Lapsen seks. hyväksikäyttö - miten suhtautua, kun myös hyväksikäyttäjä itsekin lapsi?

koska en tiedä, voiko tilannetta kutsua hyväksikäytöksi. Mutta ehkä sitne joku innostuu myös vastaamaan...



t. Ap

Pientä hoidetaan oireiden mukaisesti.

asiasta kannattaisi keskustella vanhempien kesken, ja sitten edelleen lasten kanssa.

ja kovaa. Kun miettii mitä itse ymmärsi ja mitä ei ymmärtänyt 11-vuotiaana tehdä tai olla tekemättä, niin kyllä se ymmärrys oli loppujen lopuksi aika suurta.

Mutta kyllä mun mielestä 11-vuotiaskin on vielä lapsi. Sitä on silloin vielä niin ajattelematon, eikä ajattele seksuaalisista asioista vielä samalla tavalla kuin vanhempi. Tuskinpa tuon ikäinen vielä masturboikaan, ainakaa tietoisesti ja säännöllisesti.



Minä, ehkäpä juuri tuon ikäisenä, olin paljon tekemisissä 3-4 -vuotiaan serkkuni kanssa. Tämä tykkäsi paljon selkään hivelemisestä, jolloin mielihyvästä hänen pippelinsä myös jäykistyi. Muistan, kuinka tunsin tuon asian kiihottavana ja mielenkiintoisena ja koskinkin siihen. En vaan ikinä tunne itseäni mitenkään hyväksikäyttäjänä :(

Pienellä ei sinänsä mitään suuria oireita, mitä nyt omat sukupuolielimet ja muiden myös kiinnostavat ja kaikenlaiset alapään jutut ovat kovasti pop. Mutta niinhän ne monesti ovat tuon ikäisillä muutenkin. Enemmänkin näyttää siltä, että pienen mielestä on tapahtunut jotain jännää. Sekään ei tietysti ole hyvä, jos se johtaa jonkinlaiseen yliseksuaalisoitumiseen. Toisaalta taas en haluaisi myöskään kasvattaa lasta seksuaalikielteiseksi, ahdistuneeksi ja syyllisyyttä potevaksi aikuiseksi.



Vaikeaa.



:(



Ap

Jutella asiasta kyllä täytyy, jämäkästi mutta ei syyllistäen!

Tilanne on sikälikin hankala, että tapauksella ei ole silminnäkijöitä, 3 v. alkoi vaan muussa yhteydessä kertomaan asiaa. Toki tuon ikäiset osaavat keksiäkin asioita, mutta enpä oikein tiedä, miten yksityiskohtaisesti. Ikävä vaan ottaa asia puheeksi 11 v. vanhempien kanssa, kun siinä on sitten 3 v:n ja 11 v:n sana sanaa vastaan. Tuskinpa tuo vanhempi lapsi asiaa kuitenkaan myöntää...



Harmittaa myös siksi, että on tosi mukava lapsi tuo 11 v. ja oma lapseni tykkää hänestä tosi paljon, on eräänlainen esikuva hänelle.



t. ap

t. ap

kolmivuotiaan jutut ovat milloin mitäkin... niihin ei voi luottaa, mutta ei kannata huomioimattakaan jättää.



Meidän 3-v oli ylpeänä kertonut kuinka isä on häntä tukistanut. Sitä ei ole tapahtunut ja jos olisi niin lapsen kertomuksen sävy olis ollu eri. On nimittäin niin dramaattinen lapsi, että ei olis ollut iloisen ylpeä asiasta.

Mutta tämä oli kuitenkin jo sitä tasoa, että en usko, että olisi itse pystynyt kaikkea keksimään.



Ap

Kyllähän lapsia, isoja ja pieniä, seksuaalisuus kiinnostaa ihan luontaisesti.

Mutta voit ihan hyvin puhua asiasta 11-v:lle ja sanoa, ettei sen pienen kanssa niistä asioista kannata puhua ja näytellä ko se sitte kaupassa selvittää.

onko minkätyylisestä tapahtumasta kyse, sen varmaan voit kertoa!! suhtautuminenhab riippuu ihan siitä mitä oikeasti on tapahtunut..

Vastaava tilanne, oma poikani noin 4v ja toinen poika noin 10v.



Huomauttelin asiasta kevyesti tilanteiden tullessa ja en enää päästänyt kaksinleikkeihin ovien taakse. Puhuin vanhemman pojan äidillekin ja en enää tosiaan päästänyt lapsia kahdestaan vaan jos poikani meni sinne kylään, menin minäkin (olemme tosin tuttuja 10 v pojan äidin kanssa muutenkin).



Nykyään 10v leikkii enemmän ikäistensä kanssa mikä minusta onkin kaikkien kannalta parempi juttu.

kyllä aikanaan tarvinnut jonkun aikuisen vetämään selkeitä rajoja...:(

Olen itse herkistynyt tuosta kokemuksesta niin paljon, eten uskalla päästää lapsiani koskaan isompien serkkujen kanssa saunaan tms.

Hoitaako 11 vuotias 3 vuotiasta? Minusta kyllä aikuisen olisi syytä puuttua tilanteeseen tosissaan ja keskustella myös isomman lapsen vanhempien kanssa.

hoitanut 3-vuotiasta, mutta ovat kuitenkin olleet joskus kahdestaan lyhyitä aikoja 11-vuotiaan kotona ja äidit esim. pihalla puutarhaa katsomassa tms. vastaavaa.

lapset oli eri huoneessa, kyseessä sukulaislapset ja oikeastaan sama ikäluokka kuin ap:llä. meillä kävi niin että lapsi puhui tästä asiasta sen verran jälkikäteen, että tuntui todella vaikealta ottaa asia puheeksi vanhempien kanssa. itse olin todella raivon vallassa, en saanut nukuttua kun mietin että mitä tapahtui, onko lapseni lapsuus pilalla ja vaikka mitä. helpottaa tavallaan tietää että muillakin on käynyt samanlaista.

Minullakin tuli mieleeni, että voisiko 11-vuotiaalla olla itsellään jotakin hyväksikäyttökokemusta. Välttämättä ei ole minkäänlaista, mutta mahdollisuus on olemassa. Hyväksikäytetyt lapset eivät osaa vetää rajaa sopivan ja sopimattoman, normaalin ja epänormaalin välille ja siksi voivat itsekin käyttäytyä sopimattomasti.



Siksikin vakava keskustelu ensin vanhempien ja sitten 11-vuotiaan kanssa on paikallaan.