Mies uhkaa vetää turpaan

niin. Jos mun mies sanoisi mulle tulehan tai tulepa niin voi olla että tykkäisin huonoa. Miten olisi kaunis pyyntö, voisitko? Meillä toimii molempiin suuntiin paremmin toi kuin ystävälliseksi naamioitu käsky...

Minä en halua elää minkään keskenkasvuisen pellen kanssa!

Ja älä sano, että lasten takia! Tuskin ne tollasta haluaa, pelätä koska iskä hakkaa äidin!

Tee sitten päätelmiä ja päätöksiä.

Ensin siis sulki telkkarin ja kielsi sitä katsomasta. Sitten kun sanoin, että taidat olla vähän lapsellinen, niin sitten uhkasi!

T:ap

Minua ei mies turpaan vetele, eikä edes sillä uhkaile, oli lapset tai ei tai ehkä juuri siitä syystä.

Ihan tosi ap, teillä on täysin epänormaali ja kieroutunut suhde tai sitten olette teini-ikäisiä.

Ja kyllä, lähti itse hakemaan sitä tupakkaa " ja sinä et sitten koske siihen askiin ja nukut kyllä sohvalla ens yön" . Minä siihen ettei tulis kuuloonkaan. Todella lapsellinen iso äijä.

T:ap

Sais vähän vertailua siihen, että onko tää ihan epänormaali suhde.

T:ap

mutta todellakaan en sietäisi uhkailua.

Mies tietää varsin hyvin, että jos hän ikinä minua löisi yhdenkin kerran, suhteemme päättyisi siihen. Minä olen sen verran arvokas ihminen että en suostuisi kenenkään kohtelevan minua niin huonosti.

Riitaa tulee toki meillekin mistä milloinkin, välillä ihan tyhmistä ja pienistäkin asioista, jos on pinna kireänä, mutta ne menevät yleensä ohi kun jompikumpi tulee ensin järkiinsä ja lopettaa. Tai sitten kumpikin tajuaa että tämä on tosi typerä juttu ja saatetaan kummatkin purskahtaa nauruun riidan päätteeksi.

Isoäitini antoi kerran erittäin hyvän neuvon: kun jompikumpi on huonolla tuulella, toinen ei saa olla sitä samaan aikaan eli tarkoittaa lähinnä sitä, että kun toinen on huonotuulinen, toinen ei ns. lähde siihen mukaan, vaan osaa antaa toisen olla ihan rauhassa, ei provosoidu toisen sanomisista. Sen kun aina muistaisi, ne vähätkin riidat varmaan meiltä loppuisivat.

JOs mies löisi kerrankin, tai edes uhkaisi lyödä, niin tämä suhde päätyisi siihen. Tosin tiedän kyllä, ettei kumpaakaan tilannetta tule ikinä eteen :).



Me riidellään sanallisesti. KUn kaksi tällaista tempperamenttia kohtaa, niin silloin kyllä seinät raikaa. KOskaan ei kuitenkaan riidellä niin, että lapset kuulisivat. Se on meidän tekemä sopimus. Tytöt ovat nyt 2,5v ja 9kk, eivätkä ole ikinä kuulleet meidän riitelevän. Nuo seinän-raikaus-riidat ovat tapahtuneet silloin, kun tytöt ovat olleet mummulassa hoidossa, muuten riidellään puhumalla normaalilla äänensävyllä ja volyymillä. Mä yleensä mökötän tai lähden lenkille...



Hyvin usein meidän riidat/mykkäkoulut päättyy ilalla, kun tytöt on menneet nukkumaan, niin hakeudumme toistemme viereen ja päädymme sänkyyn... LOpulta nauramme koko riidalle. Kertaakaan ei olla vielä riidelty mistään elämää suuremmasta, ihan vain pikkuasioista, jotka silloin tällöin alkavat rassata.



Yhdessä on oltu 9 vuotta ja naimisissa 5. Minä 26v ja mies 30v



:)

Mulla vanhemmat eivät koskaan riidelleet lasten kuullen, joten oli aivan kauhea sokki sitten ensimmäisessä avoliitossa kun mies oli temperamenttinen ja riiteli ihan pienistäkin asioista kovalla äänellä ja mä olin aivan paniikissa ja menin lukkoon.

Meilllä nykyäään nykyisen miehen kanssa kyllä riidellään lastenkin nähden, sillä musta lasten tulee nähdä, että riidellä voi, mutta ne riidat aina lopuksi sovitaan ja lapsetkin näkee kun tehdään sovinto.

Siis tämä koskee lähinnä niitä ihan jokapäiväisiä normaaliriitoja tyyliin pitääkssunainajättäänoisukattohonlattialle tai etkösäikinäviitsiviedänoitaroskiatostaovenpielestä. Isommat ja vakavammat aiheet kyllä ihan kahdestaan puidaan läpi.

vanhemmat ei koskaan riidelleet ja ekassa suhteess aolin aina ihan paniikissa jos riita uhkas, myötäilin vaan itse. Mutta lasten pitää nähdä nimenomaan HYVÄÄ riitaa, sellaista jossa ei haukuta, ei alisteta, ei uhkailla ja joka päättyy sovintoon!



meillä riidellään, mutta koskaan ei uhkailla väkivallalla eikä toisaalta käsketä juoksemaan toisen asioilla. Jopa tv:n sulkeminen kun toinen sitä katsoo on meillä jo todella vakavaa, sattunut ehkä kerran 10 vuoden aikana.

tyyppisiä sananvaihtoja useinkin :). Mutta riidelty ei ole. KUn ei me riidellä pahemmin muutenkaan.....



T: 14

koskaan ei ole mua väkivallalla uhattu. Muuta kuin hyvänä vitsinä jossain juhlissa kun soitin suutani niin mies sanoi että kun päästään himaan niin saat tunnin turpaas. Mun ja mun miehen tunteneiden mielestä hyvä läppä, kun tietää että hän ei teksi pahaa kärpäsellekään, mutta tuntemattomat katsoi sitten jo pidempään. :-DDD Ja nykyään se on puolin ja toisin lentävänä lauseena meillä käytössä jos toinen aukoo päätänsä turhan tähdän.



Itse olen vähän sähäkämpi. Lyö en, se on alukantaista, mutta tavarat saattaa lentää. Toissa päivänä lensi tomaatti miestä kohti (teki käytännon pilan ja kun tajusin sen niin silloin lähti) ja heti perään vuonna 2001 kaukosäädin... :-D



Mut joo. Tätä parisuhdetta takana yli 10 vuotta niin mä riitelen n. kerran kuussa. Silloin kun PMS äityy todella pahaksi. :-DDDD

Aamulla kun mies laittoi lapselle aamupalan, eikä jäänyt sitä syöttämään, niin sanoin ihan kauniisti, että tulehan syöttämään ettei se puuro jäähdy. Vielä mies siihen jaksoi jatkaa, että " älä taas heti aamusta aloita!" Minä siihen, että minua ei tarvi turpaan vetämisellä uhkailla! Ihme kyllä, ei mies enää siihen sanonut mitään, vaikka odotin jo jotain " fiksua" sen suusta. Pahinta on, että mies ei pyydä koskaan anteeksi, on vain kuin ei mitään olisi tapahtunutkaan, mutta toivottavasti tajuaisi mitä on sanonut.



Otan kyllä tässä jossain vaiheessa puheeksi tuon typerän uhkailun. Ei lapsiakaan tarvitse tukasta vetämisellä uhkailla.