Väsyttävä yö takana ja syyllisyys kalvaa äitiä :(
Meillä on 7 kk vanha vauva, joka on nukkunut yönsä jo kuukauden verran läpi yön ilman yösyöttöjä. Tähän tilanteeseen ollaan päästy unikoulun avulla, eli ollaan taputeltu vauva takaisin uneen ja vasta kovin itkevänä nostettu syliin rauhoittumaan. Tämän on hoitanut mies, koska vauva ei rauhoitu minun sylissäni rintamaidon tuoksusta johtuen. Viime yönä sitten mies oli viihteellä ja minä yksin vauvan kanssa, joka jostain syystä moneen yöhön heräsi itkeskelemään. Koitin rauhoitella taputtelemalla, mutta ei onnistunut. Nostin syliin, mutta vauva vain raivopäisenä alkoi imemään kaulaani, poskiani ja käsivarsiani. Tein tämän ainakin viisi kertaa eikä auttanut. Aina kun laskin vauvan takaisin sänkyyn, huuto alkoi. Lopulta en enää jaksanut, vaan istuin sängyn vieressä tuolilla ja pidin kättä kiemurtelevan ja itkevän vauvan vatsan päällä. Tätä kesti 1,5 tuntia, kunnes lopulta nukahti omaan itkuunsa.
Tuntui niin kamalan pahalta kun toinen huusi ääni käheänä eikä mikään auttanut. Nyt minulla on niin surkea olo ja tunnen olevani ihan paska äiti kun en jaksanut enää nostaa lasta syliin. Reppana varmaan sai kauheat hylkäämiskokemukset ja -traumat! Tosin olin koko ajan sängyn vieressä ja vauva tiesi että minä olen siinä ja hän on turvassa. Nyt leikkii iloisena ja tyytyväisenä lattialla ja minulla on surkea fiilis. Ehkä meillä on vain mennyt liian helposti kun tämmöinen asia saa fiilikset näin alas! Blääh :( Sori, oli pakko purkaa.
Kommentit (78)
Heh, ei osunut arvauksesi oikein :) Mutta meitä on näköjään muitakin, kiva kuulla.
Vauvakin nukkuu nyt päikkäreitä, joten lepo ei olisi pahitteeksi.
Ap
Julma täytyy äidin olla että puolitoistatuntia huudattaa vauvaa ja lopultahan vauva on nukahtanut väsyttyään huutamisesta se nälkä ei kadonnut minnekään.
meillä huudatusunikoulu pidettiin vasta 8kk iässä, koska silloin mun sietokyvylle tuli stoppi. viisikin kertaa yössä piti saada maitoa, ja päivällä sitten ei maistunut ruoka eikä maito. ja taas seuraavana yönä viisi kertaa syömään. tasapaino keikautettiin oikealle tolalleen kolmessa yössä, joista ensimmäisenä vauva itki 45 min, toisena 7 min ja kolmantena 20 sek. siitä lähtien meillä on kaikki nukkuneet läpi yön.
on ihan ok, että vauva oppii puolen ikävuoden jälkeen siihen, että yöllä nukutaan. varmasti hänellä on yöllä herätessään nälkä, mutta ei hänen tarvitse syödä. ihmisellä on minkä tahansa 4 tunnin paaston jälkeen nälkä. on mullakin aina yöllä herätessä nälkä, mutta ei mun tarvitse syödä. ruuansulatukselle on hyvä antaa tauko öisin, ja vauvan oppia perheen tavoille - eli että yöllä ei sosialisoida eikä syödä, vaan nukutaan. vauva ei kärsi tämän opettamisesta millään tavalla, vaan syö ja juo kyllä päivän aikana tarvitsemansa ravintomäärän.
kipu tuossa pitkässä itkemisessä nyt tietty ensimmäisenä tulee mieleen, tai sitten juuri se maidon tuoksu hämää. mikäli ensi yönä ei yhtä pitkiä itkuja tule, kun isä menee rauhoittelemaan, on maidontuoksuteoriasi todistettu. silloin kannattaakin jättää toistaiseksi yörauhoittelut isälle, ei niitä kauaa tarvitse yleensäkään harrastaa, kunhan ette tosiaan sekoita vauvaa alkamalla tarjoilla taas öisin ruokaa.
ja kyllä, tuossa iässä se nukkumistapojen opettaminen (itsenäinen rauhoittuminen nukkumaan ilman nukutushärdellejä, itsenäinen rauhoittuminen yöllä uneen ilman rauhoitteluhärdellejä, ei ruokaa yöllä jne) on helpointa. myöhemmin saa nähdä paljon enemmän vaivaa. tottakai vauva itkee jos rutiineja muutetaan, mikä tahansa rutiinien muutos saa vauvan ahdistuneeksi. mutta jos itkut saa itkeä turvallisen vanhemman lähellä/sylissä, vauva selviytyy siitä kyllä ja tottuu nopeasti uusille tavoille.
Surullista ajatella, että moni äiti ajattelee vauvan pompottavan vanhempiaan ihan kuin vain huvikseen.
Lapset kasvaa ja eriaikoina tarvitsevat erikokoisia ruoka-annoksia ja ruokailukertoja.
Nopean kasvun aikana tarvitaan luonnollisesti tiuhempaa syöttämistä. Vauva kommunikoi itkemällä ja jos äiti ei osaa tulkita itkua oikein on äitiys hukassa.
Tässä tapauksessa äiti on kuutamolla. Jos lapsi haluaa yöllä syödä isä rauhoittelee hänet - valitettavasti.
Viestistä käy ilmi että lapsi on pyytänyt yöllä ruokaa aiemminkin saamatta sitä, silittely ei vie nälkää.
Vauvoilla on pienet energiavarastot, jos ei saa ruokaa voi verensokeri laskea liian alas ja se ei ole aivojen kehitykselle hyväksi.
Ihanko tosissaan ajattelet, että on yliregointia pahastua toiminnastasi.
Huudatat pientä vauvaa 1,5 tuntia!
Minkälainen äiti oikein olet? Miksi et ottanut vauvaa edes syliin?
Jos olet niin väsynyt, että et jaksa kuunnella vauvan itkua ja ottaa hoitovastuuta niin hae apua. Tuo ei ole normaalia.
on fysiologinen tosiseikka, että noin puolen vuoden iästä vauvalla ei ole ravitsemukselliselta kannalta tarvetta syödä yöllä. yksilöt ovat yksilöitä, mutta ei se, että vauva itkee yöllä, tarkoita sitä että hänen pitäisi syödä yöllä. vauva itkee minkä tahansa totutun tilanteen muuttuessa ihan sitä muutosta. ei kaikki itkut ole nälkää.
43.
" Nostin syliin, mutta vauva vain raivopäisenä alkoi imemään kaulaani, poskiani ja käsivarsiani. Tein tämän ainakin viisi kertaa eikä auttanut.
Lopulta en enää jaksanut, vaan istuin sängyn vieressä tuolilla ja pidin kättä kiemurtelevan ja itkevän vauvan vatsan päällä. Tätä kesti 1,5 tuntia, kunnes lopulta nukahti omaan itkuunsa"
" on niin hankalaa ja hermot menee ja sitä ja tätä" kun tekee asiat toisin, kuin miltä lapsesta ja varmasti osin itsestäkin tuntuisi. Ei se vauva siitä rikki mene, että sitä sylissä pitää, vaikka keskellä yötä. Meillä ei ole ikinä tarvinnut huudattaa vauvaikäistä lasta, ja kelpo lapsia niistä on kasvanut. Rajat on järkevissä määrin, mutta kaikesta neuvotellaan. Viime kädessä päätökset tekee vanhempi, mutta melkein joka asiasta lapsille annetaan kaksi vaihtoehtoa. Okei, vauvaikäisen kanssa ei toimi, mutta kyllä se musertaminen lähtee sieltä asti. Ymmärrän jäähypenkit sun muut, jahka lapsi on riittävän vanha. Sen suurempia kurinpitotoimia ei ole meillä koskaan kaivattu, jäähykin tulee vasta varoituksen jälkeen, kuten asiaan kuuluu.
Edelleen kannustan lukemaan vähän muutakin kun Seiskaa ja Ohoa ennen niiden lasten siunaantumista.
Vierailija:
Surullista ajatella, että moni äiti ajattelee vauvan pompottavan vanhempiaan ihan kuin vain huvikseen.
Ja 46: Olin nostanut vauvan syliin jo viisi kertaa, oli nukahtanut joka kerta syliin pienellä keinuttelulla, mutta kun laskin sänkyyn, huuto alkoi taas uudestaan. Eli luet nyt tarkoituksella väärin.
Ja muillekin tiedoksi: Kun aloitimme unikoulun, meni kolme yötä levottomasti, jonka jälkeen vauva on nukkunut kuin tukki kuukauden verran. Joskus harvoin, noin yhdessä yöstä neljästä, herää tai vikisee unen pöpperöisenä sängyssään, jolloin isä on mennyt taputtelemaan vauvan uudestaan uneen tai itkuksi yltyessä nostanut syliin jossa rauhoittunut heti.
Että älkää nyt hyvät naiset kehitelkö mitään kauhuskenaarioita siellä omissa päissänne. Meillä on ihan terve ja hyvinvoiva vauva sekä huolehtiva ilmapiiri täällä. Kyllä nämä yliampuvat kommentit kertovat enemmän teistä kuin minusta. Täällä vain yön jäljiltä väsynyt äiti halusi vain purkaa tuntojaan. Ja olenhan jo kiittänyt eri näkökulmista.
Ap
Ensin ajattelin, että positiivista sentään on se, että näytät katuvan toimintaasi.
Kun luin pidemmälle, en enää tiedä kadutko edes oikeasti...
Toivottavasti kadut ja ymmärrät, että toiste et noin enää voi toimia.
esikoinen se on aina, joka saa tuta äitinsä hapuilun äitiyden alkutaipaleella... Mua ainakin välillä käy niin sääliksi omani, miten typerällä ehdottomuudella sitä lastaan kohteli... siten kuin ei koskaan haluaisi itseään kohdeltavan. JA just sen takia, että joka paikassa hoetaan just näitä " totuuksia" , että jos et AINA tee näin ja näin, niin lapsi ei KOSKAAN opi nukkumaan jne. jne.
Esim. tuossa ap:n tapauksessa vauvan olisi oikein hyvin voinut ottaa siihen viereen, ja seuraavana yönä sitten taas isän kanssa toimia toisin, kun kerran isän kanssa homma sujuu eri tavalla.
Ja muutenkin, vauvat on pieniä niin hetken. Onko se niin kamalaa silloin antaa vauvalla sitä mitä se eniten tarvitsee?
Kyllä sen ikäinen tarvitsee vielä äidin lämpöä! Jos ei jostakin syystä voi imettää, niin sitten tutti, joka tavallaan tuo vauvalle sen turvallisuuden tunteen, mitä hän hakee. Kauhealta kuulostaa kyllä.
ovat tavallaan viesti siitä, että jokin nyt ei mene oikein. Onko ihminen vieraantunut vaistoistaan, pienet lapset jo hyvissä ajoin vieroitetaan rinnalta, siirretään eri huoneeseen nukkumaan jne. Ja sitten vielä ajatellaan, että tällainen on ihan ok? Todella kummallista!
7kk vauva unikoulutettu ja huudatetaan 1,5 tuntia jonkun periaatteen vuoksi!?? Ja tuon ikäiset kun vielä ehdottomasti saattavat tarvita öisinkin läheisyyttä ja ruokaa... Miksi ihmeessä ap teit lapsen? jos et ole valmis ajattelemaan hänen parastaan ja kasvuaan. Olen syvästi järkyttynyt tuosta välinpitämättömyydestä... Vauva parka...
Jos pieni vauva (sitä 8kk ikäinen vielä on) yrittää imeä poskea, kaulaa ja vielä raivopäisesti kuten ap asian ilmaisee niin silloin pitäisi tajuta, että vauvalla on nälkä. Miksi ylipäänsä pieni vauva on jo vieroitettu yösyötöistä - ai niin, vastaushan tulikin jo ap:n kirjoituksista esiin: ap:n mukavuudenhalu. Mihin on hävinnyt äidinvaistot?
Minkälainen äiti ei osaa lukea lapsensa viestejä?
Siis itkeekö 7 kk ikäinen lapsi muka pahuuttaan yöllä noin paljon ja " rääkkää" äitiä uhmassa? Itse ajattelen, että lapsella on paha olla (sattuu jostain tai vaan nälkä/jano), jos noin paljon itkee. Itku on lapsen ainoa keino ilmaista, että jokin on huonosti.
Tulee tosi paha olo, kun lukee tällaista tapahtuvan. Tosin en voi käsittää, miten joku voi 6 kk ikäiselle pitää unikoulua. Niin pieni voi todellakin tarvita sen yötankkauksen hyvästä päiväsyönnistä huolimatta.