin, niin olisit voinut joitain osa-aluita antaa hänen järjestettäväkseen.
Puhuminen kannattaa aina, kuten nyt varmaan huomaat. Avoimuudella olisit saanut ilman enempiä riitoja varmasti enemmän itseäsi ja enemmän äitiäsi tyydyttävän ratkaisun.On äitejä jotka eivät osallistu yhtään tyttäriensä häävalmisteluihin. Joten mielestäni olet niihin onnekkaisiimpiin kuuluva. Ja kerran äitisi on vielä itse sanonut puolet maksavansa, niin en ymmärrä valitustasi.
Itse olet mielestäni soppasi keittänyt. Järjestelyintoisen äidin olisi tyynnyttänyt helposti antamalla hänelle joitakin tehtäviä järjestettäväkseen, saatesanoilla, että "se on niin vaikea järjestää, ja sinullakun on tietoa/näkemystä asiasta, niin voisitko..."
Aikuinen ihminen (äiti) kunnioittaa toisen aikuisen ihmisen (morsian) valintoja EIKÄ missään nimessä tuppaudu ja änkeydy järjestelemään omin päin kenenkään muun kuin omia juhliaan.
Kyllä ap:n äidin käytös on lähinnä TÖRKEÄÄ ja naurettavaa, sivistymätöntä ja moukkamaista. AP:n on ehdottomasti pidettävä oma (aikuinen) asenteensa ja järjestettävä ihan itse haluamansa laiset hääjuhlat. Joka muuta väittää on itse samaa tasoa ap:n moukkamaisen äidin kanssa. Se ei silti estä sitä, etteikö äiti olisi ap:lle rakas...
Onneksi mun äidille ei tulisi mieleenkään puuttua mun asioihin, ei ole tehnyt sitä sen jälkeen kun täytin 18 vuotta. Äitini kunnioittaa minua ihmisenä ja kysyy aina mielipidettäni asioista, jotka koskevat minua jollakin lailla. ei ole koskaan sanonut mitään miesvalinnoistani, ei ole tyrkyttänyt neuvojaan lastenhoidon suhteen, on aina kysynyt, mitkä on säännöt ja käytännöt, kun on tullut lastenvahdiksi jne. Eli kohdellut minua kuin aikuista ja täysjärkistä, tasavertaista ihmistä.
Kuten aloituksestani huomaat, äitini ei todellakaan ole apuna, vaan järjesteli kaiken itse. Hän oli päättänyt siis kaikki, ihan kaikki. Nuo hänen vihkoonsa laittamat asiat (hääpäivä, puku, kukat, tarjoilut, somistukset jne) eivät olleet ehdotuksia vaan nämä hän oli päättänyt. Ainoa mihin minulla ja miehelläni olisi ollut sananvaltaa, oli se sormus. Ja siinäkin äitini oli netistä hakenut muutaman sormuksen näytille, joista meillä olisi pitänyt valita.
Toinen sisaristani on mennyt vuosia sitten mennyt naimisiin ja ne häät olivat täysin äitini käsialaa. Järjestelyaika silloin oli ihan hirveitä päivittäisiä riitoja. Nyt sisareni on jo suhteellisen sinut asian kanssa (ettei saanut päättää mitään, vaan luovutti), ainoastaan yksi asia hänellä karsastaa, hääkuva nimittäin. Siinä hänellä on äitini päättämä kampaus ja puku ja meikki, samoin hänen miehellään. Ne eivät sovi sisarelleni yhtään, esim. hääpuvun valkoisen sävy saa hänet näyttämään kuin sairastaisi jotain pitkäaikaissairautta, johon on kuolemassa. Ja kampaus, häiden aikaan sellaisia tehtiin 60v naisille, ei 25v naimisiinmeneville nuorille naisille. Äitini mielestä vika oli tietenkin kuvaajassa ei hänen valitsemassaan puvussa, meikissä, kampauksessa. Silloin päätin että itse mennessäni naimisiin, päätökseen tekee minä ja mieheni.
Ja kyllä arvostaisin äitini mielipiteitä kovasti, jos ne olisivat mielipiteitä ja ehdotuksia, mutta sitä ne ole, vaan asiat pitäisi tehdä niinkuin hän haluaa. piste. Enkä minä täällä raivosta puhise, ei ei. Eniten todellakin huvittaa koska minä tiesin tämän ja osasin varautua asiaan.