hirveä mies. Vaikka olisi HUIJATTU isäksi, se ei silti olisi lapsen syy.

ojossa ole ilmoittelemassa itsestään tilastoja varten. Kyllä se vaan tätäkin palstaa lukiessa tuntuu olevan aika yleinen " vaihtoehto" raskaaksi tulemiselle, kun mies ei " suostu" siihen kolmanteen tai neljänteen nyyttiin tai kun mies halutaan koukuttaa itselle. Eihän varmaan suuri osa huijatuksi tulleistä isistäkään tiedä, ettei ne pillerit pettäneetkään, vaan ne " unohdettiin" syödä...

Kyllä sitä vaan pillerit aika monelta jää syömättä, kun vauvakuume iskee yksipuoleisesti. Ja tässäkin ketjussa näkyy, että moni sen hiljaisesti hyväksyy. Miehen ilmeisesti pitäisi aina vaatia kondomia sängyssä, jos ei " todellakaan halua lasta" , mutta naisenko ei sitten tarvi vaatia sitä, jos " ei todellakaan halua esim. klamydiaa tai sukupuoliherpestä" .

Vakaissa parisuhteissa, joissa toiseen luotetaan, ei tarvitse käyttää kondomia ehkäisynä. Siksi on vaihtoehtoina esim. pillerit, kierukat ynnä muut jatkuvasti ehkäisevät ehkäisykeinot. Silloin vain pitää voida luottaa kumppaniinsa, siihen, että hän ei käy vieraissa ja siihen, että hän huolehtii ehkäisystä sovitusti.

kärsii isästä, joka ei halua olla läsnä. Ja nainen tekee lapsen omasta halustaan, huolimatta siitä, että tietää tulevan isän tällaiseksi. Minulla ei ainakaan heru yhtään sympatiaa näitä naisia kohtaan. Sen sijaan kyllä niitä miehiä kohtaan, jotka luottavat kumppaniinsa, ja heidän luottamus petetään. Ja ennen kaikkea tietysti näitä lapsia kohtaan, jotka on tietoisesti tehtailtu tilanteeseen, jossa vain toinen vanhempi heitä haluaa.

Sympata voi ainoastaan lasta, jonka kannalta on traagista ettei isä halua pitää yhteyttä. On kurjaa ja väärin, jos mies projisoi lapsen äitiin kohdistuvaa vihaansa syyttömään lapseen.

piittaamatta isän halusta (ja siitä mitä se aiheuttaa lapselle) miehellä in ihan täys oikeus miettiä haluaako jakaa vanhemmuuden kokemuksen tuollaisen ihmisen kanssa (piittaamatta siitä mitä lapselle aiheutuu) Tietenkin jos ajattelee sydämellään, toimisi ehkä toisin, mutta kuinka moni tän palstan äideistäkään osaa ajatella sydämellään:((



Elämä on epäreilua eivätkä kaikki synny rakkaudesta. Vanhemmuus on suuri juttu, eikä sen jakamista voi vaatia toiselta, saati näissä yhdenillan suhteissa. Tärkeäähän on se että lapsella on joku joka rakastaa eikä se että toiset aikuiset joutuu äidin visioiden pelinappuloiksi.

Ja kun tulin vahingossa raskaaksi, minun olisi pitänyt tehdä abortti. Sitäkö selitätte. Jos olisin tajunnut silloin, että joku ihminen on oikeasti niin tunnevammainen, ettei edes vastaa lapselleen puhelimeen, olisin harkinnut.



En ehkä tajunnut, että osaa ei kiinnosta edes silloin kun lapsi itkee itsensä uneen monta kertaa vuodessa. Jos olisin tiennyt...

Mut jos oikeesti ei halua vanhemmaksi- ei kaikki halua- niin sen vanhemmuden vastaanottaminen voi olla vaikeaa jos ei sitten ole sitä parisuhdetta edes. Ja kyllä tällä palstalla saa sen käsityksen että monet naiset ajaa miehen ahdinkoon niin että miehellä on tasan kaks vaihtoehtoa; ALISTUA johonkin minkä nainen on kehitellyt ihan itse ja jossa hänen tahtonsa, tunteensa ja halunsa määrää kaiken ja miehen pitää vaan nöyrästi totella (ja kuka haluaa tällaista edes parisuhteessa- saati jonkun vieraan ihmisen kanssa) tai säilyttää hallinta omaan elämäänsä ja jättää koko juttu. Vauva ja äityiys on tosi vahva ase hallita miestä mm syyllisyydentunnoilla, äitiyden oikuilla sun muilla. Ja miehet tunnestusti on näissä asioissa heikoilla. Jos on ollut vielä hallitseva ja voimakas äiti niin tuo kuviohan voi olla ihan painajainen.

Mä ymmärrän miestä, vaikka lapsen kannalta tuo on tosi surullista.



KUinka vanha lapsi sulla on ja tapaako hän isäänsä ollenkaan?