Miltähän maailma näyttää sitten kun Jeesus on hakenut uskovat pois?

Ei kukaan uskovainen uskalla väittää, ettei tekisi pahaa. Siksihän se usko hyvä on, että voi uskoa saavansa pahat teot anteeksi.



Kaikki ihmiset ovat syntisiä, itsekkäitä, rikkovat Jumalaa vastaan.



Ympäristön saastuttaminen kuten ahneuskin ovat syntiä. Niin ei kukaan saisi tehdä, mutta kaikki tekevät. Aito uskovainen myöntää tekevänsä väärin, pyytää anteeksi, pyrkii parempaan.

Kristityn moraali on korkea ja se koskee vain kristittyä itseään. Naapurin moraalista huolehtiminen on moralisointia ja saarnaamista. Sillä ei ole uskomisen kanssa sinänsä mitään tekemistä.



Tässä keskustelussa menevät kovin puurot ja vellit sekaisin, kaikki ilmastonmuutoksesta Jeesuksen pelastustyöhön.

Hyvä omatunto on haastava hankittava, mutta vaivannäön väärti. Pieneksi vinkiksi: suosittelen peilin hankintaa ja itsetutkistelua, vastuun ottoa omista teoista ja sanoista. Siinä sitä hommaa riittää, ei tarvitse uskiksiakaan syyllistää.

tämän planeetan lopullisesti tuhoaa. Ajatellaan vaan just niin, että Jeesus pelastaa ja samalla jatketaan samaan vanhaan malliin. Kuinka moni uskovainen on hetkeäkään harkinnut esim. autoilun vähentämistä puhumattakaan autoilusta tai lentomatkailusta luopumisesta? Missä on kirkon ilmastotalkoot? Ei missään koska mahtavaa! Elämme lopun aikoja!

Kuolemanrangaistus on minun moraaliasteikossani ehdottomasti väärin, ja Jumala tekee pahimman synnin, kun jakelee niitä.

Ihmisen jonka hän loi, suunnitteli, asetti hän ota tai jätä tilanteeseen. Uskovaiset nimittävät tätä vapaaksi tahdoksi ja rakkaudeksi.



Juridiikan mukaan sitä kutusutaan kiristykseksi. Ei ole vapaata tahtoa jos sinun on valittava vaihtoehto missä valinta johtaa kidutukseen. Näin ei toimi täydellinen rakkaus.





Esim. Et tee tahtoni mukaan, lähetän sinut pieksettäväksi ja hakattavksi ja siitä ei loppua tule.

mutta ei Raamatussa todellakaan yllytetä luontoa raiskaamaan, vaan varjelemaan ja viljelemään.



Oikeasti uskovaiset ihmiset noudattavat parhaansa mukaan kymmentä käskyä, rakkauden kaksoiskäskyä ja ihan vilpittömästi pyrkivät aina toimimaan oikein. He ovat kuitenkin ihmisiä ja erehtyväisiä, kuten kaikki muutkin.



Syy ympäristötuhoon ei ole erityisesti uskovaisissa vaan ihmisten pahuudessa, ahneudessa, vastuuttomuudessa, jota löytyy jokaikisestä.



Tämän hedelmättömän moralisoinnin asemesta suosittelisin kierrätystä, valojen sammutusta, kulutustottumusten muuttamista, poliittista vaikuttamista, energiankulutuksen leikkaamista ja sähköautoihin siirtymistä. Ja sitten peili käteen ja nämä moraalikysymykset selville ensiksi oman itsensä kohdalla.

Paremminkin pitäisi kysyä, kenellä on oikeus tappaa ja mitä sekä miksi?



Mitä tappamisesta seuraa noin yleensä? Siitä seuraa tuhoa, pahaa. Silti tapetaan.



Onko kuoleminen paha? Ehkä ihmisten kuoleminen olisikin hyvä? Toiset eliöt saisivat elää, vaikka meitä ei olisikaan? Minkä tai kenen elämä on arvokkain?



Onko ihmisen elämä todellakin arvokkaampi kuin sukupuuttoon kuolleen kultasammakon?



Olen varma vain siitä, että elämä on äärettömän hauras. Sitä pitäisi varjella paljon huolellisemmin kaikissa tilanteissa. Varmaan kastematojen ja hyttystenkin elämää, bakteerien ja virusten.

Mitä tarkoittaa esimerkiksi käsky Älä tapa?



Tiedättekö te muut?

Mihin jumalasi sinun uskoa tarvitsee joka tekee sinusta niin erinomaisen kuoleman jälkeen?

Kun kirjankannet avataan ja syntilistasi luetaan, huomataan ettei se poikkea muiden listoista. Se on jopa pidempi kuin niiden jotka joutuvat helvettiin kidutettavaksi?

Miksi siis jumalasi ottaa sinut ikuiseen hauskanpitoon? Mitkä ovat ne kriteerit? Taputtaako Jeesus olkapäällesi ja kuiskaa korvaan " ei se mitään" Naapurin Liisa oli kyllä hyväsydämminen ja eli juuri niiden neuvojen mukaan mitä minullakin oli. Hän nyt vain sattui noudattamaan niitä samoja sääntöjä toisen opin mukaan. Helvettiin siis hän menköön.

Vierailija:

Ei kukaan uskovainen uskalla väittää, ettei tekisi pahaa. Siksihän se usko hyvä on, että voi uskoa saavansa pahat teot anteeksi.

Kaikki ihmiset ovat syntisiä, itsekkäitä, rikkovat Jumalaa vastaan.

Ympäristön saastuttaminen kuten ahneuskin ovat syntiä. Niin ei kukaan saisi tehdä, mutta kaikki tekevät. Aito uskovainen myöntää tekevänsä väärin, pyytää anteeksi, pyrkii parempaan.

Kristityn moraali on korkea ja se koskee vain kristittyä itseään. Naapurin moraalista huolehtiminen on moralisointia ja saarnaamista. Sillä ei ole uskomisen kanssa sinänsä mitään tekemistä.

Tässä keskustelussa menevät kovin puurot ja vellit sekaisin, kaikki ilmastonmuutoksesta Jeesuksen pelastustyöhön.

pakkohan se on myöntää, vaikken kirkkokansaa edustakaan. Yli 80-vuotias mummuni sanoi, että maailmassa on hänen mielestään jonkun suuren uhkan tuntu. Tuntuu, kuin kohta tapahtuisi jotain pelottavaa.

Raamatun mukaan pelastuvat ne, jotka uskovat. Yksikään ihminen ei ole riittävän hyvä kelvatakseen Jumalalle. Uskovat ovat ihan yhtä syntisiä kuin ei-uskovatkin, mutta se usko on se mikä pelastaa.

Minä olen vain ihminen, ja siksi vajavainen ja kykenemätön ymmärtämään Jumalan viisautta.

Tämä uskokin on Jumalan lahja, niinkuin kaikki muukin.



Kun uskon ja pyydän syntejäni rukouksessa anteeksi saan ne anteeksi, koska väärät tekoni on sovitettu, maksettu. Jeesus maksoi ne kuolemalla ristillä. Ja se kaikki on Jumalan armoa, lahjaa. Minä en ole tehnyt sen hyväksi mitään.



Olen kysellyt aikani, rukoillutkin ja lukenut Johanneksen evankeliumia Raamatusta.



En tiedä miksi Jumala haluaa ihmisiä pelastaa, kaiketi hän rakastaa meitä.



Minä siis vilpittömästi uskon näin ja pyrin elämään kuten kunnon kristityn kuuluu, mutta epäonnistun joka päivä. Pyydän syntejäni anteeksi, uskon että saan ne anteeksi. Joka päivä on armo uusi.



Ei tämä juttu ole keneltäkään pois, eikä ketään oikeasti häiritse. Tämä juttu toimii, tämä on todellista.



Näin minä koen ja se on minulle tärkeää.



Ja tervetuloa joukkoon!

Vierailija:

Ihmisen jonka hän loi, suunnitteli, asetti hän ota tai jätä tilanteeseen. Uskovaiset nimittävät tätä vapaaksi tahdoksi ja rakkaudeksi.

Juridiikan mukaan sitä kutusutaan kiristykseksi. Ei ole vapaata tahtoa jos sinun on valittava vaihtoehto missä valinta johtaa kidutukseen. Näin ei toimi täydellinen rakkaus.

Tämä juuri mua hiertää kristinuskossa. Että pitäis sitten uskoa muka rakastavaan Jumalaan, joka on todellisuudessa mielivaltainen tyranni. Koko Raamatun asetelma on ihan älytön. Usko vs. kidutus. Taivas vs. helvetti. Jos oikeasti olisi vapaa tahto, vaihtoehdot vois olla vaikkapa taivas, jossa on vallalla hyvä ja helvetti, jossa on vallalla paha. Helvetin valitsemalla valitsisit toisin sanoen olotilan, jossa pahaa ei rajoiteta, teet itse pahaa ja muut tekee sinulle pahaa, suuremmassa mittakaavassa kuin täällä maan päällä.

Luulisi, että kaikkivaltias olisi keksinyt jonkun keinon, jolla Jeesuksen uhrikuolema voi pelastaa kaikki ihmiset joita hän rakastaa.

Kun mistäpä tallainen tavallinen uskovainen koko teologisen opin tuntisi. Mulle riittää se usko ja omantunnon rauha, kaikkea ei ihminen voi käsittää. Mää tyydyn siihen.

Nyt tajuan miksi en pysty uskomaan. En pysty, koska en halua!! En tosiaan voi uskoa, että Jumala on sellainen, joka sanoo että joko uskot tai kidutan sua ikuisesti. Minusta tuo ei ole mikään rakastava isä, vaan hullu psykopaatti. Anteeksi nyt vaan... Mulla iskee heti sellainen tunne että tässä tehdään isoa vääryyttä jos näin on enkä pysty uskomaan omaa oikeudenmukaisuuskäsitystäni vastaan.

että jokaikisessä sukupolvessa kristittyjä tasan siitä lähtien, kun lähetyssaarnaajat alkoivat levittää kristinuskoa, on ollut aivan vuorenvarmoja, että maailmanloppu tulee tasan heidän aikanaan.



Jokainen sukupolvi on lukenut samat merkit Raamatusta ja löytänyt juuri omasta ajastaan viitteitä siihen. Jokaikisessä sukupolvessa vanhukset myös kokevat, että maailma on menossa hullumpaan suuntaan, kun omat voimat ja käsityskyky ei taivu uusille asioille.



Jos luette tekstjeä keskiajalta, niin niissä on aivan samat kokemuset, kun joillain kirjoittajilla tällä palstalla. Löytöretkiä on pidetty merkkinä maailmanlopusta, samoin höyrykoneita, tykkien keksimistä, tulivuorenpurkauksia, tsunemeja ja hirmumyrskyjä on pidetty aivan varmoina viitteinä tulevasta. Näin siis on menty eteenpäin jo 2000 vuotta.



Mutta voihan se olla niin, että juuri tämä MINUN sukupolveni on tässä maailmanhistoriassa se aivan ainutlaatuinen, kertakaikkinen ja erityisesti Jumalan valitsema ja MINUN kokemukseni jotain suurempaa kun kaikkien miljoonien ja miljoonien ihmisten ennen minua. Uskovat ovat yhtä minä-minulta-minulle -porukkaa ja se tuntuu käsittämättömälle.

Kai sitä voisi jotenkin verrata siihen, että annat aviopuolisollesi kaikkesi, rakkautesi, lahjoja, aikaa, mitä vain, mutta puolisosi ei välitä. Hän ei rakasta sinua takaisin, kuuntele sinua ja mielipiteitäsi. Et sinä kauaa sellaista elämää jaksa.

Mutta Jumala jaksaa.. jokainen päivä mitä me saadaan täällä elää on yksi armonpäivä lisää kääntyä viimeinkin Hänen puoleensa. Vasta sitten kun kuolemme on hänen armonaikansa loppunut kohdallamme.

Vierailija:

Mutta ei vain löydy vastausta siihen kysymykseen, miten on mahdollista, että joku joka väittää rakastavansa tuomitsee ihmisiä ikuiseen kidutukseen siksi että nämä eivät USKO????

On keksitty mieluinen lääke huonon omanntunnon puhdistamiseksi.



Väännetty se mieluiseen muotoon ja simsala pim se toimii.



Raamattu on syboliikalla kirjoitettu, siksi se on niin helppo vääntää itselle sopivaksi.



Ihmisen mieltä on yllättävän helppo manipuloida. Hypnoosi on yksi esimerkki ihmisen mielen kääntämisestä.

Joukkohypnoosissa ihmiset menevät hurmioon taitavan ohjaajan avulla. Mieltä ruokitaan sopivin ärsykkein. Se on täydellistä uskomista eikä mitään muuta. Tiedetään että jos tuota uskoa ei ruokita se katoaa.



Tiedämme erään tunnetun pastorin joka kuuntelee raamattua öisin nukkuessaan. Korvakuulokkeet syöttävät taukoamatta tietoa alitajuntaa. On itsestään selvää mitä se ihmiselle aiheuttaa. Hän on kävelevä raamattu. Hypnoosin avulla hän kaataa ihmisiä ketoon uskoen että jumala se tässä toimii. On kysymys taitavasta taikurista/hynotisoijasta.

Mitä ihmiset eivät tiedä on se, että tämän miehen usko katoaa taivaantuuliin iman stimulia. Oli se sitten vaikka aapiskukko niin ihmisen mieli toimii näin.



Ikäväkyllä tämän palstan uskovat eivät tiedä absoluuttista totuutta.

Verrannollinen tilanne olisi se, että Matti olisi Maijaan kaukaa rakastunut ja kirjoittelisi Maijalle rakkauskirjeitä joita ei koskaan lähetä. Maijalla ei ole aavistustakaan siitä, että Mattia on edes olemassa, hän saattaa miettiä että onkohan joku minuun rakastunut, mutta ei tiedä. Sitten Matti on Maijalle kauhean suuttunut, kun Maija on niin nuiva eikä ota vastaan rakkauttani.