Voiko nainen ja mies (kumpikin varattuja) olla vain ystäviä?

mutta tein pelin selväksi ja niin ollaan sitten todella " bestikset" eli hänelle voin puhella/kirjotella ihan kaikesta maan ja taivaan välillä ja on kyllä mukava tunne että on luottoystävä! Omankin miehen kanssa paljon helpompaa, kun paremmin pystyy ymmärtämään mitä miesten päässä liikkuu ;)

Minunkin yksi läheisin ystävä on mies, kaiken lisäksi afrikkalainen! ;) Olemme tunteneet ihan teineistä asti ja miehelleni se ei ole koskaan ollut ongelma.

Olemme kokeilleet ja siitä ei tullut kummalakaan mitään.



Olemme ystävämme kanssa riippuvaisia toisistamme.

(eli et voi olla varma siitä miehestä, ellei homo) tunne fyysistä vetovoimaa niin voi, muuten ei. Itse kuvittelin päässeeni irti rakastumisesta erääseen tuttavaan ja olimme vuosia vain ystävät, yleinen vitsi oli että olimme parhaat ystävät, vaimonsa keksimä juttu.

Olemme kummit ristiin ym. Kunnes eräissä juhlissa ajauduimme täysin yllättäen suutelemaan. Olin pystynyt painamaan tunteet niin syvälle piiloon, että kuvittelin oikeasti päässeeni niistä yli. Tämän suudelman jälkeen ei mikään ole ollut niinkuin ennen, ja valitettavasti ystävyys ei tule enää kysymykseen.

kavereita kyllä, EHKÄ??+

Miesten ja naisten välisissä ystävyyksissä on ymmärrettävä se, että vaikka toiselle ehkä tuleekin jossain vaiheessa ihastumisen oireita, on täysin mahdollista sopia, että ollaan vain ystäviä. Välttämättä näitä ei edes tule. Mutta ihmissuhteet ei ole mitenkään mustavalkoisia ja suoraviivaisia, ne ovat pääosin sopimuskysymyksiä!

Vierailija:

(eli et voi olla varma siitä miehestä, ellei homo) tunne fyysistä vetovoimaa niin voi, muuten ei. Itse kuvittelin päässeeni irti rakastumisesta erääseen tuttavaan ja olimme vuosia vain ystävät, yleinen vitsi oli että olimme parhaat ystävät, vaimonsa keksimä juttu.

Olemme kummit ristiin ym. Kunnes eräissä juhlissa ajauduimme täysin yllättäen suutelemaan. Olin pystynyt painamaan tunteet niin syvälle piiloon, että kuvittelin oikeasti päässeeni niistä yli. Tämän suudelman jälkeen ei mikään ole ollut niinkuin ennen, ja valitettavasti ystävyys ei tule enää kysymykseen.

Tai sanotaanko näin, voi sellaisissa tapauksissa, että ollaan (pienestä pitäen) oltu toisille kuin veli ja sisko.



Mutta varsinkaan näihin tapauksiin, joilla on takanaan suhde ja jotka ovat nykyään vain ystäviä, en usko.



Toki voidaan olla väleissä ja kavereita, mutta YSTÄVYYTEEN en usko.



On eri asia jos vietetään toisinaan aikaa yhdessä jne. mutta se että joku on ex:än bestis, ei minusta voi toimia.

rakastanhan kahta miestäkin, joten en ihmettelisi t. 6

mielestäni et voi puhua enää pelkästä ystävyydestä, jos tilanne on toi

että pitää sopivuuden rajat, kyse ei ole enää pelkästä ystävyydestä. Eli ihmisten pään sisällä voi olla vaikka mitä tunteita ilman että kukaan aavistaa mitään. Olen itsekin pitänyt rakkautta ja halua piilossa 10 vuotta, ja tein sen niin hyvin että uskoin jo itsekin kyseessä olevan pelkän ystävyyden. Alitajuisesti tiesin, että toinen tuntee samoin ja yksi pieni lipsahdus todisti sen. JOuduimme tunnustamaan tunteemme; emme voi olla enää juurikaan tekemisissä...Enkä usko, että rakkaus kuolee siltikään.

t.6

[size=6]VOI VOI JA VOI![/size]



[color=red]¢¾[/color]



[size=4]¡Ï+¡Î[/size]

Vierailija:

Ikävä kyllä, nämä toiseen sukupuoleen kohdistuvat ystävyydet, etenkin jos ne jatkuvat pidempään, johtavat pusipusi ja sänky puuhiin. Alkunsahan nämä ystävyydet lähes aina saavat ihastumisesta, eli vahva tunne ja lataus kasvanut/kasvaa.

Niin, ja mun mielestä ja koekmusten mukaan voi, tarvitaan vaan sopivat ihmiset. Kaikista miehistä eikä naisista ei ole tuollaiseen ystävyyteen.

Ne ystävyyden lämpimät tunteet vaan tulee joskus vahingossa tulkittua seksuaalisväritteisiksi kun vastapuoli kerran on mies. Tai siis nuorempana saattoi käydä niin, ja silloinkaan ne ohimenevät ihastustunteet ei johtaneet mihinkään.



Nykyään ei ole miehiä kuin kavereina, aikuisena kaipaan ystävyytä jostain syystä vain naisilta.

Sitä voi kyllä väittää itselle ja muille että on ystävyyttä mutta jos on vähänkin kipinää niin voi unohtaa ystävyyden. Se on vain väite jotta voisi rauhassa viettää kahdenkeskistä aikaa toisen kanssa, niin että oma puoliso tietää asiasta eikä oikeasti joudu valitsemaan kumman kanssa jatkaa.

käynyt mielessä, ja silloin ystävyyden raja on ylitetty. Harvemmin tulee näin heterona edes mietittyä samaa sukupuolta olevan ystävän kanssa mitään fyysistä.

sehän olisi typerää ja lisäksi sukupuolista syrjintää, jos jättäisin ihmisen sukupuolen perusteella tutustumatta häneen. Hän voi olla hyvinkin mielenkiintoinen ja mukava ihminen. Se, että tunnen jo yhden miehen ja harrastan hänen kanssaan seksiä ei voi olla peruste sille, että minä en pystyisi erottelemaan omaa ja vierasta.



Pystynhän olemaan vieraille lapsillekin (sekä tytöille että pojille) mukava ihminen vaikka omat lapseni ovatkin minulle ne tärkeimmät.



Kyllä ystävyys on muuta kuin seksiä tai edes halua seksiin.

vaikka tulisi niitä kiellettyjä tunteita, eivät ne ystävyyttä poista.



Onhan puolisokin ystävä. Ei ystävyys ole mikään keinotekoinen osa joka katoaa simsalabim jos mukaan tulee ihastusta. Jos ystävyys on tärkeä, ei anneta niiden ihastumisen tuinteiden viedä mukanaan.

Tuskin kukaan ajattelee että homot ja ledbot ihastuvat aina kaikkiin samaa sukupuolta oleviin??