Mikä herättää teissä kateutta? Ei tartte siis olla suuri asia vaan vaikka pikkuinen

1. Kateuden kohteena ovat ihmiset, joilla kaikki menee elämässä putkeen! Esim. pääsee ensimmäisellä yrittämällä siihen kouluun, johon pyrkii, saa heti valmistuttuaan vakipaikan, löytää ihanan miehen sen suurempia etsimättä, tulee heti raskaaksi..... Itsellä kun kaikki on tapahtunut oikein vaikeimman ja pisimmän kaavan mukaan!



2. Kadehdin myöskin ihmisiä, joilla on jokin suuri innostuksen kohde elämässään esim. harrastus yms.

jotka uskaltavat "hypätä oravanpyörästä" eli esim. vaihtaa alaa, uraa ym. Olen turvallisuushakuinen itse.

Kadehdin:



* pitkiä naisia

* hyviä hampaita

* kauniita kasvoja

* niitä, joilla on hyvät vanhemmat ja appivanhemmat

* varakkaita

* niitä, jotka nauttivat työstään

nuori ja kaunis vaimo.



Voi kunpa eroaisivat ja saisin tuon naisen vaimokseni.

ettekä ihaile? Kadehtiminen on jo sananakin varsin ruma, minusta siihen liittyy se, että kadehtija haluaisi kohteeltaan sen kadehtimansa asian pois. Kun taas ihailussa on kyse samasta asiasta, mutta positiivisessa mielessä.

itse sairastuin 10 vuotta sitten krooniseen etenevään sairauteen joka johtaa invaliditeettiin :(

joilla mahtava urakehitys, matkustelevat paljon, ovat kauniita, fiksuja ja kaikki elämänalueet-myös perhe ja ystävät tasapainossa- mutta en kadehdi.

naisia joilla on nätit rinnat, ei välttämättä tarvitse olla isot mutta nätit.



kadehdin myös ihmsiä jotka ovat hyvin koulutettuja fiksuja ja hyvä tuloisia.



kadehdin ihmisiä jotka eivät pelkää sosiaalisia tilanteita esimerkiksi esiintymistä. Itselläni on sosiaalisten tilanteiden pelko.



kadehdin perheitä joissa isät osallistuvat usein lasten hoitamiseen ja varsinkin lasten kanssa touhuamiseen ja ulkoiluun ja nauttivat siitä.



kadehdin naisia joilla on hyvä iho.



kadehdin naisia jotka eivät hikoile hullun tavalla niin kuin minä.

Kadehtiminen on jo sananakin varsin ruma, minusta siihen liittyy se, että kadehtija haluaisi kohteeltaan sen kadehtimansa asian pois. Kun taas ihailussa on kyse samasta asiasta, mutta positiivisessa mielessä.

Kun mä sanon kadehtivani, mä tarkoitan nimenomaan että haluaisin itsellenikin sitä mitä jollain toisella on, ei sitä että haluaisin sitä siltä toiselta pois. Ihailusta sen erottaa se, että voin ihailla paljonkin erilaisia asioita joita en itselleni ollenkaan halua. Voin esim. ihailla sitä että joku on osannut rakentaa pyramidit, vaikka todellakaan en haluaisi sellaista hommaa tehdä. Tai voin ihailla jotain urheilijaa, vaikka itse inhoan urheilua enkä todellakaan tekisi sitä ammatiksekseni vaikka osaisinkin.

joka saa joka arkipäivä lähteä töihin...t. äitiyslomalainen, joka on kuulemma VAAN kotona (3 alle 7-v. kanssa)

Jotain siltä väliltä. Niitä kohtaan, jotka ovat löytäneet työn, jolla elää ja joka vielä on hauskaa. Minusta olisi ihana joka aamu mennä innoissaan töihin. Vaan kun ei! Olen yrittänyt sitä etsiä, mutten vielä ole keksinyt, mikä olisi sellainen työ, johon minut otettaisiin ja josta tienaisin niin, että eläisimme (olen perheen pääasiallinen elättäjä), ja josta minä vielä pitäisin niin, että olisi lähes aina kiva mennä töihin.



Lisäksi myönnän joskus ihan oikeasti kadehtivani niitä perheitä, joissa on kaksi tasavertaista aikuista, kaksi tienaavaa ja perhettä täysillä kantavaa. Eikä yhtä, ja sitten sitä parhaansa tekevää sairasta, joka ei ihan pysy mukana. En jaksaisi aina olla se, jonka on jaksettava. Onneksi nämä itsesäälin puuskat menee aika nopeasti ohi.