..ooOO HELMIEN HUHTIKUU OOoo..

Lähetinpä minäkin jäsenhakemuksen...toivottavasti hyväksytään!



Oltiin Jeminan kanssa viime viikko mökillä mun vanhempien kanssa. On tosi levännyt olo, kun neitillä oli kaksi käsiparia normaalia enemmän arjen toiminnoissa apuna.



Aloitin neidille Cuplatonin, kun ilmaa alkoi olla mahassa niin, että illat meni huutokonsertiksi. Selvästi auttoi. Lääkäri kyllä väitti, että ilma masussa johtuu ulkokeleistä...tiedä häntä, mutta tärkeintä, ettei pikkuinen joudu kärsimään.



Jemina saa huomenna Rota-virus -rokotteen. Onko teillä muilla sen ottaneilla tullut rokotteesta jotakin oireita? Olis kiva kuulla etukäteen...



Meillä arki menee nykyään aika kellontarkkaan: Jemina herää klo 6, syö kahden tunnin välein hereillä ollessaan, torkkuu pienet unet sitterissä 8-9 välillä ja nukkuu päiväunet ulkona 11-15. Ilta menee taas yksillä torkuilla kunnes klo 20 syötetään ja laitetaan nukkumaan. Jemina saattaa valvoa vielä sängyssään (jopa kymmeneen), mutta yleensä lussuttaa tuttia tyytyväisenä kapalossaan. Tutin tippuessa komentaa tiukast " äh" , muttei itke, jos samantien käyn laittamassa tutin takaisin.



Muutenkin masuvaivojen helpotuttua ja neidin kasvettua vähän, on hänestä kuoriutunut mitä suloisin hymynaama. Neiti viihtyy jo pitkiäkin aikoja sitterissään leikkien lelukaaren leluilla. Niiden välistä sitten etsitään äidin tai isän kasvoja ja jokellellaan niille kovasti hymyillen. Neiti myös tarttuu tiukasti sormiin kun hänelle ne ojennetaan ja nostaa itsensä istuma-asentoon asti.



Nyt alkaa näkyä vaunuista käsien heiluttelua...ei kun iltapäivän puuhiin...ja kohta kylpyyn ja nukkumaan...



Nonna ja Jemina-Jemppu ma 2kk

Nonna-80:Meillä Santerilla tuli rotavirus-rokotteesta oireita.Laitettiin keskiviikkona ja sit perjantai iltana ensin poika ripuloi,sit oksensi 2 kertaa ja yöllä nousi kuume.oli lauantain kuumeessa ja sunnuntaina sit ei ollu mitään.Oli myös kärttynen.

anna_liisa ja Santeri pian 3kk

Myös meidän ennen niin järkevästä ja tottelevaisesta 3,5-vuotiaasta isosiskosta on tullut TODELLA tottelematon, välinpitämätön ja uhmakas. Tosi raskasta, etenkin kun kiukuttelu kohdistuu enimmäkseen minuun. (Pikkuveljeä kohtelee aina tosi nätisti.) Toisaalta tuo on tietysti myös täysin ymmärrettävää - ja ajattelen kyllä, että samanlainen uhmaiän vaihe olisi voinut tulla ilman vauvaakin. Se on vaan pakko käydä läpi. Täytyy yrittää huomioida siskoakin aina kun mahdollista, sillä huomion hakua kai tuo riiviömäisyys enimmäkseen on. Onneksi tämänikäisen kanssa voi jo ainakin yrittää myös jutella asioista.



Pitkää pinnaa kaikille samojen ongelmien kanssa tuskaileville. Välillä ottaa kyllä tosi koville!



Meidän poitsulla on rytmi pysynyt aikalailla samana jo 5 viikkoa! No, se ehtii muuttua kyllä vielä moneen kertaan. Tänään on nukkunut miltei koko päivän iltaan asti, joten saa nähdä, mitä yöstä tulee.



Illat ovat olleet vähän itkuisia edelleen, ilmeisesti vatsavaivojen vuoksi. Yöksi kyllä onneksi on tähän saakka aina rauhoittunut.



Pojan poskiin on ilmestynyt tutun näköistä ihottumaa. Esikoisen todella rajut ja pitkäaikaiset ruoka-aineallergiat puhkesivat juuri tässä iässä (esikko oli kanssa täysimetyksellä 6 kk, ei auttanut...) Toivon sydämestäni, että pojan kanssa päästäisiin vähemmällä. Saa nähdä!



LL ja poju 6 vko

Ilmoittaudun mukaan helmikuisiin.. meillä nyt reilun 5vk.n ikäinen poju (syntyi 28.2.) ja perheessä myös pian 2v isosisko. Pojalla oli jo aika hyvä yörytmi.. nukahti 8-9 aikaan, söi ekan kerran 00-01 välillä ja toisen kerran 4-5 aikaan ja sitten nukkui 7-8 asti. Nyt pojulla ollut pari päivää nuha (sai isosiskolta) ja yöt olleet valvomista. Tosi harmillista, että pieni sai nuhan, kun yleensä näin pienet on vielä suht hyvin vastustuskykyisiä nuhille ym..

Meidän pojulle oli 1kk neuvolassa tullut painoa reilu 1kg syntymästä ja pituutta 7cm lisää!! Pituus menee kohtisuoraa käyrää siis ylöspäin ja painokäyrä laahaa vähän perässä.

En vielä osaa nauttia suuresti kahden pienen lapsen kanssa arjesta, kun isommalla melkoinen uhma kaiken lisäksi !! Mutta jokaisesta päivästä olemme kuitenkin selvinneet jotenkin :) Eiköhän tämä tästä helpota, kun opettelemme yhteistä arkea isin palattua töihin isävapaalta



Timarjut ja poju 5vk +

Perjantaina neuvolassa punnitus ja painoa vauvalla vaivaiset 3kg ja 620g! Nyt siis jo 2kk. Edellinen punnitus oli 3 kg 800g, tosin vaatteet päällä. Tyly tuomio: korviketta vaan reilusti lisäksi. Ilmeisesti vauva ei saa tai ei jaksa imeä riittävälä voimalla, koska rinnalla viihtyyisi niinkauan kun on tissi suussa! Syo puolikin tuntia tai joskus jopa tunnin ja vähintään parin tunnin välein, mutta paino vaan ei nouse. Tänään annoin aamulla vain rintaa, jopa kolmesti kunnes nukahti, aamupáivällä ensin rintaa ja sitten 120ml pullosta, päivällä taas pelkkää rintaa mutta huusi uudestaan tissille jo tunnin päästä joten tarjosin taas pullosta. Illalla samoin rintaa+pulloa kahdesti. öisin meinasin että ainoastaan rintaa. ¨Luulisi jo painon nousevan!

Tosi stressaavaa ollut tää, varsinkin kun ensimmäinen kasvoi hienosti pelkällä rintamaidolla ja imetin 10kk. Nyt joutuu luovuttamaan kun ei muu auta. Ei voi lasta nälissään pitää.

Tuli tässä mieleen et ootteko kuulleet mrs.marplesta et miten ne on alkaneet selviämään vauvan pois menosta?mikähän siinä oli et vauva syntyi kuolleena!?vieläki tuntuu niin pahalta heidän puolesta.



Minkä verran teillä muilla vauvat nukkuu päivisin?onko päiviä et tuntuu ettei vauva nuku paljoa ollenkaan?

Meillä Santerilla on niitä huonosti nukuttuja päiviä.

Tänään näyttää taas olevan nukkuma päivä.

Santeri alkanut nukkuun eka pätkän kun laittaa yö unille niin 5tuntia-5.5 tuntia.Ihana ku saa itekki nukuttua pitemmän unipätkän.Tätä ennen nukkui 4 tuntia.Luulen et ku Santerille voi sit antaa yötä vasten hedelmää niin jättää toisen yö syönnin väliin.Vaikka meillä se toinen syönti on yleensä 6 aamulla.sit nukkuu 8-9aamulla.Nukkuun laittaa 22:00 tai sitä ennenkin.

Nyt on alkanut viihtyyn jonku aikaa jumppamatolla,mistä roikkuu noita leluja,yrittää jo jonku verran alkaa koskeen niihin.Äkkiän ne kehittyy nuo vauvat.

mutta nyt syömään.

anna_liisa Santeri 2kk ja 6päivää.

Hauskaa vappua kaikille helmeläisille!!!

toivottaa:anna_liisa ja santeri 3kk

LISSULA: Meidänkin neidistä tehtiin sitten Siiri.

Ihanainen nimi. :)



Meillä kuuluu hyvää,neitokainen kasvaa kovasti tänään oli juuri 4 kk neuvola ja painoa on 6 190 g ja pituutta 59,5 cm ja päänympärys 40,6cm.

Siiri on iloinen ja hyvin tyytyväinen. Kuukauden verran on nyt nukuttu 8 tunnin yöunia. :)

Kerran päivässä Siiri saa pullollisen tuttelia, muuten mennään imetyksellä. Neuvolan tädin mukaan vielä ei oo kiirettä alottaa kiinteitä ainakaan kasvun takia.





mantelipulla ja Siiri 4 kk

30.12. 2007 yöllä kello 02.35 heräsin tunteeseen että jotakin valuu. Ensimmäisessä paniikissa vessaan tarkistamaan ettei se vaan oon verta.. Pienen pähkäilyn jälkeen tungin siteen pöksyihin, kun muistin että tälläisiä neuvoja on annettu ihmisille. Hetken koitin nukkua, mutta sen verta paniikki päällä, ettei nukkumisesta tullut mitään. Sitten puolen tunnin kuluttua tulee todettua, ettö side on kunnolla märkä.

Sami herää mun kuppelehtimiseen ja kerron, että nyt on sellainen tilanne että lapsivettä vuotaa. Puoli neljältä soitan äippäpolille. Saan ohjeeksi tehdä vielä alapesun ja laittaa uuden siteen pöksyihin ja tarkkailla tilannetta pari tuntia.

Seuraavat pari tuntia koitan epätoivoisesti nukkua, mutta koko ajan tarkkailen vuotaako vaiko ei...



Kuudelta nousen ylös lukemaan kirjaa, tunnin valvottuani mua alkaa nukuttaa. Ja mulla on sellainen fiilis, että mä en kerta kaikkiaan jaksa lähteä mihinkään ja päätän, että jos saan nukuttua niin nukun. Saankin nukuttia kolmisen tuntia ja herään aamu kymmeneltä. Syödään Samin kanssa aamupalaa ja tehdään aamutoimet. Soittelen vielä äippäpolille, että pitääkö tulla näytille. Ja saan käskyn tulla näyttäytymään.



Kello 11. 00 jälkeen lähdetään Taysin suuntaan ajelemaan.

Synnärillä normaalit kiemurat: pissanäyte, verenpaineet ja lämmöt sekä sykekäyrällä makoilua puolisen tuntia. Sen jälkeen lekurin tarkastus.

Lääkäri tekee sisätutkimuksen ja sen lisäksi prom-testin ja ottaan streptokokkitestin. Prom-testissä todetaan että vuoto on oikeasti lapsivettä, vaikka lääkäri oli hyvin epäileväinen ennen testiä. Synnärin erikoistuva lääkäri konsultoin osaston lääkäriä ja ohjeena on, että osastolle mars, kun viikkoja on vasta 35+2. Ja lekuri käskee mut lepäämään vessaluvalla. Diagnoosina on korkea vedenmeno.



Sitten tilataan verikokeita ja papereita ruetaan laittamaan valmiiksi. Laboratoriohoitaja käy nappaamassa crp ja hb-putkilot ja saan sairaalarannekkeen ja paperit käteen. Sen jälkeen ukon kanssa talsitaan osastolle 4A.



Majottaudun huoneeseen 10 odottelemaan suppareita, ja lepäilemään.

Hoitajat käy tasaseen kyselemässä onko suppareita. Ja ovat tyyliin vauva syntyy jos on syntyäkseen, ei sitä estellä. Ja itseasiassa hoitaja hokaa vasta seuraavan aamun kierrolla, ettö synnärin lekuri oli lähettänyt mut lepäämään vessaluvalla... Supistuksia ei ilmaannu, ja mua alkaa jo ottaa pattiin se ¿ainainen¿ supistaako kysely...



31.12. 2007 Aamulla crp-kontrolli. Aamukierrolla osastonlääkäri päätyy käynnistykseen koska tulehdusarvo on noussut ( crp 14). Kohdunsuu on sormelle auki ja kaulaa noin 2 cm. Kello 10.20 saan ekan neljännes murusen cytoteciä. 12.30-13.00 käyrällä puoli tuntia, paperille piirtyy kolme supistusta, joita en itse juurikaan tunne.



Kello 15 saan toisen neljänneksen cytoteciä. Tuloksena satunnaisia vatsan kiristelyjä. Ei kunnon sipustuksia edelleenkään. Iltavuoron hoitaja tuo puoli kahdeksan aikaan kolmannen cytotec murusen, lääkärin ohjeen mukaan, vaikka hoitaja pohtiikin sen antamista kun yleensä niitä ei anneta enää niin myöhään illalla.

Ilta yhdeksältä vihdoin alkaa tapahtua. Alkaa tulla kipeitä tuntuvia supistuksia. Yöhoitaja ehdottaa unitabua jotta saisin nukkua pari tuntia ennen tosi koitoksia. Iltapalan jälkeen soittelen Samille, että vihdoin jotain alkaa tapahtua. Ja samalla toivottelen hyvät uudet vuodet.

Neljännen kerroksen ikkunoista näkyy pitkälle ja siellä täällä ympäri kaupunkia räjäytellään uudenvuoden raketteja. Ilta kympiltä nappaan unipillerin ja käyn nukkumaan. Saankin nukuttua reilut pari tuntia ja seuraavan kerran kun herään on jo vuosi vaihtunut.



Heröön yhden jälkeen siihen että lonkkiin sattuu, ja en pysty makaamaan sängyssä kunnolla missäön asennossa. Pitkään syytin huonoa/kovaa patjaa.... (jäkikäteen tajusin, että se olikin supistuskipua joka säteili reiden ulkosyrjään....) Vaellan pitkin huonetta, sänystä pois ja takaisin sänkyyn välillä nojailen sänkyä, ja välillä katselen ulos ikkunasta ja ihailen satunnaisia ikkunasta näkyviä ilotulitusraketteja. Kellon tullessa kaksi vaellan kansliaan ja kerron ettö nyt supistaa ja kunnolla. Otetaan sykekäyrää ja kun se on kunnossa hoitaja antaa petidiini piikin kankkuun (02.30). Sen turvin saan taas nukuttua parisen tuntia ja aamu viideltä herään kun kipupiikin vaikutus alkaa vaimeta. Yöhoitaja ei kuitenkaan suosita uutta piikkiä vaan ehdottaa kuumaa suihkua. Painun suihkuun ja se onkin tehokas vietän suihkussa vajaat pari tuntia. Tehosta kertonee se, että olin nukahtaa suihkuun istualleen... Herösin siihen että olin keikahtaa tuolilla nurin. Tässä vaiheessa katsoin parhaimmaksi hipsiä pois suihkusta. Sen jälkeen mut kytketään taas piuhoihin sykekäyrää varten. Vauvan syke on turhan matala, ja kätllö pariinkin kertaan herättelee vauvaa ¿tökkimällä¿ vatsaa. Seitsemän aikaan päätetään, että mut olis parasta siirtää synnytyssaliin koska vauvan sykettä on seurattava jatkuvasti. Ja salissa olis parhaat mahdollisuudet vauvan seurantaan. En saa aamupalaa ollenkaan vaan sen sijaan saa tipan suoneen. Soitan Samille kotiin ja herätän, että miten on, tuutko mukaan synnytykseen? Mut kärrätään seuraavaksi saliin. Sisätutkimuksessa edelleen oon auki vaa yhdelle sormelle, tilanne siis tasan saman kuin rv 30 lähtien.

Kahdeksan jälkeen Sami tulee kamojen kanssa sairaalaan. Mä olen edelleen käyrällä ja vauvan tilaa ja suppareita seurataan.

Yhdeksän jälkeen ruetaan sitten lopulta puuhaamaan synnytyssaliin siirtymistä. Mut irrotetaan vihdoin käyrältä ja saa nousta jalkeille. Ryhdytään Samin kanssa laittamaan mun kamoja kasaan. Käyn vielä tutkimushuoneessa jossa lääkäri tekee tarkemman sisätutkimuksen ennen saliin roudaamista. Sen jälkeen hoitaja on hakenut mun pedin huoneesta ja mut ja tavarat siirretään synnytyssali kolmoseen.



Koska lapsiveden menosta on jo kulunut aikaa ja tulehdusarvo oli jo aamulla kohollaan ensimmäisena salissa mulle laitetaan kolmoisantibiootin ensimmäinen antibiootti (A- pen) tippumaan suoneen.

Kahdeltatoista lähtee tippumaan toinen antibiootti (Tomycin). Kello 12.30 lääkäri tulee tekemään kalvojen puhkaisun, jotta vauvalle voidaan laittaa ¿pinni¿ päähän ja kohtuun voidaan laittaa supistuksia mittaava anturi. Lääkäri toteaa lapsiveden olevan suorastaan kuumaa puhkaisetessaan kalvot. Heti kalvojen puhkaisun jälkeen alkavat huomattavasti kivuliaammat supparit. Mulle aloitetaan glukoositiputus koska en oo saanut ruokaa sitten edellisillan, ja kolmas antibiootti (Metrodinazol) laitetaan tippumaan. Koska lapsivesi oli kuumaa, mitataan multa lämpö. Ja lämpöä on reilusti yli 37 astetta. Saankin seuraavaksi suoneen kuuma

elääkettä (Perfalgen). Samaan aikaan aloitan hönkäilemään ilokaasua. Ja oon ihan tillin tallin. Tosi tehokasta kamaa. Yhteisvaikutus kuumeen kanssa on aikamoinen.



Kolmen aikaan iltapäivästä rupeaa tuntumaan, ettei ilokaasu enää riitä kivunlievitykseksi ja pyydetään epiduraalia. Sisätutkimuksessa todetaan että olen auki 3 cm, johon kommentoin: ¿kolme senttiä, voi luoja¿.

Puoli neljältä saan epiduraalin ja vähän ennen neljää aloitetaan oksitosiinitiputus voimistamaan supistuksia. Epiduraali vie kivun pois ja nukun salissa hyvän tovin.



Kuume nousee yli 38 asteen ja saan toisen satsin kuumelääkettä suoneen.

Kello kuuden aikaan epiduraalin vaikus rupeaa hiipumaan ja ilokaasu otetaan uudelleen käyttöön.

Sisätutkimuksessa todetaan että oon vasta 4 cm auki. Saan lisää antibioottia suoneen (A-pen). Vauvan sykekäyrössä todetaan kolme ST-tason laskua lyhyellä aikavälillä. Lääkäri joka käy tarkistamassa vauvan sykekäyrän toteaa että vauvan on synnyttävä tänään. On aika epäuskoinen olo, että vauva vois syntyä saman päivän puolla kun avautumisvaihe ei oo vielä puolessakaan ja ollaan kuitenkin jo ilta kuudessa menossa. Sektioon varaudutaan ja multa otetaan verinäytteet sektion varalta.



Puoli seitsemältä saan toisen satsin epiduraalipuudutetta. Ja lisää nestettä suoneen. Seitsemän aikaa tulee tulehdusarvo (crp 100)



19. 50 sisätutkimus: auki 9 cm! Vajaassa kahdessa tunnissa olen avautunut 5 cm. Palaa usko siihen, että vauva saadaan vielä tänään ulos alakautta.

Olen aika väsynyt johtuen kuumeesta ja toivoisin lähinnä, että voisin rueta nukkumaan.



Halusin päöstä pissalle ennen ponnistusvaihetta. Kötilö kuitenkin suosittaa katetrointia. Ja helpointa se onkin kun oon kiinni tippatelineessä ja käsivarsi on täynnä tippaletkuja.



Puoli yhdeksältä saan vielä yhden satsin epiduraalia. Olen täysin auki kello 21.12 ja aloitetaan kevyet ¿sukellustyönnöt¿ jotta vauva laskeutuisi ja kiinnittyisi. 21.40 sain luvan aloittaa oikeiden ponnistusten harjoittelun ponnistustarvetta odottaessa. Vähän kymmenen jälkeen tulee ponnistustarve ja päästään tositoimiin. Ensin yritän ponnistaa kylkiasennossa, mutta en saa kunnolla voimaa ponnistamiseen joten siirryn selälleen. Ponnistusten keskellä kuulen, kun kätilö kehottaa Samia soittamaan kelloa, siitä tiedän että vauva syntyy ihan kohta.

1.1. 2008 kello 22.25 syntyi tyttö, pituus 47 cm, paino 3040g ja päänympärys 33 cm. Apgarpisteet 8-9



Kätilö vilauttaa vauvan sukupuolen ja sitten vauvaa hiukan pyyhitään ja sen jälkeen näytetään vauvan kasvot ja samalla laitetaan tunnistusnumero kaulaan. Vauva viedään viereiseen huoneeseen pestäväksi, mitattavaksi ja punnittavaksi sekä lastenlääkärin tarkastettavaksi. Lastenlääkäri toteaa vauvalla olevan kuumetta ja infektion ja suosittaa pikaista siirtoa keskolaan. Vauva puetaan ja kapaloidaan ja Sami saa vauva syliinsä ja tulee tuomaan vauvan vielä mulle näytille.



Sitten Sami lähtee toisen kätilän kanssa viemään vauvaa keskolaan ja toinen kätilö jää mun kanssa saliin. Kötilö painelee kohtua ja auttaa istukan ulos ja sen jälkeen kötilö ompelee välilihan repeämään muutaman tikin. Sitten pääsen vessaaan ja suihkuun ja saan puhtaat vaatteet päälle.

Sitten tarjoillaan ruokaa, jota en kuitenkaan saa alas, kurkku on kuiva ja kaikki ruoka tuntuu pahalta kurkussa.



Ruuan jälkeen lähdemmme hoitajan opastamana keskolaan katsomaan ja sanomaan vauvalle hyvöö yötä. Pienellä on jo kanyyli ja verkkomyssy päässä. Sen verran on hutera olo mulla, että istun mieluusti matkan keskolaan pyörätuolissa.

Synnytyksen kesto 7h 40 min 15 min ja 15min

Onki vierähtänyt toodella pitkä aika kun oon viimeksi palstaillut täällä.

Ensin tietty tammikuussa ei vielä helmikuisia ollut muita ja sitten on toi vauvaelo vienyt mukanaan ja on tuntunut ettei ehdi palstailla. Varsinkin kun toi neitokainen on välillä varsinainen sylivauva ja välillä vain äidin syli kelpaa nukkumapaikaksi.



Mulle meni pitkään ennen kuin sain kirjoittua ton synnytyskertomuksen. Piti itsekin aika pitkään prosessoida koko synnytystä se kun tuli eteen niin yllättäen. Ja toisaalta infektion ja kuumeen takia olin aika out koko synnytyksestä. :(



Raskausdiabeteksesta huolimatta Siirin sokerit olivat kunnossa, pari päivää niitä mitattiin keskolassa. Ja onneksi streptokokki infektio ei ehtinyt kovin pahaksi vauvalla. Kolmantena päivänä sitten iski keltaisuus ja sen kanssa sitten taisteltiin 1½ viikkoa sairaalassa. Kahteen kertaan vauva oli tuplavaloissa.



Siiri on nyt ruennut nukkumaan sellaisia 8 tunnin yöunia. :) Ihan luksusta äidillekin.



Pääsiäisenä alkoi menkat, pitäsi tässä hoitaa toi ehkäisypuolikin kuntoon. Tähän asti ne harvat kerrat kun makkarissa on ollut muutakin actionia kuin vaan

nukkumista ollaan käytetty kondomia mutta en kyllä ihan satana luottaisi siihen pidemmän päälle.



Siiri kasvaa kovaa vauhtia 3 kk neuvola oli juuri ja painoa on 5650g ja 57,5 cm pituutta ja päänymärys on 39,6 cm. Ja lääkärin tarkastuksessa kaikki oli hyvin. Ja reippaasti meni eka rokotuskin. Pieni parkaisu tuli siinä vaiheessa kun rokotusneula tökättiin mutta sen jälkeen vaan tuttia imettii hiukan reippaanpaan tahtiin.

Ja samalla reissulla neitokainen sai myös toisen rotarokote annoksen. Tällä erää jo osattiin kielellä koittaa pyöräytellä rokoteannosta suupielestä ulos. Eka rokoteannos kuukausi sitten meni suorastaa suurella halulla alas. vaikka Ilmeestä näki ettei se maistunutkaan kovin hyvältä.



Mantelipulla ja Siiri





Mantelipulla ja Siiri 3 kk 1 vkoa

Viikonloppuna vietettiin meilläkin juhlia ja samalla paljastettiin pojan koko nimi: Daniel Olavi Armas.

Daniel tulee raamatusta ja loput nimet suvun miehiltä (samalla lailla kuin isoveljen nimet, eka raamatusta ja loput suvusta)

Juhla meni oikein mukavasti, Daniel nukkui virallisen toimituksen ajan ja heräsi sitten seurustelemaan. Illalla olikin sitten tosi väsynyt ja nukahtaminen oli vaikeeta. Juhlien jälkeiset päivätkin on menny vähän rytmiä hakiessa, tänään ollaan ekaa kertaa pitkillä päiväunilla.



Daniel on pääosin hyväntuulinen ja hymyilevä poika. Osaimetyksellä mennään vielä, päivät pääosin korvikkeella, mut yöt pelkällä rintamaidolla. Viikon verran on ollu päivisin rinnal aikamoisia raivareita, mut imee kyl sit kun rinnalle viimein rauhoittuu, mut korvikkeella jatkaa melkein joka päiväsyötön jälkeen. Katotaan nyt mihin asti tätä jatketaan.



t:sininenkirsikka ja Daniel, päivää vaille 3kk

Kitinää ja nitinää täälläkin iltaisin... Poitsu harrastaa noita iltahuutoja ihan säännöllisesti, mutta ei ole kuitenkaan mitään koliikki-itkua, vaan johtuu luultavasti vatsavaivoista. Ja ne taas johtuvat mitä ilmeisimmin allergiasta. Isosiskon pitkäaikaiset ruoka-aineallergiat puhkesivat juuri tässä iässä, ja nyt on poitsullakin tutun näköistä ihottumaa poskilla. Jätin äskettäin omasta ruokavaliostani maidon, munan ja soijan kokonaan pois. Toivotaan, että se auttaisi. En millään haluaisi lopettaa imetystä ainakaan vielä. Kumma juttu, miten nuo meidän lapset ovat allergisia, vaikka me miehen kanssa ei juurikaan olla.



Illat on välillä aika haastavia, kun mies on usein vielä esikoisen nukkumaanmenon aikaan töissä. Esikko taas on siinä iässä (3,5 v.), että sille on alkanut tulla kaikenlaisia pelkoja, eikä halua jäädä yksin tuonne yläkertaan nukahtamaan, vaikka se on ennen sujunut ihan hyvin. Itkevän vauvan kanssa esikoisen nukuttaminen on aika hikistä puuhaa, kun tuo meidän likka saattaa sinnitellä parikin tuntia hereillä...



Muuten sujuu kyllä oikein mukavasti. Poika hymyilee jo kovasti ja on ylipäänsä päiväaikaan aika hyväntuulinen. Rytmi on sama mikä se on ollut jo ainakin 5 viikkoa. Aamulla heräillään yhdeksän maissa (sitä ennen noin klo 7 vaipanvaihto ja nopea syöttö). Sitten poitsu on tunnin pari hereillä. Aamupäiväunia nukkuu noin tunnin verran sitterissä. Puolen päivän maissa taas seurustellaan ja ruokaillaan. Noin klo 13-17 nukkuu yleensä putkeen tai saattaa syödä yhden kerran nopeasti. Iltasella kitistään, syöpötellään ja torkahdellaan. Klo 23 pyrimme olemaan untenmailla. Yöllä herää syömään yleensä 1-2 kertaa.



Luulen vähän, että nuo iltakitinät johtuvat osin myös liian tiheästä imuttelusta. Poitsu olisi illalla tosiaankin vaikka vartin välein tissillä, mutta pulauttelee sitten vain kaiken pois. Olenkin nyt yrittänyt pikkuhiljaa hivuttaa syöttöväliä pidemmäksi, mieluusti jopa lähelle tuntia, että malttaisi sitten syödä kerralla vähän enemmän. Hankaluutena on se, ettei meidän poika huoli tuttia ollenkaan. Ollaankin nyt yritetty ihan oikeasti opettaa pojalle tutin syöntiä, koska imemisen tarve on niin valtava. Tämä vauva on myös selvästi sen verran temperamentikas, että tutti olisi hyvä rauhoittaja monessakin tilanteessa - ei vähiten silloin kun pitäisi saada esikoinen nukkumaan...



Tuttipullostakaan poika ei ole erityisen innoissaan, mikä vähän rassaa, koska haluaisin joskus päästä käymään jumpassa tms. On kyllä muutamia kertoja pullosta syönnyt, mutta nyt taas viime aikoina homma ei ole sujunut ollenkaan. Tänä iltana onkin miehellä edessä varsinainen tulikoe, kun minä olen menossa keikalle ja mies jää lasten kanssa kolmestaan kotiin. Toivotaan, että poika suostuu syömään edes jotakin. Osaa kyllä myös hörppiä pienestä kupista, mutta nuo maitomäärät alkaa olla niin isoja, että hörpyttäminen käy työlääksi. No, itse yritän nyt vain nauttia ansaitusta vapaaillasta ja luottaa siihen, että mies pärjää.;)



Hyvin poju kyllä kasvaa. 1,5-kk-neuvolassa pituutta 58 cm ja painoa 5,9 kg. Melkoinen roikale!:)



Hyvää vointia ja aurinkoisia päiviä kaikille!



LL ja poikanen 6,5 vko

Heipä vaan Helmet!

Kylläpä aika tosiaan rientää...

Meillä 1,5v esikko on alkanut ihan termiitiksi. Kaataa koiran vesikupit, kääntelee hellan levyt päälle, potkii koiraa ohimennen, pistää vauvan päälle maate (siis JOS tämä sattuu nukkumaan muualla kuin äidin sylissä) ym ym ym... Pitää äidin kiireisenä!



Eilen käytiin neuvolassa. Lääkärille vihjailin, et kun ei oo aikaa esikolle, eikä kakkonen huoli tuttia/mitään korvikkeita, että jos sitä vaikka kiinteitä varovasti tuossa 2,5kk:n tienoilla aloittelis... Vastaukseksi sain vaan, et semmoisiahan ne vauvat tapaa olla ja että aikaisin aloitetut kiinteät rikkoo munuaiset ja aiheuttaa allergioita... :P

Eilisessä iltiksessä oli sit julkaistu kotimainen tutkimus, jossa sanottiin, et pitkä imetys aiheuttaa allergioita... HEP.

Ketäs sitä sitte uskotaan ja millä perusteella?



Tekeekö joku 2kk-neuvolapinon?



Nyt pitää mennä, Linus huutaa äitiä(roikkuu rinnalla siis noin ½h välein...)!!!!



Kun pääsis edes ulos...

Luuk@ ja Linus 7vk2pv

Pinoudunpa lopulta minäkin, usein käyn lukemassa pinoa mutta oma kirjoittelu on jäänyt hyvin vähälle.

Täälläpäin Suomea sataa lunta tuiskuttamalla, maa on taas vaihteeksi aivan luminen.

Meillä kärsitään myös kovasti massuvaivoista :( Varsinkin iltaisin huudetaan, ja meillä myös huudot johtuvat mitä ilmeisesti massukivuista eikä koliikista. Olen poistanut ruokavaliostani maidot, kahvin, vehnän, kananmunan ja kaikki rasvaiset ruoat. Syön lisäksi magnesiumia, mutta silti pienen massua kivistää. Röykyt tulee aika huonosti, ja meillä onkin Disflatyl käytössä.

Meillä oli myös ongelmana, ettei pikkumies osannut juoda tuttipullosta. Juominen oli sellaista " lupsuttamista" , jolloin ilmaa meni mahaan. Löysin sitten sattumalta kaupasta sellaisen nuk-tuttipullon, jossa tuttiosa oli muotoiltu muistuttamaan rinnanpäätä. Ostin sellaisen, -ja kas kummaa- ukkeli osasi syödä siitä! Olemme nyt antaneet rinnan syönnin jälkeen vähän lisämaitoa, jos poika kovin kitisee ja iltahuudot on vähentyneet.

Minkä verran muut helmikset syövät kerralla? Ajattelin, että minkähän verran sitä maitoa uskaltaa edes tarjota jos jonkun kerran syö vain pullosta. Ollaan nimittäin menossa isomman neidin kanssa lasten konserttiin, ja iskä jää pojun kanssa kotiin.

Muuten poika on oikein aurinkoinen ja hymyileväinen, nukkuu päivisin ainakin yhdet 3-5 tunnin unet ja yöllä herää 3 kertaa syömään.

Kastejuhlatkin on onneksi jo vietetty pari viikkoa sitten. Vauva jaksoi ihan hyvin, mutta tilaisuuden lopussa ukkelille iski kamala nälkä, ja loppu olikin sitten huutoa. Mutta heti kun sai massun täyteen, vauva paistatteli tyytyväisenä ihastelun kohteena.



Mutta nyt neiti kaipaa jo huomiota, täytyy rientää!



-n@nne ja pieni mies 6 vko

Päätin istahtaa taas tähän koneelle kun poika on papan kanssa pihalla ja Vilma nukkuu (itsestään keinuvassa fisher pricen huippu-ihanassa kiikussa).Kai se on meidänki " muori" oppinu tuohon liikkeeseen ja hyssyttelyyn vähän liikaa.. vaikka tarvetta ei ois niin aina sitä tulee paijailtua ja syliteltyä :)



Pitkän sairastelujakson jälkeen ollaan nyt kaikki terveinä.Vielä ku nuo lumet sulais ja tulis KESÄ niin kaikki ois mukavasti :) Mies kävi tänään työhaastattelussa ja kuulemma tällä viikolla ilmotetaan pääseekö töihin. Jännitän ihan sikana!=D



Viikonloppuna olin Vilman kanssa mökillä jossa oli kaikki mun sisarukset ja tietty vanhemmat mukana. Oli siellä toinenkin rintalapsi, mun siskon tyttö joka on parikuukautta Vilmaa vanhempi. Aivan uskomattoman ihan reissu. Meitä lapsia on 7 ja minun ja vanhimman veljen välissä on 17 vuotta niin aika vähän on ollu yhteisiä asioita vuosien varrella. Mutta nyt ku ahtauduttiin ihanaan pikkumökkiin kaikki 9 (+kaks vauvaa) niin oli tosi kotoisaa ja lapsuusmuistoja kerrattiin pitkälle yöhön :)Ja kyllähän se teki minullekki hyvää saada olla pari päivää erossa tuosta meidän 2v-uhmasta :) Vilma oli kiltisti ja lauantaina käytiin vaunuilemassa syötteen rinteitä ylös ja alas. Toinen ei paljon maisemista tienny ku nukku sikeästi :)



Rintamaito riittää nyt kivasti ja syötöt on päivisin n. 3-4h välein. Öisin edelleen yks pitkä pätkä n.7-8h ja sit aamusta pari lyhyempää.Ilma kulkee hyvin mutta vaipassa ei mitään näy.. että nytkö ne kerran-viikossa-kakat alkaa..? :)Välillä on tosi voimaton olo jos lapset tahtoo molemmat huomiota yhtäaikaa. Pojalle pitäis olla paljon virikkeitä päivisin ku on niin energinen tapaus ja minä kamppailen omien selkäkipujen/kramppien kanssa.Välillä tuntee olevansa tosi huono äiti.Onneks seinän takana asuu pappa ja mummuki aina viikonloppuisin niin saa sinne tyrkättyä pojan vähäks aikaa hoitoon välillä :) niinku nytki pappa tuli kysymään ovelta että " saako Konsta tulla ulos ?" :D:D



Perjantaina mennään neuvolaan vaavin kanssa, sitte lisää kuulumisia!



lunta tupaan ja jäitä porstuaan- täällä pyryttää lunta!

Luuk@ pohti sitä imetystutkimusta... Itselleni ne tulokset olivat ihan helpottavia, meillä mennään korvikkeella ja pumpatulla maidolla (2-3dl/pv) ja poden siitä huonoa omatuntoa jos vauva ei saa kaikkia niitä vasta-aineita...



Mutta siis, kysehän oli vauvoista joita on TÄYSimetetty 9kk, eli uskoisin, että allergioiden lisääntyminen johtuu siitä, ettei vauva totu mihinkään ruoka-aineisiin jos saa pelkkää äidinmaitoa. Mutta tämä siis ihan omassa pienessä päässäni keksittyä...



Nenn@ko se kyseli maidon määrästä, meillä 6-viikkoinen pullovauva syö 60-110ml kerrallaan. Päivisin syö tiheämmin, joten silloin tietty menee vähemmän maitoa kerrallaan, mutta jos on pidempi väli, esim. 2-3h, menee kerralla n. 80-110ml.



Viola sai taas eilen ihan järkyttävän itkukohtauksen, muutaman viikon aikana vastaavaa on ollut 4-6 kertaa. Eli yhtäkkiä illalla aloittaa aivan tolkuttoman rääkymisen, huutaa naama punaisena 1-3 tuntia putkeen. Sellaista todella epätoivoista buaa-buaa-buaa -itkua... Ja lujaa!



Eilen jo ajattelin, ettei Viola saa kohta happea kun niin kovaa huutaa. Ihan kamalaa kuunneltavaa, eikä rauhoitu millään. Aina välillä saattaa rauhoittua, mutta sitten taas ihan yhtäkkiä aloittaa uudelleen.



Tänään sitten soitin neuvolaan, ja terkka meinas sen olevan kipuitkua vatsavaivoista. Kyllä täytyy pientä kovasti sattua jos noin kovin huutaa... =( Neuvoiksi sain disflatylin/cuplatonin säännöllisen käytön ja vauvan rauhoittaminen siten, että masu on painuksissa eli siis olkapäällä, reiden päällä jne. Ja sitten pitää vaan kestää.



Onko muilla vastaavaa, hyviä vinkkejä otetaan vastaan...



täysikuu ja Viola 6vk

Hei kaikille!



En ole pitkään aikaan kirjoitellut enkä lukenut muiden juttuja, mutta nyt alan ryhdistäytyä, kyllähän teistä haluaa kuulla :)



Meillä arki pyörii ihanasti, oon vaan niin ylionnellinen meidän Onnista ja tietenkin isosiskoista. Onni on niin suloinen vauva. vieläkin tuntuu niin ihmeelliseltä, että me tosiaan saimme vauvan. Aina kun vauva on hereillä, haluaa hänen lähellä olla. Me vaan höpötellään ja tuijotellaan toisiamme. Tytöt on niin innoissaan vauvasta ja hyvin osaavat hoitaa vauvaa. Tissitellään kovasti ja poika kasvaa kovaa vauhtia. onni on nyt 8vkoa ja lähennellään jo 5.5 kiloa, syntymäpaino oli 3090g.

Hankittiin 180cm leveä sänky ja nyt neljä henkeä ja koira mahtuu hyvin nukkumaan, esikoinen nukkuu omassa sängyssä. Stokken sänky tuli hankittua turhaan, enhän mä vauvaa raski siihen yöksi laittaa, ja tissittely tulisi turhan hankalaksi. Vauvan sängyssä on pyörät alla, joten se on hyvä keittiössä ja olkkarissa päiväunilla.



Meillä ristiäiset on vasta äitienpäivänä. Onni on silloin melkein kolme kuukautta. Mä halusin siirtää ristiäiset kauaksi, jotta oon saanu tän nyyttiajan vaan naatiskilla, eikä tarvii vielä ristiäisjuttuja miettiä. Ja toisaalta on ihanaa, et sit piha vihertää ja lapset voi olla ulkonakin.



Kaikille oikein ihanaa kevättä ja nauttikaa ihanasta vauva-ajasta!





iitulii ja onni 8vkoa

Kirjoituksesi tuosta huudosta vastaa aikalailla meidän alkuviikon tilannetta, kirjoittelin siitä omaa aloitusta täälläkin. Eli kamalaa huutoa, ei koko päivää mutta melkein. Ja keskiviikkona sitten oli neuvola, jossa täti sanoi huudon johtuvan tosiaan mahanpuruista, ja, yllätys yllätys, informaatioähkystä. Eli pikkuiset alkavat havannoida koko ajan enemmän ympäristöään, mutta kun nuo kääröt eivät oikein osaa kommunikoida eivätkä osaa purkaa tuntojaan, niin koko päivän asiat purkautuvat sitten rääkymisenä. Meillähän tämä kaikki huuto alkoi seuraavana päivänä siitä kun vaavi oppi " vastailemaan" meille. Eli sanotaan iskän kanssa joku vokaali, niin pieni yrittää siinä sitten matkia. Päätettiin sitten helpottaa typyn elämää niin että kun tulee päikkäriaika, ollaan ihan hiljaa ja laitetaan kapaloon, annetaan olla ihan yksin makkarissa niin nukahtaa sinne sitten varmaan minuutissa. Tuo kapalo on muuten aivan mahtava, meillä mennään nyt yötkin kapalossa, ja syöttövälit ovat n. 5h...:) Tosiaan vielä kun tuo käsien hallintakin on mitä on, niin huitoo itseään naamaan, niin ei kai siinä nyt kukaan voi nukahtaa kun on koko ajan nyrkki silmässä...:o





Toinen mikä huomattiin, oli että neiti on yhtäkkiä nostanut tarvitsemaansa korvikemäärää. Eli aiempi 100ml onkin nykyään 120-150ml/kerta...



Muuten meille kuuluu oikein hyvää, viikonloppuna tulee äitini hoitamaan vaavia, niin lähdetään miehen kanssa vähän tuulettumaan... Leffassa käydään ja syömässä, ja sitten yöksi äitin kotiin, jossa ollaan sitten ihan kahdestaan. Oh so sweet... Oletteko muut olleet vielä yhtään erossa vauvoista? Tuleeko paha eroahdistus? Onneksi hoitajana on nyt äitini, jonka kanssa omaan todella läheiset välit, ja kotien välimatkakin on vaivaiset 5km...:)



Nimiäisetkin oli ja meni, neiti oli varsinainen herranterttu, mitä nyt juuri kahvittelun aikana alkoi hymyilemään kuin hangon keksi ja väänsi kamalat ripulit samalla...:D





Jaaha, neiti haluaa seuraa...





Valentine ja Typy huomenna 8vkoa

Pitäisi siivota ihan vimmalla sunnuntain ristiäisiä varten, mutta tulinpa sitten koneelle roikkumaan.. Esikoinen kun lähti iskän kanssa uimaan, ni olis aikaakin, siis rajoitettua, ja kuinkas sitten kävikään..



VALENTINE80: Vai on teillekin muuttanut punatukkainen peikkotyttö kotiin! Niin meillekin :) Meidän Tildan tukka on viel aika usein irokeesilla tai ihan muuten vaan pystyssä, että kyllä se huomion kerää missä tahansa liikutaankin ;). On muuten särmä!

Hyvä keino kyllä toi kapalointi. Meillä Tilda nukku siinä ekat 4 viikkoa, nyt touhuaa ittensä siitä varsin mallikkaasti ulos.



LUMI_LEOPARDI: Taidetaan olla keikkua samassa veneessä. Meillä isosisko täytti just kolme ja on muuttunut ihan toiseksi tytöksi. Missä on se meidän ihana ja tottelevainen tyttö? Nyt siitä on tullut mulle ihan kamala äyskijä, ei tottele mitään ja on jopa alkanut lyödä mua. Ja tää kaikki on vaan mulle, isille on ihan enkeli.. Nyt se näköjään sitten alkanut reagoida vauvan tuloon vasta (ilmeisesti) ja tuo uhmaikä tekee sen tietty vaan pahemmaksi. Ja vauva on illat tissimaratoonilla.. Jipii!

Kovasti on yritetty siskon kanssa jutella ja halitella ja muuta mahdollista, jotta toisen olo vähän helpottuis. Tuntu NIIN pahalta kun tyttö sanoi kerran että " äiti minua harmittaa kun sinä et ole minun kanssa enää ollenkaan.." Onneksi vauvasta tykkää kuitenkin tosi paljon.





Meillä kaivettiin esiin esikoisen vanha puuhamatto ja siinä Tilda jaksaa maata lelukaaren alla pitkät pätkät. Aika hyvä vehje, ettei koko ajan oo vaan sylissä..

Oon muuten ihan kateellisena lukenut kun toisten vauvoilla on jo selvät rytmit. Meillä ainoa rytmi on ehkä sitten epävire.. Toiset päivät Tilda saattaa nukkua aamusta iltaan vain pienillä hereilläolopätkillä ja toisina päivinä se kukkuu hereillä lähes koko päivän ja on sitten iltaa kohti niin yliväsynyt, että huutaa vaan. Siihen ei aut sitten enää mikään. No, vaunulenkki toisinaan.. Ruokailut tapahtuu kans ihan neidin omissa aikatauluissa. Ainoa, missä on selkeä rytmi on nukkumaan meno. Sei ei tapahdu ennen puoltayötä..



Onko muuten kukaan pk-seutulaisista menossa Baby-bioon 17.4. ? Mä kävin viimeks Tildan kanssa ja meil oli oikeen kivaa. Tilda nukku ja mamma nautti leffasta.. Ajattelin et voitais ehkä nytkin lähteä, mikäli mies on kotona silloin tuon isomman kanssa.



Nyt pitäs ssada itestään sen verran irti, että laittasin Tildan vaunuihin ja menisin pesemään ikkunoita ulkopuolelta. Aurinko kun paistaa juhlien aikaan just tohon olkkarin ikkunoihin ja ne tosiaan on likaset.. Tämmösten juttuen takia mä just en halunnut järkätä näitä juhlia meillä kotona. Ja kuinkas taas tosiaan kävikään..



Hyvää viikonloppua kaikille!



Nojanda ja Tilda 2 kk

Heipä hei räntäsateiselta pohjanmaalta..



Ristiäiset oli viikko sitten ja oli IHANAT. Siiri nukkui koko toimituksen ajan ja hymyili unissaan. Serkkuja oli talo täynnä, joten vilinää riitti.



Jonkinlainen rytmi on tullut päivään (hetkeksi ainakin), noin neljät päikkärit otetaan päivän mittaan, aamulla herätään klo 8-9 ja nukkumaan mennään klo 22. Yösyönnit noin klo 2 ja 6, paitsi viime yönä heräiltiin koko ajan kun eilispäivän päikkärit meni miten sattuu. Oon huomannut että tosi tärkeetä on toi päivällä nukkuminen, yöt on hyvin nukutun päivän jälkeen tosi seesteisiä, mikä on musta jotenkin epäloogista.. luulis että jos valvoo niin väsyttäs yöllä, mutta ei se niin mee.



2kk neuvola oli ja tyttö painoi reilut 5400g ja pituutta 58. Tuntuu jo käsissäkin kanniskelu, varsinkin kun Siiri ei viihtys kun sylissä. Päikkäritkin nukkuu sylissä mieluiten, nytkin siis.. Ajattelin tässä muutaman viikon kuluessa yrittää Siiriä omaan sänkyyn nukkumaan, saas nähdä miten käy.



Tänään on tarkotus leikkiä ja seurustella vaan sisällä, mieskin tulee kotiin viikonloppureissultaan, mukavaa! Ohjelmassa on vauvan kylpyä ja ite aattelin mennä saunaan oikein rauhassa. Ihanaa ja rentouttavaa sunnuntaita Helmet!



Lissula ja Siiri 2kk ja 10pv