Neljä virpojaa antaa yhden vitsan. Montako palkkaa annat?
Ovellesi tulee neljä virpojaa, heiluttavat kukin oksiaan ja virpovat. Lorun lopuksi kolme noidista laittaa vitsan takaisin omaan nippuunsa ja etummainen ojentaa oksan.
Montako palkkaa annat tällaisessa tilanteessa?
Itse kysyn että kenenkäs tekemä oksa on. Jos tekijä löytyy, hän saa palkan. Jos sanovat tehneensä oksan yhdessä, sanon että yhdestä oksasta saa yhden palkan. Jos eivät halua antaa enempää oksia, annan yhden palkan (yleensä suklaapatukka tai muna) ja sanon ihan ystävällisesti hymyillen että tässä teille yhteinen palkka ja toivotan hyvää pääsiäistä.
Kommentit (52)
Annan yhden palkan yhtä vitsaa vastaan. Itsekin pienenä virponut ja kolmen porukassa kuljettiin, jokainen virpoi omalla oksallaan ja antoi sen virvottavalle ja jokainen sai oman palkan.
Meidän seudulla liikkuu niin paljon virpojia, että en todellakaan halua, että jokainen antaisi oman oksan meille. Yksi oksa per porukka riittää oikein hyvin ja kaikille annan suklaamunan ilomielin. kyllä voi jonkun elämä ollakin vaikeaa.
Käyn tietysti läpi jokaisen koristeen kiinnityksen ja arvioin sommittelun sekä tarkastan koristeiden määrän.
Mikäli kiinnitykset ovat paikallaan ja muutoin oksa kelvollinen, niin saatan antaa yhden karamellin oksan antajalle. Muille seurueen jäsenille pidän saarnan ahneudesta kuolemansyntinä, mikäli alkavat ojentelemaan korejaan lahjojen toivossa.
Olkaa tarkkoina ja pitäkää huoli oikeuksistanne sekä puolustakaa tärkeitä arvojanne!
T. Pääsiäisajan hyvä hengetär
Jos ei ikä, koko, näkö, pukeutuminen, vitsojen väri tai koristelu miellytä, niin voipi kai sanoa, ettei saa!
Itse olen myös sitä mieltä, että jos ovat vaivaa nähneet vitsojen koristelun suhteen ja pukeutuneetkin, niin tottakai annan palkkaa kaikille, vaikka vain yhden vitsan saisinkin. Meillä ainakin lapset jakavat palkkionsa, joten vaikka joku haluaisikin antaa palkan vain yhdelle, tietylle virpojalle, niin metsään meni!
Ja jos ei virpojia ovelleen halua, niin voi vaikka laittaa oveensa lapun, jossa virpominen kielletään, tai ehkäpä omalla kuvalla varustetun kyltin; " Täällä vartioin MINÄ!"
vitsa on tehty koivun oksasta, annan pienen palkkion (karkki), jos taas on haettu täällä harvinaisempia pajunoksia kissoineen, voin antaa isomman palkan (muna). Lisäpisteitä saa paljoista höyhenistä, papereista ym koristeista. Silloin annan itse tekemäni kehystetyn kunniakirjan. Jos taas on oikein rumat vitsat tai ei anneta vitsaa ollenkaan, otan itse virpojan korista sopivan korvauksen (yleensä pari suklaamunaa).
Joo, oikeesti meillä ei olla huomenna edes kotona....
Riittääpähän niilläkin useampaan taloon.
Vierailija:
Käyn tietysti läpi jokaisen koristeen kiinnityksen ja arvioin sommittelun sekä tarkastan koristeiden määrän.Mikäli kiinnitykset ovat paikallaan ja muutoin oksa kelvollinen, niin saatan antaa yhden karamellin oksan antajalle. Muille seurueen jäsenille pidän saarnan ahneudesta kuolemansyntinä, mikäli alkavat ojentelemaan korejaan lahjojen toivossa.
Olkaa tarkkoina ja pitäkää huoli oikeuksistanne sekä puolustakaa tärkeitä arvojanne!
T. Pääsiäisajan hyvä hengetär
Lapsista vanhin on kolmannella luokalla ja nuorin 3,5 v. Tänään ollaan suunniteltu mitä huomenna puetaan päälle ja tehty vitsoja. Olemme kerranneet säännöt:
1. Pimpotetaan vain kerran
2. Kysytään saako virpoa, jos ei niin toivotetaan hyvää pääsiäistä
3. Kaikki antavat oksat.
4. Kenellekkään ei saa mennä sisään
5. Kiitetään.
Lapsia on kolme ja kovinkaan moneen paikkaan ei tuolla oksamäärällä pääse kerjäämään. Tuttaville ei voida mennä virpomaan, koska lähistöllä ei asu yhtään tuttua. Lapset odottaa todella innolla huomista päivää.
Ps. Ostin virpomisoksat kukkakaupasta 10 ¿, koska täällä niitä ei ole ja kävimme Tiimarista ostamassa koristeet 8,40 ¿, joten siinä teille businestä ;)
ymmärrän kyllä ap:n pointin. Meillä käy joka vuosi virpomassa sellaisia porukoita, että kukaan ei ole pukeutunut mitenkään, ja vain yksi on jonkun kepin kanssa, jonka eteen ei kyllä ole kukaan vaivaa nähnyt. Tuntuu vähän hassulta jakaa suklaamunia koko kulmakunnan lapsille, jotka tosiaan vain soittavat joka ikistä ovikelloa. Minusta lapselle pitäisi opettaa kyllä, että virpominen ei ole kerjäämistä, vaan siihen sitten jokainen ennalta varustautuu jotenkin, mikä itse kullekin on mahdollista.
Ovikello soi, oven takana on 6-7 lasta, vähän isompia. Kun raotat oven, loru lähtee tulemaan lupaa kysymättä. Sitten yksi ojentaa oksan ja kaikki ojentavat omia korejaan. Näistä lapsista 2 on pukeutunut, loput 4 tai 5 mitä niitä nyt oli, ovat tavallisisssa kamppeissa.
Minusta tämä on juuri sitä ahneutta mitä ap kuvasi. Lapsetko eivät voi olla ahneita? Tällaistako ahneutta minun pitäisi tukea? Minulle yksi lysti, montako virpomavitsaa saan, mutta en koe oikeudenmukaiseksi sitä, että minun pitäisi näille takarivin mutisijoille jotain antaa, jotka ovat ehkä kadulla tulleet kavereitaan vastaan ja liittyneet kerjuuketjuun mukaan.
jos tulee joku tuttu parin lapsen joukko, joka joka vuosi käy virpomassa, toki annan kaikille, kuten tähänkin asti.
Vierailija: