Toivottavasti on terve! Pääasia että on terve! Törkeää hokemista

Siis kun kyseessä on mielestäni itsestäänselvyys, niin ketä hyödyttää sen hokeminen. Pahimmillaan tuolla voidaan vain loukata ihmisiä joilla on jo valmiiksi vaikeaa. Vaikka nyt esimerkiksi tutulla joka sai tietää lapsen downista jo raskausaikana, päättivät kuitenkin pitää lapsen eivätkä halunneet heti kertoa vammasta kaikille. oli siinä kuitenkin sulattelemista itselläkin.



Yrittivät siinä löytää positiivisa asioita tulevasta ja ajetella että lapsi syntyy toivottuna ja rakastettuna heidän läheistensä keskelle. Mutta kun ympärillä vaan hoetaan että " pääasia että lapsi on terv" , tulee olo ettei tämä lapsi kelpaakaan. Kun siihen yritti väliin sanoa että heistä nyt olisi pääasia että lapsi syntyisi elossa ja mahdollisimman hyvässä kunnossa, vastaus oli ettei millään muulla ole merkitystä kuin sillä että on terve. Pahimmassa tapauksessa vielä perään kauhukertomuksia miten kurjaa ja kamalaa joillain on ollut kun ovat saaneet vammaisen lapsen.

Vierailija:

Joku tuossa vaan kirjoitti että LAPSI on tervetullut ja toivottu, mutta VAMMA ei. Kuitenkin siinä vaiheessa kun päädytään aborttiin en pysty näkemään että lapsi olisi tervetullut. Tai ainakin vamma on niin iso asia että se hautaa alleen koko lapsen, eli vamma merkitsee vanhemmille enemmän kuin lapsi.

Tai jos abortoidaan siksi että perheen voimavarat ei riitä vammaisen lapsen tuomiin lisähuoliin ja -töihin? Esim. perheessä ennestään sairautta, työttömyyttä tmv. kriisejä menossa.

Mitä sinä tekisit, jos sinulle kerrottaisiin, että HARTAASTI odottamasi lapsi on niin vakavasti vammainen, ettei tule elämään kuin korkeintaan vuorokauden ja saattaa kärsiä kipuja (luultavasti kohdussakin). Me päädyimme aborttiin. Se oli elämäni vaikein päätös.

Sinä voit nähdä sen mustavalkoisesti niin, että vamma merkitsi meille enemmän kuin lapsi. Minä näen asian niin, että rakastin lastani niin hirveästi, että en halunnut hänen kärsivän yhtään enempää kuin on pakko. Ja niin luovuin hänestä - elämäni parhaimmasta lahjasta.

Vierailija:

Vaan niistä toivotuista raskauksista, mitkä kuitenkin päätyvät aborttiin lapsen vamman takia.

Joku tuossa vaan kirjoitti että LAPSI on tervetullut ja toivottu, mutta VAMMA ei. Kuitenkin siinä vaiheessa kun päädytään aborttiin en pysty näkemään että lapsi olisi tervetullut. Tai ainakin vamma on niin iso asia että se hautaa alleen koko lapsen, eli vamma merkitsee vanhemmille enemmän kuin lapsi.

Miksi se on niin vaikea myöntää?



Olen aikanani tehnyt abortin väärän ajankohdan vuoksi. Myönnän sen ettei tuo lapsi ollut meille silloin tervetullut, vaikka muutamaa vuotta myöhemmin olikin kovin odotettu. Ei tulisi mieleenikään selitellä jotain liirum-laarum " lapsi oli meille niin rakas ja tärkeä ettemme halunneet hänen syntyvän niin huonoon tilanteeseen" .

Jos olisi sitä tuossakin tilanteessa niin silloin jättäisimme abortin tekemättä ja antaisimme luonnon hoitaa asita parhaaksi katsomin päin.

Olet tehnyt abortin väärän ajoituksen takia ja nyt tuomitset täällä ihmisiä jotka päätyvät aborttiin lapsen vamman takia???

Meillä on sairas lapsi, ja silti ymmärrän että ihmiset käyttävät sanontaa " kunhan on terve" . Tiesin lapseni vammasta jo raskausaikana, ja niin tiesivät muutkin, mutta silti joskus kun keskusteltiin sukupuolijutuista jne. niin sain kulla kommentteja ette " kunhan on terve" . Ja usein! Minä en kyllä suuttunut niistä vaan ymmärsin mitä keskustelukumppani tarkoitti. En kokenut heidän vähättelevän lastamme mitenkään. Kyllä me kaikki toivoisimme että lapsemme olisi terve, mutta nyt vaan ei ole, yhtä rakas hän on TIETENKIN silti.



Kauheaa kun ihmiset on herkkiä.

Kun oikeasti se menee niin, että



pääasia, kun on lapsi!

Jokainen myös varmasti toivoo tervettä lasta, mutta se ei tarkoita sitä etteikö lasta rakastaisi, jos kaikki ei olisikaan kohdallaan.

jokainen vanhempi haluaa lapselleen terveyttä???

Kun pääasia on se, että on lapsi.

ei ole väliä onko tyttö vai poika, mutta myönnän, että on suuri shokki ja pettymys jos lapsi ei olisi terve.

Vai mitä olioita sitä saattaa syntyä?



Terveyttä toivon itsekin lapselleni, tottakai!!

Minulle on tärkeintä että on lapsi jolle pyrin luomaan mahdollisimman hyvät edellytykset onnelliseen elämään. Terveyshän ei ole ollenkaan onnellisuuden edellytys. Minuakin vähän ärsyttää tuo hokeminen. Olen niin onnellinen kahdesta elämäniloa pursuavasta lapsestani vaikean lapsettomuuden jälkeen.

Kamalaa äidistä, kun lapsi kärsii tai itkee sairauden takia. Kuka ei haluaisi, että oma lapsi voi hyvin ja onnellinen???



Jos lapseni olisi sairas, rakastaisin häntä tietysti yhtä paljon kuin tervettäkin. Eihän sitä rakkauden määrää terveys tai sairaus muuta!!

terve olisin, mutta nykylääketieteen keinoin se ei ole mahdollista.

Miksi terveyttä saisi toivoa omille lapsilleni =o

Ehdottomasti 100% toivoin, että lapseni olisivat terveitä! Niinkuin olivatkin :D

Kuitenkin terveys on todella tärkeä asia elämässä ja sen tajuaa viimeistään silloin, kun se alkaa reistalemaan! Naurettavaa edes muuta väittää! Riippuu myös vähän siitä sairaudesta, että kuinka suuri vaikutus sillä elämään onkaan. Kovat kivut esim. vaikuttavat elämänlaatuun todella paljon.

Mutta minuakin suunnattomasti ärsyttää lause: Pääasia, että on terve. Mikä ihmeen pääasia? Ja entäs jos ei ole terve? Heitetäänkö se sitten roskiin, vai mitä?

jos tuo on mielestäsi törkeää, niin pienet on huolen aiheet sulla. . . no, elämä opettaa sen sinullekin.