Veljeni pelasti minut lapsena monta kertaa, nyt hänkin on pois
Olimme kaksi veljestä alkoholistiperheestä. Isoveljeni suojeli minua pahoilta asioilta ja tappeli edestäni. Nyt hän on poissa. Olen 50 vuotias mutta sattuu. Ilman häntä olisi käynyt monesti huonosti. En osaa selittää paremmin kun olen itse humalassa nyt. Kyyneleet valuu. Meille tuli huonot kortit elämään ja koimme paljon pahaa. Mutta veljeni ei ollut pelkuri vaan taisteli vastaan. Nyt hänkin on pois.
Kommentit (19)
Vierailija kirjoitti:
Otan osaa 😥
Kiitos. Kasaan itseni hautajaisiin. Hänellä oli lapsia, mutta he eivät tiedä mitään meidän lapsuudestaan. Se jäi meidän veljesten väliseksi. Emme puhuneet siitä kellekään. Haluaisin sanoa hautajaisissa tämän, että veljeni pelasti minut lapsena. Että hän oli hyvä mies, vaikka minä epäonnistuin.
Kyllä osalla ihmisistä on huono tsäkä syntyä köyhään kotiin, missä usein viinaongelmia. Ja syntyä Suomeen, sekin on rankaisu. Paljon olen hyvää perinyt, mutta kielellisesti ja maantieteellisesti on Suomi täysin väärä.
Surullinen kohtalo sinulla ja veljelläsi. 😢 Otan osaa. Toivottavasti elämässäsi on jotain hyvää myös.
Veljesi oli hyvä mies. Kerro se hautajaisissa. Ihmisillä on oikeus tietää, vaikka he varmasti tietävät jo.
Jos olisin vierelläsi, halaisin kovaa. Otan osaa. Vaikutat hyväsydämiseltä ihmiseltä, kaikista kokemistasi puutteista huolimatta.<3
Vierailija kirjoitti:
Mihin kuoli? Saako kysyä?
Hän kuoli syöpään.
Aloittaja
Voimia. Minulla oli myös samanlainen veli, mutta hän ei jaksanut elämää ja päätti sen itse. Minä kuitenkin muistan häntä säännöllisesti ja vien lapsenikin haudalle sytyttämään kynttilän. Kerron hänestä ja siitä miten hän pelasti minut.
Sano vaan nuo asiat hautajaisissa. Ehkä velikin ne kuulee, siellä jossakin.
Pääsiäinen on kuolemanvoittajan juhla.
Voi kun olette olleet ihanat veljekset. Lämmin osanottoni. Suru on pohjaton tällaisessa tilanteessa. Aikaa surusta selviämiseen menee valtavasti.
En tiedä pitääkö tätä kirjoitaa mutta kirjoitan nyt. Olen siis aloittaja. Kun olimme lapsia, veljeni 4 vuotta vanhempi meillä oli alkoholistinen äiti ja äidillä epämääräisiä miesystäviä, jotka oli myös alkoholisteja. Olimme lastensuojelun tarkkailussa, mutta emme tulleet huostatuksi. Kerran tällainen äidin miesystävä meinasi käydä minun, 12-vuotiaan kimppuun (hän oli hakannut jo äitiäni), jolloin 16-vuotias lukiolainen veljeni syöksyi huoneestaan, tempaisi ukon rinnuksista seinälle ja sanoi että sinä kusipää et ikinä uhkaa X (minun nimeni), koska sinä et ole mitään ja minä rakastan X (minun nimeni). Kertaakaan ennen sitä tai sen jälkeen en kuullut hänen puhuvan noin. Voi VTTU miten tuo tulee mieleen.. Ja se häirikkö antoi periksi,. koska veljeni oli jo silloin käynyt nyrkkelyssä ja osasi vastata sanoihinsa.. Mutta kun mietin tuota.. "rakastan X" (minun nimeni). Ja hän oli vasta 16.. itken. Äiti ei sanonut noin koskaan. Vain veli. Olimme ihan keskenämme.
En halua enää muistella sitä. Sattuu liikaa ja hän on pois. Olen iloinen että hän ei juonut ja sai hyvän elämän.
Kyllä kai miehetkin saa muistella. vaikka itkisi.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä pitääkö tätä kirjoitaa mutta kirjoitan nyt. Olen siis aloittaja. Kun olimme lapsia, veljeni 4 vuotta vanhempi meillä oli alkoholistinen äiti ja äidillä epämääräisiä miesystäviä, jotka oli myös alkoholisteja. Olimme lastensuojelun tarkkailussa, mutta emme tulleet huostatuksi. Kerran tällainen äidin miesystävä meinasi käydä minun, 12-vuotiaan kimppuun (hän oli hakannut jo äitiäni), jolloin 16-vuotias lukiolainen veljeni syöksyi huoneestaan, tempaisi ukon rinnuksista seinälle ja sanoi että sinä kusipää et ikinä uhkaa X (minun nimeni), koska sinä et ole mitään ja minä rakastan X (minun nimeni). Kertaakaan ennen sitä tai sen jälkeen en kuullut hänen puhuvan noin. Voi VTTU miten tuo tulee mieleen.. Ja se häirikkö antoi periksi,. koska veljeni oli jo silloin käynyt nyrkkelyssä ja osasi vastata sanoihinsa.. Mutta kun mietin tuota.. "rakastan X" (minun nimeni). Ja hän oli vasta 16.. itken. Äiti ei sanonut noin koskaan. Vain veli. Olimme ihan keskenämme.
En halua enää muistella sitä. Sattuu liikaa ja hän on pois. Olen iloinen että hän ei juonut ja sai hyvän elämän.
Kyllä kai miehetkin saa muistella. vaikka itkisi.
😪😪
Voimia sinulla. Toisaalta, alkoholistin sisarena sanon sinulle: lopeta juominen. Veljesi pelasti sinut turhaan, jos sinusta tuli juoppo. Tekee kipeää kuulla tämä, eikö? Ei tämä elämä ole selvin päin yhtään sen kamalampaa kuin humalassakaan. Viinasta eroon pääsy on hel vetin vaikeaa, mutta tee se. Sinä pystyt siihen!
En tiedä oletko uskovainen, ehkä et, mutta jos olet, niin tiedä, että veljesi on nyt kirkkaudessa ja hyvässä paikassa.
Ja kyllä, alkoholismi periytyi minuun. Veljeni ei juonut tippaakaan. Mutta hän kuoli. Näin sen ei pitänyt mennä.