~*~*~*HUHTIHIPPUSET viikolla 12*~*~*~

[color=darkmagenta] Me ollaan oltu Heidin kanssa jo puoli tuntia hereillä... *huoh* :) Mä kyllä " tilasin" Heidiltä illalla, että vois nukkuu pitkään, mutta tässä sitä ollaan. Noh. Toisaalta ei kyllä muakaan enää väsytä. On jo niin kirkasta tuolla ulkona ja iteki simahdin sohvalle JO 15 vaille 21!!!! :)



Illalla oli taas niitä kipeitä juilimisia.. Ai vitsit, että sattu. Sit me otettiinki varaslähtö niihin vyöhyketerapia juttuihin ja mies teki niitä kahta kohtualuetta illalla ja mä vähän jatkoin ku se lopetti. Heidikin oli välillä sohvalla mun vieressä ja pikkuvarpaat isänsä käsissä. <3



Yöllä mä heräsin joskus 23 aikaan ekaan supistukseen ja sit siinä menikin jonkun aikaa valvoskellessa kun niitä supistuksia tuli ja meni. Välillä piti käydä pissalla ja tuntu, että menee maha sekasin, mut ei sit mennykään. Sit jossain vaiheessa hain miehen sohvalta sänkyyn nukkumaan (oli tehny meikäläiset ja nukahtanu telkkarin ääreen). Mä sain sit aika pian kans uudelleen unesta kiinni, mutta heräsin vielä kerran tai pari supistuksiin. Nää oli tällä kertaa semmosia, jotka tuntu tossa mahan puolella ja iski hien pintaan. Aikasemmin ne on tuntunu selän puolella eniten.



Piti mun jollekkin jotain sanoo/kommentoidakin, mutta mä jo unohdin...



Eiku nii joo [color=dimgray] Winkulle piti sanoo, että tehän ootte saanu sen takkahuoneen jo hyvälle mallille. Siitä tulee varmaan aikas hieno!?! :) Mua ei remontoiminen itsessään houkuttele yhtään, mutta se kaikki materiaalien valkkaaminen ja sisustaminen olis kivaa. =) Ja sit tietysti siitä valmiista lopputuloksesta nauttiminen... :D



Vanilja nautiskelee miehensä kanssa vikoja hetkiä/päiviä/juhlapyhiä miehen kanssa kaksin.. :) Me just juteltiin mun miehen kanssa eilen ajasta ennen Heidiä.. Oli se niin erilaista, mutta en kyllä vaihtais lapsellisen elämää lapsettomaan. :D



Jaahas.. Heidillä meni hermot, kun ei saa mekkoo kunnolla päälle... Mut mäkään kun en saa auttaa, ni hoh hoijaa. :D



Onks muilla jo maha valahtanu alas? Mulla on mun mielestä ihan selkeesti maha vaihtanu alempaan osastoon tässä parin-kolmen päivän aikana. =) Ja musta tuntuu, että maha olis pienentynykin.. Välillä käy mielessä, että onko siellä enää lapsivettäkään yhtään kun on niin " pikkunen" . =) On paaaaaljon pienempi kuin Heidistä oli sillon.



Nyt meen ton pikku neidin kaa suihkuun, jos se vähän rauhottus siitä. Suihkussa käyminen kun on sen lempipuuhaa. :D



burde & viltsu 38+0!!!! :D

+heidi 1,5v

Mulla olis ollut mahdollisuus jäädä köllimään sänkyyn, kun mies keitteli aamupuuron lapsille. Lonkat on kuitenkin niin kipeät, että katsoin paremmaksi nousta ylös ja vähän verrytellä. Meidän 2½-vuotiaalla on menossa ihana " pelottaa kaikki" -vaihe ja hän työntyy lähes joka yö meidän sänkyyn. Poika on aika kova pyörimään ja potkiutuu poikittain sängyssä. Lisäksi saattaa silitellä tukasta ja jutella unissaan. Itse olen muuttunut erittäin herkkäuniseksi ja lisänä nämä raskauden tuomat krempat. Kauhulla ajattelen vauvan syntymää ja siitä aiheutuvia yöherätyksiä, lisättynä pienen miehen yöllisiin pelkoihin. Saa varmasti heitellä silmäpusseja eteenpäin kävellessä..



Mutta nyt suihkuun ja valmistautumaan anopin luo lähtöön. Meillä on tapana käydä siellä pääsiäisaterialla. Lapset odottavat ukin järjestämää pääsiäismunien metsästystä, jossa ukin tekemien " vanhojen" aarrekarttojen avulla löytyy pääsiäispupun kätkemiä suklaayllätyksiä.



Lillero ja Hippunen rv 35+1

Auuuh! Pakko tilittää.



Loppuremppa eteni mukavasti eiliseen asti, saatiin listat kattoon mun veljen avustuksella. Verhotangot ovat paikoillaan ja akvaariokaapin ovet ovat isukin luona petsattuina kuivumassa. Kylpyhuoneen kalustukset ovat asennettuina ja loppu remppajäte+kirpputorikama on viety eteenpäin. Enää ei olisi kuin verhojen ompelu, kittaaminen ja siivous.



Mutta mies onkin sitten kuumeisena oksennellut koko yön ja nyt makaa raatona sängyssä. Olimme isäni luona syömässä ja vaivat alkoivat pian sen jälkeen. Kukaan muu ei ole kipeä joten ruokamyrkytys lienee aiempaa perua. Ainoa vaihtoehto on muuan kebab-mesta missä söimme toissapäivänä. Nyt sitten jännätään että miten nopsaan vatsatauti rakkaallani asettuu. Hänen veli poikansa kanssa tulee meille huomenna ja kyseinen poju on ylihuomisen meillä hoidossa. Ja mulla oli eilen ekat kipeät supistukset ja jos lapsi on kuten minä niin se tulee ulos parin päivän sisään...



Aapuaaa! Hyvä idea pistää koti asumiskelvottomaan kaaokseen juuri nyt :(



Noh kunhan stressaan tässä vielä hetkisen ja siten katson mitä voin asioille tehdä. Onneksi ei ole muksu vielä laskeutunut ja tuolla se villisti pyörii masussa, joten ei kai se synnytys ihan lähipäivinä tapahdu. Mieskin toivottavasti kuntoutuu illaksi, nyt jo pystyy nukkumaan eikä enää vääntelehdi tuskissaan. Kamalaa katsoa vierestä kun toinen on kipeä.



Jos vaikka aloitan akvaarion huollolla ja jatkan verhojen kimppuun. Hitsit kun en tuonne katonrajaan voi kiipeillä joten se isoin homma jää vielä odottaamaan tekijäänsä.



Mukavampaa pääsiäistä muille listalaisille! Pysykäähän terveinä ja pirteinä.



Pumpulipingu 37+2

Monet on jaksanu ulkoilla ja ihanathan noi kelit on ollukin, mua vaan niin laiskottaa, että laitan pojat viemään Sannin ulos ennen kuin lähden sinne itse=(



Tuossa yks päivä kävi vauvan mylläykset aivan tautisen kipeetä tonne navan alle, haavan kohtaan, että säikäytti pakkaamaan sairaalakassin! Mulla kun on se vaara, että kohtu ei kestä kun on kaks kertaa leikattu=( No sen jälkeen on ollukin muuten vaan kipeetä myllerrystä ja joitakin kipeitäkin supistuksia.



Mullakin viime leikkauksen jälkeen maito nousi tosi nopeesti ja sitä sitten riittikin, imetin Sannia 1,5 vuotiaaksi. Kahella ekalla kerralla maitoa ei oo riittänu kuin pari kuukautta=( Ootan imettämistä jo innoissani, kun lopetettiin Sannin kanssa, niin välillä olis tehny mieli aloittaa uudestaan kun se on jotenkin niin ihanaa!!!! Niin, en saanut vauvaa silloin heräämöön, kun pikkuinen piti laittaa lämpökaappiin ja itsekin palelin aivan kauheesti ja sain lämpöpeitteen=(.



Limatulpasta- kakkosella se tuli suihkussa käydessä ja samana iltana poika syntyi, mutta se on kai aikas yksilöllistä.



Mulla muuten leikkaushaava on pystyssä, eka oli hätäsektio ja samasta kohdasta leikkaavat ainakin täällä meillä. Viimeks sitä mietinkin, että meinaakohan ne tehdä sellasen kivan ristin masuun jos leikkaavat poikittain=)



Jaksuja teille turvonneille, se on tosi kurjaa kun nahkaa kiristää, eikä mitkään kengät mahdu! Mulla ei oo nyt ollu noita ongelmia, mutta pelkään, että kotia lähtiessä ei mahdukkaan kengät jalkaan, aattelin että jos ottais grocsit varmuuden vuoksi sairaalaan mukaan, niin olis ainakin jotkut kengät millä kotiin pääsis!



Tuo meidän nuorimmainen on jo 3,5 vuotias, mutta tuntuu sekin vielä niin pieneltä, että tuleva vähän hirvittää. Kömpii joka yö vielä meidän keskelle, vaikka on kyllä luvannut jättää sen paikan sitten vauvan imetyksiä varten, vaan saapahan nähdä! Onneksi on kuitenkin niin iso, että ymmärtää, etten sitten leikkauksen jälkeen pahemmin nostele.



Voi vitsi kello on jo noin paljon ja perunat olis pitäny laittaa jo kiehumaan aikaa sitten!



Tuija + pikkuinen rv 38+2 ( käänteisesti 1+2!!)

Näin sitten päätin ilmoittaa itsestäni viimemetreillä. On hienoa seurata kun jo muutamia Huhtihippusia ovat vaavelin saaneet syliinsä.



Mulla raskausviikkoja 37+3 ja odottelen kovasti pääseväni masusta jo eroon. En ole tuntenut olevani mikään hehkeä odottaja koko raskausaikana... Tuntuu, että koko ajan on ollut jotain " krämppää" . Aluksi kolmen kuukauden jatkuva oksentelu. No itseasiassa nyt voin kyllä aika hyvin... verenpaineet ja sokerit ovat pysyneet hyvin kurissa.



Mulla on myös alkanut pudota paino kahtena viimeviikkona... Tuntuu, ettei ruokaa yksinkertaisesti mahdu kasvavaan masuun. Tää tarkoittaa kai myös sitä ettei vauva oo vielä laskeutunut... eli vielä saan lyllertää masuni kanssa :)



karru 37+3 sekä vekarat -01 ja -99

Limatulpasta ekana... Ensimmäisestä en huomannut moista ollenkaan, mutta toisesta tuli selvästi sellainen iso jähmeä limamöykky. Tulppa kyllä hyvin kuvaa sen muotoa ja olemusta :). Se tuli aamulla wc-käynnin yhteydessä ja seuraavana aamuna klo 7.30 syntyi tyttö. Synnytys itsessään käynnistyi vasta kunnolla limatulpanlähtöpäivän yönä.



Näin nämä pääsiäispyhät hurahtaa. Olen kyllä täysin siemauksin nauttinut siitä, että mies ja lapset on koko päivät kotona :). Jaksoin tehdä sen voileipäkakun herkuteltavaksi ja kyllä se maistui aika makoisalle ;). Varmaan paino nousee taas pääsiäisen aikaan kilolla, kun syön niin paljon... Neuvolakin olisi tiistaina.



Supistuksia on edelleen päivittäin. Kivuliaisuus lisääntyy yleensä yötä kohden, mutta monta yötä on nyt mennyt, etten ole herännyt supisteluihin. En usko, että tämä vielä syntyy. Hyvä niin. Just tänään ajattelin, että mie olen täällä varmaan viimeinen kirjoittelija toukokuun puolessa välissä... :)



Täällä useampi on odottamassa toista lastaan, jos olen oikein ymmärtänyt. Voin kokemuksestani kertoa, että nämä esikoiset kasvavat sinä pienenä uuden elämän syntymähetkenä valtavan isoiksi. Itse sitä oikein hämmästyi, että hyvä ihme. Miten tämä meidän pieni kaksivuotias on vauvan synnyttyä mahdottoman iso, reipas ja omatoiminen ;D. Saa nähdä mitä sitä nyt tuntee, kun lapset ovat 5,5 ja 3,5 vuotiaita.



Iloista mieltä kaikille ja jaksamista vaivojen kanssa.



Eveliinukka 35+2

hei vaan kaikille!



onpa valtavasti tullu tekstiä tänne! kiva! :)



esikoisesta LIMATULPPA lähti mulla vasta synnytyksen käynnistyttyä. mulla ei muutenkaan ollu oireen oiretta ennen synnytystä, alkoi sitten suoraan oikeen tosi napakoilla suppareilla. ei kyllä varmasti jääny epäselväks, että onkohan tää nyt sitä vai ei.



meillä on ollu aika hektinen pääsiäinen. ollaan tehty vähän remontin tapasta ja kierretty koko eilinen päivä huonekalukaupoissa ja muualla ettimässä vessaan tarpeellisia juttuja (eikä siis löydetty juuri mitään, todettiin vaan että täytyy tehä ikeaan retki...). ollaan purettu suihkukaapin rohjo kylppäristä ja vaatekomero makkarista ja sit oon alottanu vaatekaappiorganisaatiomuutoksen, joka valitettavasti ei oo lähellekään valmis. ehkä huomena... tai sitte ei. ;)



tiistaina on neuvola. kävin torstaina mittauttamassa vp:n siellä, kun tiistainen lääkäri käski. paineet oli paremmat kun sillon ti, mutta pissassa oli ihan aavistus taas protskua. mistähän sekin sitte mahtaa kertoa...? turvotusta on ihan onnettoman paljon, mutta hyvin menee vielä kengät jalkaan. mulla se kertyy jotenkin tosi tasasesti joka puolelle. otan osaa Vanilja sun kärsimyksiin, tosi kurjaa kyllä on tollanen. :( mä en muuten muista synnytyksen jälkeistä turvotusta tulleen juuri yhtään. vai oonkohan ollu vaan niin hormonihuuruissa, etten oo pannu sitä vaan merkille? viimeks neuvolassakin ollessa kätilö kysy, että oliko sulla sellasta, enkä voinu muuta kun sanoa että ei, kun en ollu ees kuullu sellasesta...



täytyy lopetella. pitäisköhän ottaa jätskiä...? :) t.VadelmaMama, rv 36+5

Terkut ruotsista! Lunta tulee:/ Mihin se kevät katosi?

Me tultiin kotiin eilen poitsun kanssa ja kivaa on! Kyllä tuntui tuo sairaalass olo pitkältä ajalta. Puolitoista viikkoa ja tuntui kun olis ollut siellä vuoden! Pahinta oli kamala ikävä kotiin tyttöjen luokse. Meillä kun tuo sairaala on tunnin matkan päässä eli en tavannut tyttöjä kovin usein:(

No nyt kaikki hyvin. Pojan paino on nousussa ja voi tosi hyvin. Ainut vaan on se, että vielä on nenä-mahaletku käytössä. Eli sitä kautta ruokaa sitten neljän tunnin välein. Imettää saa niin usein kun kaveri haluaaja haluaahan tuo aika usein, mutta vielä ei oikein osaa. Sanoivat että liian aikasin syntyneillä vie aikaa imemiseen opettelussa. ja pulloa eivät sitten käytä. Letku häiritsee kuulemma vähiten imetystä. No onhan se niin, mutta tylsäähän ton letkun kanssa pelaaminen on. Sairaalassa sain koulutuksen letkun käyttöön ja allekirjoitin paperit...Toivottavasti syö pian pelkkää tissiä et ei tarvis väsätä ton homman kanssa. Kotikäynnit tekevät sairaalasta meille 2 kertaa viikossa jolloin punnitaan ja katsotaan et poika saa tarveeksi sapuskaa:) Ja milloin tahansa saamme lähteä osastolle jos jotain olisi. Olemme siis vielä kirjoilla sairaalassa, mutta hoidamme kotona, koska ei ole muuta kuin tuo ruoka juttu.

Ei olisi uskonut miten paljon on kaikenlaista kun lapsii syntyy aikasin. No meillä onneksi oli kaikki hyvin siinä mielessä että oli viikko vaille täysaikanen eli silloin on paljon vähemmän juttuja.

Ihan vaan ajattelin rohkasta kaikkia viimesillään kärsiviä et hyvä niiden vaavien on siellä kasvaa ja tulla valmiiksi asti:) Silloin on vähemmän ongelmia syntymän jälkeen:)



Terkut kaikille!



Oliko muita jotka olis jo synnyttänyt huhtiksista?



Elisabeth ja pikku kaveri