Näin meitä ohjaillaan.

Jos toivoo jo olemassa olevan vammaisen saavan elää, ei se tarkoita, että nimenomaan haluaa ihmisen vammautuvan.

Siihen ei toiveet vaikuta. Ja kun heitä kerran syntyy, niin he saavatkin syntyä. Eikö niin? Se ei tarkoita, että nimenomaan toivoisin heitä syntyvän.

Muutenhan asialla ei olisi mitään väliä sinulle.

tarkoittaako se sitä että toivon äitisi dementoituvan?

Äidin hoitopaikka ei kuulu tähän, koska hoitopaikka ei ole suora seuraus dementiasta, toisin kuin se että saan vammaisen lapsen on seuraus siitä, että vammainen lapseni syntyy.

niin hänen dementiansa saisi kehittyä ja pahentua rauhassa. Ethän toki toivoisi minulle dementoitunutta äitiä, ethän...? No kyllä toivoisit.

Mutta jos sattumalta vammainen lapsi on jo olemassa kohdussasi, toivon että hän saisi myös syntyä. Ymmärrätkö?

Aivan samantekevää tämän toiveesi kannalta olenko jo raskaana vai ei.

toivoisin että häntä ei sen takia tuhottaisi. Se ei tarkoita, että toivoisin äidilläsi olevan dementia.

vaikka itsekin ilmeisesti myönnät, että olisi sinulta erittäin paha ja julma ajatus toivoa sitä, jos en olisi raskaana? Miksi se raskaaksituloni muuttaa sinun pahantahtoisen toiveesi yhtäkkiä hyväksi?

Yritä nyt ymmärtää. Mutta jos odottamasi lapsi kaikesta huolimatta olisi vammainen, niin hänen toivotaan saavan elää. Mikä tässä voi olla niin vaikea ymmärtää?

Mutta jos kuitenkin sairastuisi, toivoisin että kaikki voitava tehtäisiin hänen hyväkseen ja että hänen annettaisiin kuitenkin elää.

mutta vaikka eivät olisikaan, toivon että he saisivat elää.

Ei pitäisi olla kognitiivisesti liian vaikea tehtävä ymmärtää, että nämä ovat jotakuinkin täsmälleen sama asia: Minun vammainen lapseni saa syntyä/ Minulle syntyy vammainen lapsi /minä saan vammaisen lapsen



Jos toivot yhtä, toivot myös muita, koska niitä ei voi erottaa toisistaan.

Ei minun vammainen lapseni saa syntyä, jos minä en saa samalla vammaista lasta. Jos toivot ensimmäistä, toivot siis myös minulle vammaista lasta.



Mistä pääsemme siihen, mihin et vielä vastannut: Miksi on ok toivoa minulle pahaa, jos olen jo raskaana, mutta ei jos en vielä ole?

vaan kesä voi olla myös sateinen, toivon kuitenkin että tänä vuonnakin on kesä.

Sikiö ei ole vielä ihminen. On täysin eri asia jos lapsi kehittyy kohdussa vauvaksi asti ja syntyy. KUKAAN ei sen jälkeen ole tappamassa ketään ja on lapsellista suoltaa noita vertauksia.

Keskustelu on jatkunut kuumana näköjään. Siis, jos jonkun lapsen toivotaan ominaisuuksistaan huolimatta saavan elää ja syntyä, eihän se tarkoita että hänen toivotaan olevan juuri sellainen. Kukaan ei toivo kenellekkään pahaa! Toivotaan, että kaikki lapset olisivat terveitä ja vammattomia, mutta näin ei vain ole. Vammaisia lapsia tulee, mutta ei siitä vammasta huolimatta toivotaan heidän saavan syntyä.

Ei se ihmisyys yhtäkkiä tule syntymähetkellä. Jos lapsi on kohdussa, se on jo olemassa. Olemassa olevan lapsen tulisi saada syntyä. Varsinkin jos ei sen pahemmasta asiasta kuin down ole kyse. Se ei tarkoita, että ihmisillle toivottaisiin juuri downeja.

- hirveää järkytystä

- pelkoa lapsen hengen puolesta

- uupumusta vammaisen lapsen omaishoitajana

- ahdistusta lapsen leikkauksista ja muista lääketieteellisistä toimenpiteistä

- ahdistusta kun lapsi joudutaan viemään loppuelämäkseen laitokseen

- huolta lapsen tulevaisuudesta täysikasvuisena ja ap:n kuoleman jälkeen.



Ja jos ap sanoo jo kokeneensa kaikki nämä, toivon että hän hoitaisi traumaansa ja katkeruuttaan asiasta ammattiauttajan kanssa eikä päivittäin tällä palstalla.

Muiden vammaisten abortointi oli ihan ok kun he kärsivät elämässään niin paljon, mutta downien on ehdottomasti saatava syntyä, viis heidän perheistään.