Millainen on heikkolahjainen ihminen? Kuvaile.

Minä olen heikkolahjainen mutta en kehitysvammainen.

t. allu

Kelan etuuskäsittelijöinä toimivat heikkolahjaiset joutaisivat kilometritehtaalle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heikkolahjaisen ja patalaiskan paskan erottamisessa on haasteensa.

 

 

 

Ei ole. Ero on päivänselvä, jos pääsee tyyppiä hetken jututtamaan ja teettämään edes muutaman tehtävän. 

 

Minulla on oppilaita, joiden arvosana on nelonen tai vitonen, vaikka pidän heitä jopa älykkäinä. He lintsaavat, häiriköivät, eivät tee arvioitavia suorituksiaan tmv. Mutta kun he ovat paikalla ja yhteistyössä, huomaan nopeat hoksottimet. Sitten on oppilaita, joiden arvosana on jopa seiska, vaikka pidän heitä yksinkertaisina. Tosin oikeasti heikkolahjaisen arvosana on yleensä korkeintaan viisi tai kuusi. Osa on tietysti kokonaa  erityisopetuksessa ja oppiaineet on yksilöllistetty. Kyky abstraktiin ajatteluun puuttuu, ei ole kykyä kriittiseen tai tulkitsevaan lukemiseen, perustellun mielipiteen muodostamiseen jne.

 

T. Yläkoulun o

Näin yläkoulun erkkana olen kohdannut näitä "kelmejä", joille koulu niinkään maistu mutta muuten ovat hoksaavia, huolettomia, hauskoja ja reagointikykyisiä. Kunhan eivät pistää elämää ranttaliksi päihteiden ja velttoilun takia, on heillä mahdollisuus pärjätä elämässä. He hankkivat ammatin vaikkapa oppisopimuksella, kun taas todellisille heikkolahjaisille on hankalaa keksiä sitä ammattia, jossa "mitään" ei vaadita. Näitä hyvin heikkoja ei auta laaja-alaisten erityisopettajien taika, eikä tukitoimilla annettu ja vanhempien vänkäämä seiska tai kasi sitä tarkoita, että hyvin heikko oppilas selviytyisi sähköalan tai lähihoitajan matematiikasta. Työelämä on nykyään todella monimutkaista siivoojan ammatista alkaen ja siinä silloin moni heikompi tippuu kärryiltä. Kun ei ollutkaan "vain" lukihäiriöstä kyse, vaan vaikeudet alkavat jo siitä, ettei kyetä huolehtimaan itsestään, ei ratkomaan minkäänlaisia ongelmia, ei ajattelemaan eikä kyetä hakemaan työpaikkoja ja ymmärtämään haastattelussa esiteltyjä kysymyksiä. On vain tabu sanoa, että henkilöllä on matala älykkyys. 

Ei osaa keskustella mitenkään syvällisesti. Vastaukset ovat tyyliin: sellasta se vähä o. 

Vierailija kirjoitti:

Tällaisia syntyy, jos äiti ja isä ovat sisaruksia tai serkkuja keskenään. Suomalaisilla tuota sisäsiittoisuutta esiintyy paljon ja siksi suomalaisilla on paljon erilaisia periytyviä sairauksia, myös matalaa älykkyyttä. 

Onneksi meillä on niitä arabeja ja somaleja parantamassa sisäsiittoisuuden pilaamaa geenipolia, niin eiköhän ala nousemaan suomalaisen äo ja suomalaiset tervehtymään.

Mut vois ehkä luokitella sitten heikkolahjaiseksi koska: Menen sieltä missä aita on matalin. 

Siellä aidan matalammalla puolella oikeasti löytää niitä henkilöitä, joille on suurin haaste elämässä ymmärtää selviä ohjeita. Pärjäävät kuitenkin töissä. Joten se yksi joka kirjoittaa ettei pärjää missään heikkolahjaisuutensa takia, on vaan jotenkin jotain...luovuttaja? Halukas syrjäytyä yhteiskunnasta? 

Kuten täällä jo kirjoitettiin: Ongelmissa on eroja, ja ne kertoo paljon, jos osaa katsella myös niitä sivuseikkoja, mitkä tekee niitä ongelmia. Kaikessa on syy-seuraukset. 

Iq 68 S.åmali.

Vierailija kirjoitti:

Tällaisia syntyy, jos äiti ja isä ovat sisaruksia tai serkkuja keskenään. Suomalaisilla tuota sisäsiittoisuutta esiintyy paljon ja siksi suomalaisilla on paljon erilaisia periytyviä sairauksia, myös matalaa älykkyyttä. 

Mun lapsilla on tota ja meillä vanhemmilla. Ollaan tietämättä serkkuja toistemme kanssa. Yllättävää sinällään kun olen itse ihan etelästä ja toinen on suoraan Lapista käsivarresta ja silti törmättiin ja oltiin ensipäivästä asti kuin liimaa toisillemme. Nyt on lapset tiukki ja toukki ja me ollaan kaksi rakastuneita edelleen oukki ja doukki. 

Ei olla ikinä oikein ymmärretty olla pahoja ja ilkeitä. Se on vähä-älyisyydessä hyvää että ollaan tosi optimistisia ja ajatellaan kaikista hyvää ja ei ajatella ensisijaisesti taloudellisia etuja ja itsekkäästi hyötyjä.

Ei olla koskaan olt työelämässä ja tuskin lapsetkaan menee. 

Minä lähinnä kalastelen kalaa pakkaseen. Kalaa on ihan tarpeeks. Ei viitsi nyt kalastella taas pitkänä aikaan vaikka tekisi mieli mennä kalaan. Mitään lasten läksyjä tai koulutehtäviä ei osata neuvoa kun ei käytännösssä ole käyty peruskoulua läpi vaikka on päästetty läpi. 

Se mikä ero meissä on ja älykkäissä, nin älykkäät on selvästi pahoja ihmisinä sielultaan ja ahneita.

Sukulainen on tällainen. Ei koulutusta eikä työtä, ei kiinnosta, ihan sama. Haukkuu sossuja kun eivät anna tarpeeksi rahaa. On erittäin itsekeskeinen ja luulee että kaikki muut ovat häntä varten, ei osaa normaaleja vastavuoroisia ihmissuhteita. Haksahtaa nettihuijauksiin. Uskoo kaikki valheet jos kertoja on jämäkkä. Ei osaa kyseenalaistaa asioita.

Vierailija kirjoitti:

Olen nykyään aika varovainen siinä, kenet määrittelen heikkolahjaiseksi. Kokemuksen myötä olen oppinut näkemään, että aina heikkolahjaiselta vaikuttava ei ole lähelläkään tätä määritelmää. Muun muassa sosiaalisten tilanteiden pelko, äärimmäinen stressi ja/tai univaje, autisminkirjolla oleminen tai vain ohut elämänkokemus voivat saada ihmisen vaikuttamaan heikkolahjaiselta, vaikka kyseessä olisi ihan normaaliälyinen tai jopa keskivertoa älykkäämpi tyyppi.

Tiedän joitain henkilöitä, joilla on diagnosoitu laaja-alaiset oppimisvaikeudet ja ehkä selkein yhdistävä tekijä heillä on ollut oman perspektiivin kapeus ja alhainen suuttumiskynnys. Keskustelu heidän kanssaan onnistuu lähinnä konkreettisista arkisista asioista, sellaisista, jotka liittyvät suoraan heidän omaan elinpiiriinsä. Monilla on ollut ikävä tapa päsmäröidä muita asioista, joista eivät todellisuudessa ole perillä lainkaan. Esimerkiksi koko aikuisikänsä pelkässä

Minulla on ollut noin neljä vuotta sellainen epäilys, että mitä jos noiden yhdistelmä on aiheuttanut minulle laaja-alaisia oppimisvaikeuksia, joista mainitaan paperilla ja älykkyysprofiilini on laaja-alaisten oppimisvaikeuden tasoa.  Viimeisin tulos oli heikon ja heikon keskitason välimaastossa, yleistieto hyvä ja matriisitehtävä keskitasoa, joista jälkimmäinen yllätti. Oma arvio äo:stani on 80-85 johtuen siitä, että tiedän miten laskut maksetaan ja miten toimia, jos en voi maksaa laskua eräpäivään mennessä, ja miten työpaikkoja haetaan, miten cv laaditaan ja mitä kannattaa kertoa työhakemuksessa ja mitä ei tarvitse mainita. 

Olen ihan varma, että autismin ja stressin lisäksi minulla on ollut sosiaalisten tilanteiden pelkoa kiusaamisen seurauksena niin, että pelkäsin jopa kaupassa käymistä, sekä masennusta, joita epäilin yläastelaisena mutten koskaan päässyt edes tutkittavaksi asioiden tiimoilta. Ehkä olisi pitänut liioitella oireita ja väittää satuttavansa itseään, niin ehkä olisi auennut paikka nuorisopsykiatriselle puolelle. Pelkän kuraattorin masennuskyselyn ruksasin ja siinä se, yhtä tyhjän kanssa koko kysely kun oli konkreettista näyttöä epäilyille: koulukiusaaminen, jonka takia ravasin kuraattorilla yläasteella. Olisin halunnut vapautuksen ryhmätöistä ja tehdä itse,  koska pelkäsin minua kiusaavia luokkatovereita enkä halunnut muidenkaan kanssa mitään ryhmä- tai paritöitä tehdä lukuun ottamatta kahta pitkäaikaista tuttua, jotka pystyivät tulemaan toimeen kanssani. 

Diagnooseja on ollut vaikka minkälaisia, alkuun oli diagnosoitu semanttis-pragmaattinen dysfasia autistisin piirtein, olin arviolta kehitysvammaisen tasolla pienempänä ja ala-asteella oli arvioitu viivästyneen kielenkehityksen jarruttaneen kehitystäni. Myöhemmin ala-asteella sain diagnoosin lievästä kehitysvammasta autismin lisäksi kykyprofiilin ollessa kokonaisuudessaan heikko, jotain mekaanisia taitoja oli ja kouluosaaminen oli mekaanista. Lopulta koko kehitysvamma-diagnoosi kumottiin ja tilalle tuli laaja-alaiset oppimisvaikeudet, ja aiempi kehitysvamma-diagnoosi ihmetytti yli viisi vuotta sitten tapaamaani koulupsykologiakin, jolta tuli tuoreimmat tulokset ilmi. Jopa kehitysvammapsykologi totesi yläasteaikaisessa lausunnossa, etten ole lievästikään kehitysvammainen vaan minulla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia ja Aspergerin piirteitä (kun vielä joskus aikoinaan tehtiin AS-diagnooseja).

Jatkan toisessa viestikentässä...

Niin mietin tosiaan, että onkohan mahdollista, että olen jäänyt jälkeen rankan koulukiusaamisen seurauksena niin, etten uskaltanut tutustua muihin alkaessani pelkäämään muita ihmisiä ja niiden sanomisia. Olisin halunnut ryhmätöistä vapautuksen. Harmi vain, kun en oikein koskaan voi olla itsenäisen ammatin harjoittaja. Ei ole sellaista ammattikoulualaa, jossa voisin toimia itsenäisesti. En voi olla yrittäjä, koska yrittäjyys edellyttää numeroiden pyörittämistä enkä tajuaisi budjetointilaskuista mitään johtuen peruskoulussa yksilöllistetystä matematiikasta. Asiakaspalvelija roolikin alkaa tympäännyttämään, kun en jaksaisi koko aikaa rasittaa silmiäni ja samalla väsyen kassanäytön edessä, eikä silmätippoja voi laittaa hektisessä työssä kaupan kassalla. Ehkä koko loppuelämäni on vain omassa epävarmuudessa ja itseluottamuksen puutteen rypeämistä. Haluaisin vain jossain omassa nurkassani tehdä töitä ilman, että kenenkään kanssa käyn small talkkia läpi. 

Vierailija kirjoitti:

99% ihmiskunnasta.

 

Se onkin moneen otteeseen tällä vuosituhannella todettu kuinka länsimaissa ihmisten keskimärääinen äo on laskenut. Sen kyllä huomaa, kun nuorison lukutaitokin on heikko. 

Sellainen, joka wolttaa jopa klarnan piikkiin. 

Ei mitään heikkolahjaisia ole. 

Ruskettuneista suomalaisista näitä löytyy paljon. Usealla erilaisia kehitys- ja käytöshäiriöitä ja äo on matala. Lapsi vielä kiittää paskoista geeneistä suomalaista äitiään, joka meni pilaamaan ne. Olin miettinyt tarkkaan lapsen tulevaa koulupaikkaa: missä vähemmän ruskettuneita suomalaislapsia, sitä vähemmän lieveilmiöitä. Onneksi niitä ei ole maalaiskoulussa. 

Heikkolahjainen on surullisimmassa muodossaan nenästä vedettävä eli hänet on  helppo ylipuhua esim tekemäänn rikoksia ,  jonkun vähän viisaamman heikkolahjaisen puolesta. Surullista.

Näet, ap, sellaisen, kun katsot peiliin.

AI sanoo, että heikkolahjaisen aikuisen älykkyysosamäärä on 70-85 välillä. Esiintyvyys yleisempää miehillä.

Monista miehistä voisi ensituntumalla sanoa että ovat heikkolahjaisia mutta se saattaa olla harhaa. Kyse on opituista käytösmalleista ja kulttuurista. Miksei mies huomaa että ikkunoissa ei ole verhoja, vaimon hiukset ovat lyhentyneet puolella ja lapsi on muka 12 v vaikka just syntyi mutta huomaa heti  jos sähköauton lataus EI toimi pakkasella yhtä hyvin kuin lauhassa säässä? Häh? 

Vierailija kirjoitti:

Heikkolahjainen on surullisimmassa muodossaan nenästä vedettävä eli hänet on  helppo ylipuhua esim tekemäänn rikoksia ,  jonkun vähän viisaamman heikkolahjaisen puolesta. Surullista.

Noin heikot tarvitsevat oikeasti vahvaa aikuisen suojaa ja ohjausta tai muuten ovat täysin vahvempien vietävissä. Teini-iästä olisin eniten huolissani, jolloin paineet kasvavat ja sosiaaliset kuviot muuttuvat monimutkaisemmiksi. Ehkäisyasioista huolehdittava.