Lue keskustelun säännöt.
Voi Jessus. Perhe lähtee lomalle etelään viikoksi ja pienin lapsi (2-v) jätetään mummolle hoitoon.
28.02.2008 |
Jos tekee lapsia pitää pystyä niiden kanssa myös lomailemaan.
Kommentit (186)
mutta en ikinä voisi olla erossa lapsestani viikkoa. En ainakaan loman takia. Lapsi on ollut mukanamme kahdella etelän lomalla, 1-vuotiaana ja 1v6kk ikäisenä. Lapsi nautti lomailusta todella paljon. Minä en ymmärrä ihmisiä,jotka voi jättää pienetlapset useiksi päiviksi ja jopa viikoksi hoitoon. Yhden ja kahden yön kyläilyt ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
esim, meidän perheessä on useampi lapsi ja ollaan kyllä joskus käyty lomalla ilman kaikkia lapsia. Osa on siis jäänyt mummolaan. Mutta kaikki ovat vuorollaan päässeet lomamatkalle. Tämä on toiminut meillä hyvin.
Miten ihmeessä osaatte itse rentoutua kokonaisen viikon, jos se pikkuinen taapero on jäänyt muiden hoiviin?? Itselläni ainakin olisi puolet viikosta jo sellainen ikävä, että lomailu ei olisi enää lomailua vaan päinvastoin :( Tuonikäisten kanssa PITÄISI riittää kahden kolmen yön lomat tai muuten on jotain vialla!
Yksikään teistä ei tiedä kuinka paljon on kakarana ollut mummolassa hoidossa. En minäkään muista olinko siellä kerran viikossa vai muutaman kerran vuodessa. Sen kyllä muistan, että viihdyin mummon kanssa erittäin hyvin eikä kotiin ollut ikävä.
Se lapsi EI mene riki, jos joskus on hoidossa. Voi sitäpaitsi tehdä ihan hyvää vanhempien ja muiden lasten suhteelle olla välillä ilman sitä uhmaikäistä, joka varastaa kaiken huomion.
Yksi ilta on mukavaa vaihtelua, mutta loma on eri asia. Kuolisin ikävään ja huoleen, jos jättäisin taaperon pitkäksi aikaa.
Minusta on mukava olla lomalla lasten kanssa, ja samalla ajattelen, että rakennan pohjaa perheellemme ja sitä kautta omien lastenikin tuleville perheille.
Omakohtainen kokemukseni tuosta ikään liittyvästä suosituksesta: jouduin lähtemään 4 yöksi (ma-pe) työmatkalle ja 3v jäi kotiin sisarusten ja isän kanssa. Alkuun oli lapsilla kivaa, kun oli isin järjestämää kivaa ohjelmaa, mutta isänkin läsnäolosta huolimatta 3v alkoi kolmen yön erossa olon jälkeen itkeskelemään poissaoloani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kritisoin liian pitkää aikaa, jonka vanhemmat ovat erossa lapsestaan. Miten tämä on nyt sinulle nyt niin vaikeaa ymmärtää? Tai no, jos on lusikalla annettu niin ei voi kauhalla vaatia =)
Sillä ei ole mitään tekemistä kylpylöiden tai berliinien kanssa.
Ovat katuneet jälkeennpäin. Matka ei ollut ollut kovin mukava, kun olivät ikävöineet esikoista. Esikoinen otti jättämisen aika raskaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
kritisoin liian pitkää aikaa, jonka vanhemmat ovat erossa lapsestaan. Miten tämä on nyt sinulle nyt niin vaikeaa ymmärtää? Tai no, jos on lusikalla annettu niin ei voi kauhalla vaatia =)Sillä ei ole mitään tekemistä kylpylöiden tai berliinien kanssa.
Sinulle ainoa oikea tapa on sinun tapasi viettää lomaa, ja oikeassa oletkin - OMALLA KOHDALLASI. Mutta muiden lomanviettotapoja tai mitä tahansa perheen muita tapoja ei ole varaa mennä arvostelemaan. Jos on noin kova tarve arvostella muiden perheiden valintoja, niin jollakin tapaa on tyytymätön omiin valintoihinsa, ja ikävä kyllä siitä kärsii koko perhe, etenkin kuitenkin lapset.
En kritisoi muiden tapaa viettää lomaa. Kritisoin masennuksen käyttämistä tekosyynä omalle itsekkyydelle, laiskuudelle. Kritisoin sitä, että pieni lapsi jätetään hoitoon liian pitkäksi aikaa jotta vanhemmat saavat lomailla, tässäkin kritiikkini pohjautuu asiantuntijoiden kommentteihin ja mm. kiintymysteorioihin, ei pelkkään mutuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
En kritisoi muiden tapaa viettää lomaa. Kritisoin masennuksen käyttämistä tekosyynä omalle itsekkyydelle, laiskuudelle. Kritisoin sitä, että pieni lapsi jätetään hoitoon liian pitkäksi aikaa jotta vanhemmat saavat lomailla, tässäkin kritiikkini pohjautuu asiantuntijoiden kommentteihin ja mm. kiintymysteorioihin, ei pelkkään mutuun.
Ei tasan mitenkään. Masentunutkin ihminen voi kaivata ympäristön vaihdosta ja nauttia lomasta. Ehkä jopa terapeutti on suositellut sitä. Ja mikä on sitten lapsen paras: masentunut äiti, joka roikkuu kotona (ei taatusti ole läsnä lapselleen) vaiko äiti, joka loman jälkeen on ehkä hieman paremmassa kunnossa? Mitäs ne kiintymysteoriasi sanovat, kun toinen vanhemmista ei kykenen normaaliin vuorovaikutukseen lapsen kanssa?
Kuule, olisko parempi, että lopettaisit muiden ihmisten arvostelun? Olisi oma elämäsikin helpompaa, kun ei tarvitsisi muiden tekemisiä ja ratkaisuja kytätä. Suosittelen lämpimästi.
Vierailija:
Miten ihmeessä osaatte itse rentoutua kokonaisen viikon, jos se pikkuinen taapero on jäänyt muiden hoiviin?? Itselläni ainakin olisi puolet viikosta jo sellainen ikävä, että lomailu ei olisi enää lomailua vaan päinvastoin :( Tuonikäisten kanssa PITÄISI riittää kahden kolmen yön lomat tai muuten on jotain vialla!
Sano nyt vielä että oot " alalla" .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllä se kuulkaa on niin, että täällä lomailua ilman lapsia kritisoivat ne, joilla ei ole varaa lähteä lomalle (halua kyllä löytyisi) eikä mummoa, joka ottaisi lapsen hoitoon. Kateus se vie kalatkin vesistä :)
Vierailija:
En kritisoi muiden tapaa viettää lomaa. Kritisoin masennuksen käyttämistä tekosyynä omalle itsekkyydelle, laiskuudelle. Kritisoin sitä, että pieni lapsi jätetään hoitoon liian pitkäksi aikaa jotta vanhemmat saavat lomailla, tässäkin kritiikkini pohjautuu asiantuntijoiden kommentteihin ja mm. kiintymysteorioihin, ei pelkkään mutuun.
Herää kysymys, mistä voit tietää että masennusta käytetään tekosyynä, meinaatko että täällä tehdään niin?
Monille äidiksi tuleminen on sitä että puolison kanssa kahdenkeskistä aikaa ei ole enää, ei omaa aikaa eli minulle NAISELLE. Ei ole muuta kuin se äidinrooli. Aika ikävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Kuolisin ikävään ja huoleen, jos jättäisin taaperon pitkäksi aikaa.
...
Omakohtainen kokemukseni tuosta ikään liittyvästä suosituksesta: jouduin lähtemään 4 yöksi (ma-pe) työmatkalle ja 3v jäi kotiin sisarusten ja isän kanssa. Alkuun oli lapsilla kivaa, kun oli isin järjestämää kivaa ohjelmaa, mutta isänkin läsnäolosta huolimatta 3v alkoi kolmen yön erossa olon jälkeen itkeskelemään poissaoloani.
On minullakin ikävä. Ikävää lievitetään puhelinsoitoilla jne. En kuitenkaan reissussa joka minuutti ajattele lasta ja vello ikävässäni. Nautin täysin siemauksin vaihtelusta.
eikä mitään ongelmia.
Itse olin helsingissä lastenklinikalla vauvani luona. En halunut esikoista sinne mukaan koska halusin antaa kaikkeni juuri syntyneelle sairaalle vauvalleni. Paitsi esikoista olisi pitänyt vahtia ettei sulje jotain konetta tai muuten näpellä mitään.
Kun vauva pääsi kotisairaalaan, niin vielä silloinkin esikoinen oli päivät mummolassa, ja minä vauvaa sairaalassa hoitamassa.
Meidänperheen kaksilahkeinen katosi jo raskausaikana joten ei olut miehestä apua.
saanen hieman ravistella hieman vanhakantaista käsitystäsi: tunnen monia pikkulapsiperheitä, joilla on todellakin varaa lähteä reissuun ja joissa isovanhemmat riemusta hyppien ottaisivat lapset hoitoon. Mutta kun vanhemmat haluavat tehdä ne reissut nimenomaan lasten kanssa.
Nopeasti laskettuna heti tulee pelkästään lähipiiristä 3 tällaista perhettä mieleen, 4 jos lasken siihen mukaan myös oman perheemme.
Vierailija:
eikä mitään ongelmia.Itse olin helsingissä lastenklinikalla vauvani luona. En halunut esikoista sinne mukaan koska halusin antaa kaikkeni juuri syntyneelle sairaalle vauvalleni. Paitsi esikoista olisi pitänyt vahtia ettei sulje jotain konetta tai muuten näpellä mitään.
Kun vauva pääsi kotisairaalaan, niin vielä silloinkin esikoinen oli päivät mummolassa, ja minä vauvaa sairaalassa hoitamassa.
Meidänperheen kaksilahkeinen katosi jo raskausaikana joten ei olut miehestä apua.
Mitenkähän nämä kirjaviisaat tämän selittää. Minun tyttöni ollut myös paljon sairaalassa vaikeas sairauden vuoksi, ilman vanhempia. Käyty kyllä katsomassa kun on ollut mahdollista. Osasto kaupalla taitaa tulla nyt niitä traumatisoituneita lapsia. :D Voe voe.
Minä itse pidin ihan terveenä merkkinä, että 3v reagoi äidin poissaoloon, varsinkin kun olin ollut jo 3 yötä poissa.
Nopeastihan lapsi asettui kun palasin, mutta kyllä tuo oli mielestäni merkki siitä, että pidempää poissaoloa en haluaisi lapsen takia.
Jos 2v on erossa 1-2 viikkoa molemmista vanhemmistaan, ja hoitajien mukaan ei osoita mitenkään edes kaipaavansa heitä, niin eikös se vasta ole huolestuttavaa...?
Vierailija:
Kuolisin ikävään ja huoleen, jos jättäisin taaperon pitkäksi aikaa.
...
Omakohtainen kokemukseni tuosta ikään liittyvästä suosituksesta: jouduin lähtemään 4 yöksi (ma-pe) työmatkalle ja 3v jäi kotiin sisarusten ja isän kanssa. Alkuun oli lapsilla kivaa, kun oli isin järjestämää kivaa ohjelmaa, mutta isänkin läsnäolosta huolimatta 3v alkoi kolmen yön erossa olon jälkeen itkeskelemään poissaoloani.
Ehkä teillä on perinnöllistä läheisriippuvuutta. Ehkä olet opettanut lapsesi siihen, että vain sinä olet hänelle täydellinen.
On minullakin ikävä. Ikävää lievitetään puhelinsoitoilla jne. En kuitenkaan reissussa joka minuutti ajattele lasta ja vello ikävässäni. Nautin täysin siemauksin vaihtelusta.
Mutta ei se lapsi siitä rikki mene eikä saa mitään traumoja.
Vierailija:
Sinä kritisoit nimenomaan lomailua SELLAISENA KUIN MUUT SEN HALUAVAT JÄRJESTÄÄ. Sinulle sinun oma mallisi on vain se ainoa oikea, ja typeryyksissä kuvittelet sen sopivan kaikille muillekin.
Kiitos vain, hallitsen sisälukutaidon. Opettelepa sinä puolestasi elämänhallintaa. Nimenomaan sitä oman elämän hallintaa, niin ei tarvitse taivastella muiden ratkaisuja. Helpottuu oma elämäsikin huomattavasti ja varmasti lastenkin hyvinvointi paranee.