Yksi vai kaksi kattia? Kokemuksia kissaihmisiltä!

5 on väärässä ja ehdottomasti kaksi kissaa. Meillä on ollut kerran yksi kissa ja nyt jatkossa aina kaksi kissaa. Meillä ragdoll  emo ja sen lapsi. Ragdoll masentuu ainoana kissana. 

Ne pesevät toisiansa, leikkivät ja tappelevat ja tutkivat ympäristöä yhdessä. Ehkä tuosta äidistä tulee joskus isoäiti, kun se saa lapsenlapsen.

2 ehdottomasti!Niistä on toisilleen seuraa ja on ihana nähdä miten pitävät toisistaan huolta!

Ohis, mutta kissa elää helposti 20-vuotta, tiedän n. 30-vuotiaitakin kissoja...

Joten jos nyt perheessä on 2 aikuista ja 3 lasta, niin millainen tilanne on esim. 10 vuoden kuluttua...? Kissa pärjää paremmin yksin kotona (vert. koira jota pitää pissattaa jne.) mutta jos lapset ovat nyt n. 10-vuotiaita niin 10 vuoden kuluttua asuvat omillaan/opsikelvat lukiossa pitkiä päiviä.

Vastaavasti jos nyt toinen vnhemmista tekee esim. lyhennettyä työaikaa pienten lasten takia, niin mites onko kissalle aikaa jos vaikka työmatkoja ym. on enemmän kun lapset isompia.

Lemmikin kohdalla kannattaa AINA miettiä se koko ELINKAARI. Jos nyt otetaan lemmikki niin siitä pitää pystyä huolehtimaan sen koko elämän ajan, hamsterilla se on pari vuotta, mutta (varsinkin sisä-)kissoilla helposti n.20 vuotta.

Ottaisin 2 kissaan niin on seuraa toisistaan, esim. juuri sisarukset.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 00:36"]

Ohis, mutta kissa elää helposti 20-vuotta, tiedän n. 30-vuotiaitakin kissoja...

Joten jos nyt perheessä on 2 aikuista ja 3 lasta, niin millainen tilanne on esim. 10 vuoden kuluttua...? Kissa pärjää paremmin yksin kotona (vert. koira jota pitää pissattaa jne.) mutta jos lapset ovat nyt n. 10-vuotiaita niin 10 vuoden kuluttua asuvat omillaan/opsikelvat lukiossa pitkiä päiviä.

Vastaavasti jos nyt toinen vnhemmista tekee esim. lyhennettyä työaikaa pienten lasten takia, niin mites onko kissalle aikaa jos vaikka työmatkoja ym. on enemmän kun lapset isompia.

Lemmikin kohdalla kannattaa AINA miettiä se koko ELINKAARI. Jos nyt otetaan lemmikki niin siitä pitää pystyä huolehtimaan sen koko elämän ajan, hamsterilla se on pari vuotta, mutta (varsinkin sisä-)kissoilla helposti n.20 vuotta.

Ottaisin 2 kissaan niin on seuraa toisistaan, esim. juuri sisarukset.

[/quote]

Nyt mennään kyllä liioittelun puolelle. Kissa ei ole ihminen. Se on eläin. Ei sitä pidä liikaa inhimillistää, koska petoeläin ei muutu ihmismäiseksi olennoksi vaikka rakas kotieläin olisikin ja seurallinen luonne. Edelleenkin kissa on siitä huolimatta yksineläjä. Ei sillä ole luonnossakaan ketään pitämässä sille seuraa eikä yksinolo ole siksi sille vahingollista. Kyllä, kissa voi ikävöidä kotiväkeään sen ollessa pitkään poissa, mutta jostain muutaman tunnin yksinolosta ei kannata tehdä numeroa. Ihan jo siksi, että kissat nukkuvat jopa 20 tuntia vuorokaudessa.

Minulla oli aiemmin 2 kissaa, niistä toinen vielä elossa. Plussat:

+ seuraa toisilleen silloin välillä kun tulivat toimeen

Miinukset:

- olivat epätasaväkisiä, iso tylytti monesti pientä

- paljon kissatappeluita

- 2x rahanmeno (myös ell-kulut)

- tuntuu että ne kaksi paskoivat 3 kissan edestä, sillä laatikkoa tarvitsee tyhjentää nykyään huomattavasti harvemmin

- jos perhedynamiikassa tapahtui jotain, alkoi (hetkellisesti) merkkailu ja muu stressikäyttäytyminen jolloin kissat olivat 2 omaa laumaa ja stressasivat toisen stressaamisesta.

- 2x vahtiminen ettei karkaa

4 tuntia ei ole paljon, eli rehellisesti: ota alkuun vain yksi kissa ja toinen vuoden päästä, jos vielä tuntuu siltä.

Meillä on kaksi kissaa, otettu Hesyltä. Eivät ole sukua toisilleen ja hiukan eri ikäisiä. Ovat todella toistensa parhaat kaverit, eivät tylytä toisiaan, vaan viihtyvät hyvin yhdessä. Varsinkin kun ovat sisäkissoja, niin nauttivat toistensa seurasta.

Mitä tuohon yksineloon tulee, niin mun huomioni mukaan kissat viihtyvät toisen kissan seurassa. Olen viettänyt vuosikymmeniä jo mieheni kotimaassa kesällä, ja siellä naapurilla on ollut ulkokissoja, kulkukissoja, joita on hoitanut. Ekaksi otti yhden siipiensä suojaan, ja pian tämä toi mukanaan toisen kissan. Jonkun vuoden kuluttua joku toi heille kolmannen kissan turvaan, ja silloin tämä "kakkoskissa" katosi. Mutta tämä eka ja kolmas on olleet siitä lähtien kun paita ja peppu, suurimman osan aikaa yhdessä. Nukkuvat yhdessä aina. (viettävät enemmän aikaa "meidän" pihassa kun naapurissa). 

Kaksi kissaa. Otin aikanaan tyttökissan Apulasta, kun se muuten olisi joutunut piikille. Alkuun mourusi öisin, mutta se loppui kun leikkautin kissan. Myöhemmin otin leikatun poikakissan eräältä lemmikkipalstalta. Sekin olisi joutunut piikille. Ensimmäiset päivät olivat raskaita, kun kissat vierastivat toisiaan. Muutaman päivän kuluttua alkoi jo mennä oikein hyvin. Kissoista on paljon seuraa toisilleen, ne leikkivät, painivat, ovat välillä sylikkäin kuin rakastavaiset <3 Täällä on joitain synkkiä näkemyksiä suuresta rahanmenosta, karkaamisvaara 2x jne.. Mielestäni kissoihin ei mene paljoa rahaa. 

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 08:54"]

Kaksi kissaa. Otin aikanaan tyttökissan Apulasta, kun se muuten olisi joutunut piikille. Alkuun mourusi öisin, mutta se loppui kun leikkautin kissan. Myöhemmin otin leikatun poikakissan eräältä lemmikkipalstalta. Sekin olisi joutunut piikille. Ensimmäiset päivät olivat raskaita, kun kissat vierastivat toisiaan. Muutaman päivän kuluttua alkoi jo mennä oikein hyvin. Kissoista on paljon seuraa toisilleen, ne leikkivät, painivat, ovat välillä sylikkäin kuin rakastavaiset <3 Täällä on joitain synkkiä näkemyksiä suuresta rahanmenosta, karkaamisvaara 2x jne.. Mielestäni kissoihin ei mene paljoa rahaa. 

[/quote]

Toki helpottaa, jos ottaa kissat samasta paikasta. Ovat jo tottuneet toisiinsa. Noita ilmoituksia on vaikka kuinka paljon, kun ihmiset joutuvat muuttuneen elämäntilanteensa takia luopumaan kissoistaan. 

Kaksi, jos ovat sisaruksia tai muuten jo valmiiksi tiivis kaksikko. Muussa tilanteessa ei välttis toimi. Me otettiin toinen kissa, kun ajateltiin antaa ekalle kissalle kaveri. Kissat eivät kuitenkaan piittaa toisistaan lainkaan, välttelevät, eivät leiki keskenään.

Ehdottomasti 2 kissaa.

itse ainakin olen paremmalla mielellä kun tiedän että heillä on päivisin toisistaan seuraa kun olen poissa.

Meillä on kaksi leikattua tyttökissaa ja hyvin tulevat toimeen.

Vielä melkein kymmenen vuotiainakin ne leikkivät keskenään hippaa yms.

Yksinäinen kissa tuhoaa helposti tapetit ja sohvat.

Kissalle riittää, että se saa riittävästi  liikuntaa,ravintoa ja virikkeitä oli niitä sitten yksi tai kaksi.Terveydestä on myös huolehdittava. Ne viihtyvät kaksistaan tai sitten ei. Kissat ovat yksilöitä ei voi sanoa että täytyy tehdä niin tai näin.

Kissat on muuten petoeläimiä ja ne saa ampua kun tulee vieraalle tontille.

Kuule darling, jätä nuo provot toiseen kertaan.

Meillä on aikuiset sisarukset. Vuorotellen tapellaan ja nukutaan sylikkäin. Ihana katsoa niiden touhuja, ovat myös molemmat tosi seurallisia ihmisten kanssa.

Minulla on yksi kissa, jonka otin pentuna. Kissa on pirteä, ystävällinen ja viihtyy sylissä. Vaikuttaa onnelliselta ilman toistakin kissaa. Toisen kissan hankkiminen on aina arpapeliä siitä tulevatko ne toimeen keskenään vai eivät. Siksi jos kissa vaikuttaa viihtyvän yksinkin tai lähinnä vain ihmisseurassa en näe syytä ottaa sille toista kaveriksi, varsinkin kun riski siitä on, että ne eivät siedäkkään toisiaan. Kissan nykyisen iloisuuden tilalle voisikin nousta vain vaikea stressi.

Kuluista olen eri mieltä yhden kommentoijan kanssa. Yhden kissan ottaessani päätin antaa sille hyvän ja pitkän elämän ja panostaa sen viljattomaan ruokaan. Siitä saa netistäkin ostettuna arviolta maksaa noin 50e-60e kuukaudessa. Märkä- ja kuivaruoka yhteenlaskettuna. Kissanhiekat tietenkin päälle. Kissa joutui myös onnettomuuteen kotona pari kuukautta sitten ja sen loukkaantunut jalka vaati leikkausta, joka jälkihoitoineen maksoi minulle n. 2000e. Eläinlääkärikulut kissoille ovat aivan järkyttäviä. Jos näihin kuluihin ei ole valmis yhden kissan kanssa niin ei kannata hankkia mielestäni toistakaan. Tiedän itsestäni, että kahden kissan kuluista en olisi selvinnyt, jos molemmat olisivat yhtä aikaan loukkaantuneet.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="10.08.2014 klo 23:22"]

Kaksi ehdottomasti. Lajitoveriseura on tärkeää (varsinkin jos ei pääse vapaasti ulos), ja olen nähnyt yhden kissan masennuksen.

Ei se nyt aivan noin ole. Luonnossa kissat elävät aina yksikseen ja tapaavat toisia yksilöitä lähinnä kiima-aikana paritellessaan. Kissaeläimistä ainoastaan leijonat elävät laumoissa.

Ei tuokaan pidä ihan paikkaansa. Kissat ovat itsenäisiä, mutta hengailevat mielellään toisten kissojen läheisyydessä. Etelä-Euroopassa näkee kissojen viettävän aikaansa toistensa läheisyydessä.

Itselläni on aina ollut useampi kissa kerrallaan. Usein on käynyt niin, että kaksi on ystävystynyt keskenään vahvasti, eli hoitavat toistensa turkkia ja hakeutuvat nukkumaan vierekkäin ja myös leikkivät eniten toistensa kanssa.

Sitten on olemassa kissoja, jotka eivät välitä muiden seurasta lainkaan, mutta tällaiset tapaukset ovat yleensä eläneet ainoina kissoina, eivätkä sitten vanhempana oikein totu muihin.

Ap, mikäli aioitte ottaa pentukissan, voitte hyvin ja oikeastaan kannattaakin ottaa kaksi samaan aikaan.

Jos taas an aikomus ottaa aikuinen kissa eläinsuojeluyhdistykseltä, niin siellä tuntevat kissojen luonteet hyvin. Niissäkin on usein kissoista muodostunut "pari", jotka annetaan vain yhdessä uuteen kotiin.

Eläimellähän "seuranaan" luonto ulkona, sisällä ei mitään, siks tarvitsee seuraa sisä kissana ollessaan,joko niin että ihminen sen kanssa leikkii tai sitten toinen eläin.

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli aiemmin 2 kissaa, niistä toinen vielä elossa. Plussat:

+ seuraa toisilleen silloin välillä kun tulivat toimeen

Miinukset:

- olivat epätasaväkisiä, iso tylytti monesti pientä

- paljon kissatappeluita

- 2x rahanmeno (myös ell-kulut)

- tuntuu että ne kaksi paskoivat 3 kissan edestä, sillä laatikkoa tarvitsee tyhjentää nykyään huomattavasti harvemmin

- jos perhedynamiikassa tapahtui jotain, alkoi (hetkellisesti) merkkailu ja muu stressikäyttäytyminen jolloin kissat olivat 2 omaa laumaa ja stressasivat toisen stressaamisesta.

- 2x vahtiminen ettei karkaa

4 tuntia ei ole paljon, eli rehellisesti: ota alkuun vain yksi kissa ja toinen vuoden päästä, jos vielä tuntuu siltä.

Osa ihan totta, esimerkiksi rahanmeno. Itse pohdin kahden kissan (sisaruksen) ottamista ja ostaisin heille kyllä kaksi hiekkalaatikkoa. Minulla on ollut aikaisemmin yksi kissa ja kyllä senkin laatikkoa joutui päivittäin lapioimaan. Hiekkaa toki menee enemmän, ennen se 15kg säkki taisi riittää 2kk. Ruuan laadulla on kuulemma tekemistä ulosteen määrän kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on yksi kissa, jonka otin pentuna. Kissa on pirteä, ystävällinen ja viihtyy sylissä. Vaikuttaa onnelliselta ilman toistakin kissaa. Toisen kissan hankkiminen on aina arpapeliä siitä tulevatko ne toimeen keskenään vai eivät. Siksi jos kissa vaikuttaa viihtyvän yksinkin tai lähinnä vain ihmisseurassa en näe syytä ottaa sille toista kaveriksi, varsinkin kun riski siitä on, että ne eivät siedäkkään toisiaan. Kissan nykyisen iloisuuden tilalle voisikin nousta vain vaikea stressi.

Kuluista olen eri mieltä yhden kommentoijan kanssa. Yhden kissan ottaessani päätin antaa sille hyvän ja pitkän elämän ja panostaa sen viljattomaan ruokaan. Siitä saa netistäkin ostettuna arviolta maksaa noin 50e-60e kuukaudessa. Märkä- ja kuivaruoka yhteenlaskettuna. Kissanhiekat tietenkin päälle. Kissa joutui myös onnettomuuteen kotona pari kuukautta sitten ja sen loukkaantunut jalka vaati leikkausta, joka jälkihoitoineen maksoi minulle n. 2000e. Eläinlääkärikulut kissoille ovat aivan järkyttäviä. Jos näihin kuluihin ei ole valmis yhden kissan kanssa niin ei kannata hankkia mielestäni toistakaan. Tiedän itsestäni, että kahden kissan kuluista en olisi selvinnyt, jos molemmat olisivat yhtä aikaan loukkaantuneet.

Tapahtuiko tämä onnettomuus ulkoillessa? Ell kulut on kyllä älyttömiä, samoin kunnon ruoka maksaa. Itse syötän viljatonta ja raakaa, raksuja hyvin vähän. 

Jos otat löytöeläinkodista aikuisen niin kannattaa ehkä ottaa vaan yksi (jos ne ei tulekaan toimeen). Itse otin kaksi pentua samasta pesueesta.

Riippuu kissan persoonasta. Jotkut ovat selvästi talon ainoita kissoja, toiset tykkäävät seurasta tai juuri tietystä seurasta.

Meillä on kaksi kodinvaihtajakissaa, jotka ovat ilmeisesti aina eläneet yhdessä. Tulivat meille noin kymmenvuotiaina, pitävät sopuisasti seuraa toisilleen ja löytävät kerrostalokolmiossa myös omat soppensa, kun haluavat olla rauhassa. Meillä ollaan paljon kotona, mutta satunnainen 12 tunnin poissaolokin kuitataan nykyään lähinnä olankohautuksella. Veikkoset nukkuvat helposti suuren osan siitä 12 tunnista :)

Mä kannustaisin myös kodin antamiseen vanhemmille kissoille. Sopeutumisen kanssa ei ole ollut ongelmia, kissat ovat mukavan rauhallisia ja melkeinpä neuvovat meille ihmisille, miten pitää toimia. Yhteisiä vuosia on todennäköisesti edessä aika monta, ja mikäli ei, niin laatu korvaa kyllä määrän.