Että mua huvittaa avuttomat äidit jotka ei pysty esim. siivoamaan lasten kanssa.
Tuttavapiirissäni on parikin äitiä, jotka tarvitsee isovanhempien apua suunnilleen kaikkeen. Eivät pysty siivoamaan tai laittamaan ruokaa jos lapsi on kotona vaan mummin täytyy viedä puistoon siivouksen ajaksi tai muuten tulla vahtimaan. Eivätkä pysty olemaan lasensa kanssa kotona yksin iltaa ja yötä jos miehellä on joku meno. Että on avutonta sakkia. :DDDD
Kommentit (90)
Pakko on vaan huusholli pyörittää vaikka mies saattaa olla useita viikkoja kotoa poissa.
En nipota turhasta, riittää ettei hukuta paskaan ja on lämpimät ateriat ja kaikilla puhtaat vaatteet päällä.
Ai siksi, että tykkään siivota ja viettää aikaa lasteni kanssa? Ei suinkaan, se ei ole lainkaan kamalaa! Olen hyvin hyvin onnellinen ihminen :)!
57
Lapseni kärrään isovanhemmille siksi, että HE haluavat viettää aikaa lastenlastensa kanssa.
sille. Saatan mopata kaikki makuuhuoneet ja muutenkin siivota ne. sitten kun pienimmät on saatu illalla nukkumaan niin siivoan loppuun eli moppaan yleiset tilat: keittiö, olkkari, eteinen yms...
Mies tulee niin myöhään töistä.
Minäkin pärjäsin hienosti, kun lapset olivat 2,6 v ja 10 kk.
No en pidä siivoamisena jotain keittiön moppaamista, Kyllä nyt yhden huoneen moppaa mennen tullen vaikka tenava kainalossa. Puhunkin koko kodin siivoamisesta.
Ja tosiaan, en käytä sitä hetkeä kun tuo kiipeilijä nukkuu siivoamiseen. Minusta se olisi aika hullua. Meillä on kuitenkin ihan siistiä. Siivoamme silloin, kun molemmat vanhemmat olemme kotona.
kolmen lapsen yh:na on pakko tehdä kaikenöaista, korjata auto, lapioida lumet, siivota jne... jos joku kertoo et yhden tai kahden lapsen kans ( ja vielä mies siinä ) vaikeeta siivota, tekis mieli tirvasta.
Tajuan toki, et se mies siinä on yksi lapsi lisää :D
Kiitos kun viitsit valaista asiaa. Sain tuosta monta meille hyvää ja sopivaa vinkkiä.
Kun olin lapsi, meillä siivous oli niin mieletön hel....moinen urakka, että en yhtään ihmettele, että äitini oli aina siivouspäivinä aivan raivona. Tästä lapsuuden kokemuksesta (siis joka ikinen lauantai 20 vuotta) opin kaksi asiaa, siivoaminen on ihan hirveää, koko kodin jokainen nurkka ja kolonen on puunattava putipuhtaaksi joka lauantai, homma on niin valtaisa ettei siitä oikeasti pysty mieli tyynenä selviämään, lauantaisin herätään aikasin koko kodin ilmapiiri on kiire, ylös äkkiä, paljon töitä, ei selvitä, lakanat vaihtoon, ikkunat auki, imuri esiin, lattioiden luuttumainen, kaikkien tasojen ja pintojen pyyhkiminen, vessat, mahdollisten kevätverhojen silittäminen ja vaihtaminen, pyykit kaikki koko helkutin hoito samana päivänä ja äiti tiuski ja raivosi kaiken aikaa kellään ei ole asiaa tänään mihinkään ja kaikkien on pakko osallistua. Sain traumoja.
Mihinköhän rva Ei-uusavuton laittaisi 7kk ikäisen, liikkumista jopa 3 tuntia putkeen treenaavan riehujan, silloin kun siivoaa? Kenties kantoliinaan, josta venyttelisi itsensä sekunissa pois? Vai ottaisiko tämän siivottavaan tilaan mukaan, jotta voisi joka toinen sekunti (huomatkaa ero edelliseen) käydä nappaamassa poikaa jalasta kiinni ja siirtää tämän takaisin? Vai hei, olisiko perinteinen leikkikehä hyvä? Tosin poika osaa jo seistä hieman tukea vasten, eli pää kumahtelisi nopeasti lattiaan....åinnasängyssä ei viihdy kuin nukkuma-aikanaan ja valvoo ison osan päivästä. Niin että onnea vaan ;).
Niinpä sopivasti sekosi ja pääsi eläkkeelle. Lomaviikot kouluista buukattu täyteen kun lapsenlapsia koko viikon ruokittavana. Onhan se vanhemmille säästöä ja lomaa.
Anteeksi jo loukkaan, mut mulle tuli sellanen tunne, että sun lapset törkätään tv:n eteen, hyppykiikkuun, pääasia pois äidin tieltä, kun rouva vetää luuttu kädessä aamusta iltaan..
Siivouspäivä kerran viikossa on hirveä projekti.
Joka päivä löytyy varmasti aikaa tehdä jotain kodin siisteyden eteen.
Mutta miksi pitäisi vetää itsensä ihan piippuun, jos on kerran muitakin vaihtoehtoja? Ihminen varmaan pystyy aika moneen venymään, mutta miksi ihmeessä pitäisi? Jos on apua, miksei sitä käytä. Jos on mies, miksi pitäisi tehdä kaikki asiat yksin? En ymmärrä tätä ketjua taas ollenkaan.
se on selvästi hänen HARRASTUKSENSA. Mutta minulla on muita harrastuksia, kirjoitan esim. kirjaa. Kun vauva nukkuu, niin kirjoitan silloin. En todellakaan ala siivota!
Nuo 1 v 2kk ovat kauheassa iässä, jos kiipeilevät koko ajan pöydille, tuoleille. Eikä mikään pidättele, meillä kiivetään kaadetultakin tuolilta jo pöydälle.. Sekunnissa laatikot tyhjennetty jos unohtaa lapsilukon auki. Tilanteet ovat erilaisia! Puoli vuotta sitten ei kiipeilty.
" laiskat vanhemmat eivät siivoa joka päivä ja purkkiruokaakin laitetaan" . Voi hyvää päivää, nyky-Suomessakko te naiset elätte?
Me asutaan ulkomailla joten en valotettavasti voi isovanhempia hyödyntää arkipuuhiin ja aika paljosta olemme saaneet ihan itse selviytyä mutta mä en ymmärrä tällaista " huono nainen joka ei itse lastenhoidon rinnalla siivoa, laita ruokaa, pyykkää ja kasvata lasta kuriin" -meno. Karmeita kaappi-hirmuja joiden ilmeisesti empatiakyky on sulanut niihin siivousliuottimien käryyn.
Miten se on toiselta pois jos joku ei koe jaksavansa omaa kotiaan siivota? Ja oikeasti, toi kotiruuasta selostaminen on jo niin boring. Ihan terveellistä ruokaa saa valmiinakin.
Hyvä naiseus ja äitiys ei tule luudan varresta vaan ihan muista jutuista!
Sinun lapsesi on aivan tavallinen ja jos osaisit hieman organisoida niin siivous sujuisi kyllä.
Seisotko muuten ihan tosissaan lapsen vierellä 24/7 ettei hän vain kaadu tms? Pystytkö käymään vessassa tai suihkussa?
Onnistuuko puhelimessa puhuminen?
Vierailija:
Mihinköhän rva Ei-uusavuton laittaisi 7kk ikäisen, liikkumista jopa 3 tuntia putkeen treenaavan riehujan, silloin kun siivoaa? Kenties kantoliinaan, josta venyttelisi itsensä sekunissa pois? Vai ottaisiko tämän siivottavaan tilaan mukaan, jotta voisi joka toinen sekunti (huomatkaa ero edelliseen) käydä nappaamassa poikaa jalasta kiinni ja siirtää tämän takaisin? Vai hei, olisiko perinteinen leikkikehä hyvä? Tosin poika osaa jo seistä hieman tukea vasten, eli pää kumahtelisi nopeasti lattiaan....åinnasängyssä ei viihdy kuin nukkuma-aikanaan ja valvoo ison osan päivästä. Niin että onnea vaan ;).
Itsellä vasta yksi lapsi, nyt kaksivuotias. Totta kai minä pystyn hänen kanssaan siivoamaan vaikka olenkin varmaan keskivertoa avuttomampi tapaus!! Pystyyhän kaikki muutkin ja moninkertaisen lauman kanssa. Ei sitä lasta tarvitse joka sekunti vahtia.
Silloin todella nautin siivoamisesta. Samalla laitan ruoan tulemaan, ja on ihanaa parin tunnin päästä pyytää punaposkiset lapset raikkaaseen ja puhtaaseen kotiin syömään :o) Pienestä ne ilot syntyvät arjessa!
sori vaan mutta kuulostaa kamalalta tuo sun elämä, oikeasti. Mutta toivottavasti viihdyt.