Pitkittynyt synnytys aiheutti todennäköisesti lapsellemme kehitysvamman

Suomessahan synnytystä ei moisista humpuukeista käynnistetä.



Vasta synnytyksessä kävi ilmi, että lapsi oli iso kokoinen ja napanuora todella tiukasti kaulan ympärillä. Hänet saatiin elvytettyä, mutta lääkäri totesi, että esim. Suomen käytännön mukaiset ylimääräiset 2-3 viikkoa olisivat olleet liikaa (2 ekaa syntyi viikoilla 42 ja 42,3)ja lapsi olisi mitä todennäköisemmin kuollut kohtuun.

Sen verran happivajetta tuli kuitenkin, että myös meillä epäillään nyt muistihäiriöitä ja viivettä kehityksessä.

Mutta ehkä se aina on tarkoitus, kuten lapsen kuolema, itseltäni kuollut 3kk:n ikäinen.

Kuolema tietysti kerrasta poikki mutta ei se unohdu koskaan kuten ei se vammainen lapsikaan.

Juuri tänään näin pyörätuolissa ehkä äitinsä kanssa tytön, en osaa arvioida ikää, pienikokoinen oli mutta kuitenkin vanhemman näköinen.

Vammainen lapsi on koko elämänpituinen projekti ja vielä huoli jos itse kuolee ennen lastaan.

Paljon voimia ap:lle! Ehkä ne vammaiset lapset syntyvät sellaisille jotka jaksavat? Olet varmaankin erityinen!

itse rukoilin käynnistystä lääkäriltä kun viikkoja oli kasassa 41, mutta ei millään. Kuulemma luonnollisesti alkava synnytys olisi parempi ja nopeampi. Puolentoista viikon kuluttua synnytys sitten käynnistyi itsestään ja tässä vaiheessa olin jo niin väsynyt ja heikko kun en ollut nukkunut enää moneen viikkoon kipujen takia. Synnytyskin kesti vain 31 tuntia, että olipas nopea noin luonnostaan...



Vieläkin vituttaa se mieslääkäri joka väitti, että nykyajan äidit vain valittavat niin helposti.

vammaisuus on huonoa tuuria ja sitä ei kukaan toivo kenellekään. Ehkä tätä juttua vaan täytyy jauhaa, ettei vammaisten vanhemmat katkeroidu tai et ne jaksais

Mulle tuli sepsis ekan synnytyksen jälkeen, ja sen jälkeen kummassakin synnytyksessä olen saanut antibiootin varmuuden vuoksi heti synnärille päästyäni koko synnytyksen ajan.

Liian vähän henkilökuntaa, liian kova kiire, työn tuottavuutta mitataan taloudellisilla mittareilla. Jopa siis terveydenhuollossa. Leikkaus ja käynnistys maksaa moninkertaisesti säännölliseen alatiesynnytykseen verrattuna. Leikatut " kuormittavat" vuodeosastojakin useimmilla hoitopäivillä.

En tiedä mikä olisi Suomen tilanne äidin mielipiteiden kuunteluun jos kunnan ja valtion osuuksien sijasta maksumiehenä olisi asiakas itse, tai jotkin vakuutusyhtiöt.

Yksittäinen lääkäri joutuu kuuntelemaan korkeamman portaiden ukaaseja. Määrärahojen raameissa kun tulee pysyä.

Sitten kun tapahtuu joku virhe, tulee todennettua lääkäreiden kollegiaalisuus. Kukaan ei pissi toistensa muroihin.

Vierailija:

Ei ole käynyt vastaavaa, mutta minulla oli myös riskitekijöitä, joiden johdosta ohjeistettiin synnytys ja sen jälkeinen aika hieman poikkeavasti. Oli aika järkytys huomata, ettei tositilanteessa kukaan ollut edes lukenut papereita tai kuullut asiasta.

Ensimmäinen oli kiireellinen sektio, toinen synnytys olisi pitänyt käynnistää rv 41+2. Sanottiin että synnytyksen voi käynnistellä varovasti ja vähentää tippaa heti jos supistukset käyät liian rajuiksi (vanhan sektioarven takia käynnistyksen riskit korkeammat). En todellakaan suostunut tähän, koska en olisi tippaakaan voinut luottaa että sillä hetkellä vuorossa oleva kätiläö ja synnytyslääkäri edes lukevat äitiyspolin lääkärin ohjeita ja noudattavat hänen tekemiään lupauksia. Halusin mieluummin selvitä synnytyksestä hengissä.

Muistin itse synnytyksen jälkeen, että siellähän ne ovat vielä taskussa, eikä niistä oltu kyselty koko aikana mitään.

ko todetaan)

Ei ole käynyt vastaavaa, mutta minulla oli myös riskitekijöitä, joiden johdosta ohjeistettiin synnytys ja sen jälkeinen aika hieman poikkeavasti. Oli aika järkytys huomata, ettei tositilanteessa kukaan ollut edes lukenut papereita tai kuullut asiasta.

mikä se sellainen bakteeri on, ja miksi sitä ei hoidettu ennen synnytystä pois?

Lapsi onneksi voi hyvin vaikka syntyikin v36 ja oli pieni mutta pirteä.