Rehellisesti: mitä ajattelet pariskunnasta, josta vaimo on päästänyt lihomaan itsensä

Minä lihoin kovastikin, mutta nyt olen laihtunut entisiin mittoihin ja voin sanoa, että se elämä tai parisuhde ei ole niistä kiloista kiinni. Mies rakasti minua 7v laihana (166/60), sitten 10v lihavana (166/80) ja taas laihana (166cm/61kg). Se on parisuhteesta ja rakkaudesta kiinni, ei niistä kiloista.

Kai pitäisi kauhistella ja säälitellä ja arvella että ei ole seksielämää noilla ja erohan tuosta tulee, mutta ei, en ajattele. Elämässä on niin paljon mielenkiintoisempaakin pohdittavaa. Ok, nuorempana ajattelin kaikenlaista, mutta ikä onneksi opettaa prioriteetteja.

Toisilla menee paremmin, toisilla huonommin, mutta ei se niistä kiloista ole kiinni!!!!!



Itsekin olin pahimmillani 162/75 mitoissa, nyt taas paino 58kg, ja reheellisesti: miehen suhtautumisessa ei ole ollut muutoksia

Näin ainakin meillä.

Uskon kuitenkin jos antaa itsensä kauheasti lihoa, voi tulla mieleen eikö välitä itsestään. Ja oikeasti miehestäänkään kun on sen kerran saanut, kai haluaa pysyä viehättävänä.

Eri asia jos mies jo valinnut lihavan naisen, johtuu ehkä miehen halusta hallita, varsinkin jos itse on hoikka, vaimo on vain täys torvi, lihava, laiska, välinåitämätön ja mies pettää minkä kerkeää mutta kotona kaikki tarjolla.

T. 4

Minusta on toisen kunnioittamista ja rakastamista ihan sekin, että huolehtii itsestään.

Tietenkin se on jokaisen oma tehtävä huolehtia itsestään. Mutta jos mies ei oo ikinä lasten kanssa, että vaimo pääsee lenkille, niin ei se kovin kannustavaa ole.

t. pulska, joka kävelee/pyöräilee vähintään 10km/pvä kesät talvet.

Oma kokemus on ainakin eri.

minä olen silti edelleen nätti, tienaan 1,5-kertaa enemmän kuin mies, menestyn kaikessa tekemässäni jne. Ts. miehellä on noin 100 syytä olla ylpeä fiksusta vaimostaan. Kaikessa en ole täydellinen ja se heikkous on ruoka. Ylipainoa on todellakin noin 15 kg.

Aika uskomattomia ajatuksia " vaihtaa jossain aiheessa hoikempaan" , " varmaan ei ole seksielämää" , " mies pettää lihavaa vaimoaan" ...



Onko niin vaikea uskoa, että joillekin ihmisille ei ole paskan vertaa väliä paljonko puoliso PAINAA?? Tai löllöääkö reidet? JOTKUT saattavat rakastaa aivan muita ominaisuuksia puolisossaan... aikaans pinnallista sakkia täällä.



Ai niin, itse kysymykseen: en ajattele moisia asioita. Ei mua kiinnosta muiden elopaino suhteessa miestensä elopainoon.



Niin ja en ole lihava

Vierailija:

Eri asia jos mies jo valinnut lihavan naisen, johtuu ehkä miehen halusta hallita, varsinkin jos itse on hoikka, vaimo on vain täys torvi, lihava, laiska, välinåitämätön ja mies pettää minkä kerkeää mutta kotona kaikki tarjolla.

Minun hoikka mieheni " valitsi" minut ollessamme vielä lukioikäisiä. Olin jo tuolloin ylipainoinen. Olemme varmasti tasa-arvoisia puolisoita; molemmat hyvin kouluttautuneita, sosiaalisia, toisiimme sitoutuneita ja toisiimme rakastuneita. Komealla ja fiksulla miehelläni olisi vuosien varrella ollut kosolti tilaisuuksia vaihtaa minut itseensä ihastuneeseen söpöön tyttöseen. Mm. silloin joskus, kun olin itse valmis jättämään mieheni - on nimittäin ollut aikoja, jolloin olen itse katsonut " ansaitsevani parempaa" . Katsokaas, paino ei ole ihmisen ainoa ominaisuus, eikä syvä parisuhde perustu ulkonäköön.

Ulkonäkö ei siis ole suhteessamme keskeisintä, mutta ihailemme toisiamme. Olen onnistunut pudottamaan painoa kymmeniä kiloja, ja mieheni on kannustanut siinä, valanut uskoa. Toisaalta olen näiden vuosien aikana tuntenut aina olevani rajattomasti rakastettu, haluttu ja tuettu, olipa painoni mikä tahansa. Tiedostan, että joku ulkopuolinen, joka ei meitä tunne, on varmasti säälinyt miestäni nähdessään meidät silloin, kun painoin yli 20 kg enemmän kuin minua 20 cm pidempi mieheni. Ne, jotka meidät tuntevat ovat kuitenkin aina tienneet, miten onnellisia ja toisillemme sopivia olemme.

Olen kiloistani huolimatta (vaikka itse sanonkin) poikkeuksellisen hyvä tyyppi, joten lupaan teille, ettei mieheni ansaitse sääliänne, vaikka pyöreänä pysyisinkin! Sen sijaan sekä minä että mieheni säälimme niitä, jotka eivät ymmärrä elämää, rakkautta ja parisuhdetta sen vertaa, että näkisivät ulkoisen olemuksen ohi.

Ainahan ne " löllöää" . Paitsi jos on hyvin vähän rasvaa ja jännittää reisilihaksia. Eli ei kellään naisella, koska ei niitä koko ajan jaksa jännittää.



Näin alipainoisena en oikein jaksa ymmärtää, miksi minun pitäisi välittää toisten kiloista. Voihan niitä havainnoida, mutta ei asiaa sen enempää tarvitse ajatella. Joillekin kertyy, joillekin ei. Parisuhde ei voi olla niistä kiinni. Jos jätetään siksi, ettei puoliso huolehdi itsestään, syynä on joko fyysinen tai psyykkinen sairaus, tai sitten luonteet eivät vaan sovi yhteen.

Mun mies on lihonut varmaa 30kg meidän suhteen aikana. JA ei todellakaa oo rakkaus yhtää vähentyny. Mä osaan myös aatella mistä lihominen johtuu.

Ei mua haittaa lihava mieheni. JA meillä muuten hyvää seksiäkin.;) Miehellä on parempi kunto entä minulla.;) Urheilee vähän enemmän. Olemme monet kerrat testanneet kummalla parempi kunto. Olen yrittänyt treenata että voittasin, mutta vaikeeta on.

JA mä siis olen normaalipainoinen.



Niin ja ap:n kysymykseen. En ajattele yhtikäs mitään.

heistä tuntuisi jos vaimo lihoo. Ylivoimaisesti suurin osa miehistä piti sitä yhdentekevänä. Naiset oikeasti ihannoivat laihuutta enemmän kuin keskivertomiehet. Ja kotona ollessa minullakin tuppaa painoa kertymään, ei työelämässä.

Kyllä 99,9% miehistä haluaa hoikan naisen.



Ja sääliksi käy naista, joka ei osaa hallita mitä suustaan laskee alas (vrt. " lihonut koska mies ei kannusta lenkille / syö koska rakkaus loppunut"

Useimmiten pullukat kehuvat, että pysyvätkin tällaisena koska mies tykkää että on jotain mistä ottaa kiinni. Toisin sanoen kannustava ja kehuva mies vaan edistää lihomista.

Mies taas olisi voinut jättää pettämättä ne monet kerrat mitä alkuaikoina petti.

Mietin, mahtaako ihminen olla sinut itsensä kanssa, vai onko elämä keskittynyt sairaalloisella tavalla painon ja laihduttamisen ympärille, huolehtiiko hän kuitenkin kunnostaan jne.



Minusta on kauhean surullista, että toisilla ihmisillä voi koko elämä pyöriä oman painon tarkkailun ja syömisen/ruokien valinnan ympärillä.