Poikani käy terapeyilla kokemiensa asioiden takia. Käskin häntä salaamaan sen kavereilta.

Enemmän ne kaverit ihmettelee, jos saavat myöhemmin tietää valehtelusta.

että lasta alettaisiin kiusata ko. asian takia.

Asiat levivät koulussa niin nopeasti ja kiusaaminen on niin yleistä nykypäivänä. Tärkeää kuitenkin että lapsi kokee ettei itse asiassa ole mitään hävettävää.

Poika on joutunut näkemään rankkoja asioita, ja sitä vyyhtiä yritetään avata.



Olen sanonut, etteivät muut lapset ymmärrä, vaan voivat käsittää asian ihan väärin, ja syy ei kuulu kenellekään. Sanoin että opettajalle täytyy kertoa rehellisesti, mutta muille et ole velvollinen selittelemään yhtään mitään.



ap

ttä asia on siis häpeällinen. Antaisin lapsen itse kertoa missä on ollut, jos kavertit kysyvät, ja jos siis itse haluaa kertoa.

mahdolliset asiat koulukavereille?

Mutta mitä luulette, että n. 8-vuotiaat pojat ajattelevat, jos poika kertoo käyvänsä psykologilla juttelemassa? Tukevat? Eiköhän poikani saisi leiman otsaan, ilman omaa syytänsä.

ap

Saatte helpoiten asian avattua jos asiaa ei kummemin suurennella ja annatte lapsen puhua asiasta aina silloin kun siltä tuntuu. ja on aina väärin pyytää lasta valehtelemaan.

e.

jos ei niin annat kertoa miten asiat on!

Minun mielestä olisi ollut fiksumpaa sanoa lapselle, että hän saa kertoa jollekin kaverille JOS haluaa. Jos hän itse ei halua kertoa, niin sitten ei tarvitse.



Taitaa sinua ap hävettää, että lapsesi käy terapiassa...

Onko ok, että hän aikuisena valehtelee vaimolleen, vaikka riidan välttääkseen jne.?



Minä olisin selittänyt, että asiassa ei ole hävettävää, mutta siltikään ei asiaa tarvitse selittää, jos ei itse halua. Kertomatta jättäminen ei ole valehtelua.



Meillä kotona puhutaan kouluikäisten kanssa aika paljon siitä, millaisista asioista voidaan kiusata ja miten tyhmää se on, mistä se voi johtua jne. Osittain siksi, että lapset joskus tulkitsevat asioita kisaamiseksi vaikka se ei sitä ole ja siksi, että haluan tehdä myös selväksi sen, miten " meidän perheessä" suhtaudutaan kiusaajiin - ikään kuin ennaltaehkäisynä etteivät itse sorru siihen.

Otatko sinä vastuun, jos kirjoitan tänne parin viikon päästä, että poikani itkee aamuisin kouluun menoa, kun luokkakaverit pilkkaavat pipipääksi tai hulluksi? Ymmärtävätkö 8-vuotiaat, että poika on uhri, eikä hullu tms????



ap

välillä tutkimuksissa. Äitinsä yrittää valehdella, että on muuten vain lääkärissä. Kun juoru levisi koululaisten keskuuteen niin poikaa on kiusattu aivan älyttömästi.

Häpeän sitä, etten ollut tarpeeksi vahva suojellakseni häntä, että hän on joutunut kokemaan nämä asiat.

ap

e häntä syrjitty tai kiusattu.

Ja asutaan 800 asukkaan tuppukylässä, koulussa 50 oppilasta.



Ja hain tukea, en saanut sitä. Uskon kuitenkin että kiusaamisen mahdollisuus on olemasssa.



ap

ja ymmärrän erittäin hyvin pointtisi, tahdot suojella poikaa kiusaamiselta ja leimaamiselta.



Jos lapsi kertoo kavereilleen käyvänsä psykiatrilla/psykologilla/terapiassa, lapsilla menevät helposti käsitteet sekaisin ja tuloksena on että lapsesi on " hullu" tai ainakin päästään sekaisin.



Moni alkaa karsastaa jos lapsen kavereista joku käy jostain syystä terapiassa, eikä kehtaa tulla kyselemään että onko aihetta vältellä poikaasi vai onko poikasi joutunut uhriksi johonkin ikävään asiaan.



Mielestäni ei ole suoranaisesti valehtelua jos sanoo käyvänsä lääkärillä, traumat eivät kuulu muille. Ja pienempi paha vähän kierrellä missä käy, kuin joutua leimatuksi ja jäädä kokonaan ilman kavereita.

Ja mietin myös tämän kylän juoruilevia äitejä, joille en halua lapseni historiaa paljastaa.



24, kuten ei luokkakavereillekaan, syy ei kuulu sinullekaan. Anteeksi.



ap

vrt. Kanerva. Kakaise totuus ulos ja selviät. Valehtele, jää kiinni ja selittele siinä sitten.