onko hyvien tapojen opettaminen pienelle lapselle tiukkaa koulutusta??

Kasvattaminen on myös sitä että ymmärretään että lapsi oppii sen asian vasta vuosien myötä, ja alkaa ymmärtää. Ei kukaan ole sanonutkaan että jos ei lapsi sano kiitos niin suunnilleen viedään arestiin tai lyödään sormille. Muistutetaan vaan että nyt on tapana sanoa kiitos. Jossain vaiheessa lapsi on kasvanut niin isoksi että ymmärtää jo itsekin.



Samalla lailla kun meidän kulttuurissa on tapana pitää vaatteita, toisten tavaroita ei saa ottaa, ja ketään ei saa lyödä. Onko näidenkin opettaminen ja rajoittaminen lapsen traumatisoimista?

esimerkkinä käyttäytyy lapsi niinkuin sinä, hyvässä ja pahassa. Vuodenparin ikäset heittelee tavaroita siksi että niiden hermosto ei ole vielä niin kehittynyt että ne pystyisivät laskemaan sen tavaran irti muulla tavoin, ja syöminen sujuu vasta sitten kun ranne alkaa liikkua, niin että lusikan saa suuhun, ei voi vaatia ihmeitä lapselta jolla ei ole valmiuksia.

Muistatteko sen äskettäin USAssa tapetun pikkutytön, joka löytyi jostain tynnyristä merestä ja joka tunnistettiin rekonstruktiokuvan avulla? (En nyt muista nimeä.) Isäpuolensa oli heittänyt seinään, kun lapsi ei osannut hyviä tapoja. Olisi pitänyt Siriksi kutsua jne. (2-vuotiaan!)

Vierailija:

Muistatteko sen äskettäin USAssa tapetun pikkutytön, joka löytyi jostain tynnyristä merestä ja joka tunnistettiin rekonstruktiokuvan avulla? (En nyt muista nimeä.) Isäpuolensa oli heittänyt seinään, kun lapsi ei osannut hyviä tapoja. Olisi pitänyt Siriksi kutsua jne. (2-vuotiaan!)

-43

Vierailija

" Samalla lailla kun meidän kulttuurissa on tapana pitää vaatteita, toisten tavaroita ei saa ottaa, ja ketään ei saa lyödä. Onko näidenkin opettaminen ja rajoittaminen lapsen traumatisoimista? "

Sanoinhan että lasta ei rangaista mutta muistutetaan. kyllä 1-vuotiaalle sanotaan lempeästi " ei saa ottaa kädestä" tai " ei saa lyödä, Eetua sattuu" . Ja 1 v. ei ole ainoa lapsen ikä, eiköhän me kasvateta ne siitä about tuonne 18-vuotiaaksi...

Kyllä pienet oppii hyvät ruokatavat ja meidän 4 vuotias nyt osaa aina kiittää, odottaa muiden ruokailijoiden lopettavan tai pyytää lupaa nousta pöydästä yms.



Ap , hyvin menee !!

Kieroutunut täydellisyyteen pyrkiminen ja sen ihannointi johtaa vakaviin sopeutumishäiriöihin ja neurooseihin. Se on aikuisten sirkusta.



Antakaa 1-vuotiaiden olla 1-vuotiaita.

Tietysti hyviä tapoja opetellaan alusta asti, näin ne tulevat luontevaksi osaksi elämää. Jos kotona käyttäydytään kauniisti ruokapöydässä, niin tehdään tietysti myös kylässä ja kahvilassa. Lapsi oppii oman perheensä käyttäytymistavat, ja tietysti omaan tahtiinsa. Eihän lasta voi pakottaa oppimaan ellei lapsi ole siihen valmis. Sen sijaan sitä hyvää esimerkkiä voi näyttää jo aiemminkin, eikä siitä ole kenellekään haittaa.



Ja ei ne lelut meilläkään kuulu ruokapöytään. Vaikka 1v ei vielä erotakaan lelua servetistä, hän pikkuhiljaa oppii.



Ap, jatka vain samaan tapaan! Ihana on välillä tavata sellaisiakin pieniä lapsia jotka käyttäytyvät kauniisti ruokapöydässäkin! :)

nimenomaan sitä yhdessä oppimista. Näinhän lapsi oppii vanhemmiltaan, kun esim. joka aterian päätteeksi sanotaan kiitos. Ja eihän se yksivuotias varmasti tahallaan sitä mukia käännä nurinpäin, mutta miksi ihmeessä ei muka voisi sanoa kuinka päin mukin kuuluu olla??

' Kiitos ruoasta' ollaan sanottu niin kauan kun taapero on kiinteitä syönyt. Lapsi on 1,5-vuotias ja katsoo tarkasti mallia tavoistani. Syö aina suun tyhjäksi ennen juomista ja syö suu kiinni. Ruoan heittelyyn innostuu välillä, silloin torun ja selitän miksei ruokaa heitellä, jos heittää uudelleen nostan pois pöydästä ja ateria päättyy siihen. Vaikka tapoja opetetaan on pöydän ympäristö siltikin välillä kuin hävityksen kauhistus... ;)

1v lasta ei saa siis opastaa?

Annetaan lapsen riehua ensimmäiset kolme vuotta ja vasta reilusti myöhemmin aletaan odottamaan kiitosta ja käytöstä?!

Tai oikeastaan kun tarkemmin miettii niin eihän noiden lapseien edes tartte oppia kiittämistä ja käyttäytymistä... nykyäänhän on muotia olla töykeä ja huonotapainen ;)



Meillä ainakin on opastettu lapsia pienestä asti ruokailussa yms. Ei sitä yhdessä käänteessä opita vaan sitä näytetään mallia, opastetaan ja harjoitellaan ja ajan mittaan se opitaan.

En tarkoittanut " tahallaan" siinä mielessä, että kiusallaan kaataisi vettä päälleen, mutta ihan tahallaan kyllä kaataa tutkimusmielessä. Normaalisti osaa juoda nokkamukista, mutta jos minä käännän selkäni, niin rupeaa välillä kaatamaan vettä syliinsä ja tarkkailee mitä tapahtuu kun näin tekee. :) En anna kaataa pöydässä, leikkiköön vesileikit kylppärissä.



43

osaa syödä veitsellä ja haarukalla, pyytää ojentamaan ruokaa johon ei yllä, vie lautasensa tiskipöydälle lopuksi sekä kiittää. Kylässä kysyy voiko ottaa jotain tai saisiko lisää.

Myös tervehtii, kättelee ja tarvittaessa esittäytyy.

Harjoittelee kohteliaisuusfraaseja kuten " kiitos käynnistä" , tosi suloista:)



Ja on siis aloitettu opettamalla kiittämään ruuasta 1v. ja niin edelleen.



ja ennen kuin joku vetää herneen nenään, niin ei, meillä ei tehdä niin koko ajan ja orjallisesti, vaan tarvittaessa osataan eikä se vaadi mitään ylimääräisiä uhkauksia.