~~~~Marraskuun Maitonassut viikko 9~~~~
Huomasin ettei ole vielä keritty uutta viikkoa aloittelemaan niin teenpä sen nyt tässä samalla. :)
Eilinen meni itsellä kovassa kuumeessa ja tänään menen sitten lääkärin vastaanotolle eli saikulla. Saas nähdä nouseeko kuume vielä tänään.
Lämpöjä on siis vauvakuume tarkoituksessa ollut hieman turhaa tuijottaa. =/
Jups ja olotila on sitä paljon,että tätsä taitaa löytää ihan ajoissa perille, selkää nimittäin särkee.
Noh, nyt ei jaksa edes murehtia...
Mites muilla tilanne on edennyt? Toivotan oikein hurjasti plussatuulia kaikille sitä tarvitseville ja sitkeyttä piinassa eläville ja tärppionnea oviksen bongaajille. :)))
Hope4 kp 25/25
Kommentit (143)
Viidenmutsi: Kyllä mulla on tuntemuksia mahassa ja paljon. Välillä jomottaa, välillä kiristää, sitten tulee repäisykipuja jne.. Valkovuotoa tulee, sellasta vetistä.
Riskiraskaus kun on kyseessä, pääsen äitipolille ultraan parin-kolmen viikon sisällä jokatapauksessa. En km pelkää, se tulee jos on tullakseen. Luotettava se on et kaikki kunnossa ja menee hyvin loppuunasti. Kyllä tää tästä:)
Pidän peukut pystyssä et saat sinäkin +testiin sittenkun testaat.
Tinsku78: Ei auta sunkaan ku odotella muutama päivä ja testata uudelleen:) Tsemppiä!
Täti löysi minut tänään, joten poistun joulukuisiin, yrityskierto 19 alkaa. Onnittelut plussanneille ja plussaonnea lopuille maitonassun yrittäjille!!!
Nippara kp1/28-36 yk19
Ipan@!!! Saanko udella, miksi riskiraskaus? Toivon kaikkea hyvää. Kyllä se varmasti hyvin menee!!! Hyvin siis tunnistit oireet..
Tätiä ei näy edelleenkään täällä. Kp on jotain yli40. En jaksa enää edes laskea. Rinnat on edelleen kipeät. Muuten ei mitään tuntemuksia. Silloin ,kun oikein kovasti pissattaa, alavatsaa kivistelee menkkamaisesti. Tulis jo se täti, jos on tulossa.
Lisää plussauutisia, kiitos!!!
t. iiiik
Lomaviikko alkaa olla lopuillaan. Onneksi on vielä huominen vapaa. Kylpylässä oltiin, se on kyllä ihanaa! Ja sukuloitu on. Ovis saatiin onneksi aika hyvin hyödynnettyä, vaikka pelkäsin noiden menojen vaikeuttavan asiaa. Ovisplussapäivänä ja sitä seuraavana oltiin onneksi kotona.
Rizza: Toivottavasti saat pian vakipaikan, eikä sun tarvi miettiä enää työkuvioita. Itselläkin on tilanteet muuttuneet moneen kertaan tän vauvaprojektin aikana.
Mulla on kanssa ollut tänään outoja nipistelyjä ja myös dpo2. Mulla on toinen Clomikierto, jos johtuu siitä?
Iiik: Pitkä piina sulla!
murunmamma06: Lämpimät onnittelut!
Ipan@: Hurjasti onnea! Teillä oli vissiin ikäviä kokemuksia
aikaisemmassa raskaudessa? Onneksi seuraavat nyt teitä tarkaan.
PRICILLA: Ei oo totta, että sulla on jo vauva! Onnea!!! En tiedä muistatko, mutta kuumeilin muistaakseni ainakin joulukuisissa sun kanssa. Jäit mieleen, kun sun tilanne oli niin jännä ja minä uusi kuumeilija =).
2pojanäiti: Pahoittelut! Pitkä piina sulla oli =(
Nippara: Pahoittelut tädistä!
Ovis on siis ohi ja piinailu voi alkaa. Jännitän sitäkin, kun en käynyt tässä kierrossa seurantaultrassa. Kyllä mulle kaksosetkin kelpais, mutta sitä enemmän olis aika hurjaa. Vaikka jos vaikka löis rahoiks juorulehtien palstoilla seitosten kanssa...
Oikeasti, onhan se pieni riski että sellaista tapahtuisi. Pienin Clomiannostus mulla on ja viime kierron ultrassa oli kaikki ok. Terot meinas unohtua ja otin tänään kp 16 aamulla ekan. Otan myöhään illalla toisen.
Leppoisaa lauantaita kaikille ja hyviä hermoja piinailijoille!
AnniHelen@ kp16 yk14 dpo2
Täytyy sitten testata uudelleen vielä ensi viikolla. Ehdin jo tilata ovistestejä, mutta katsotaas nyt miten käy. Kyllä on piinaa.... argh! Ei ole kyllä tällä lailla tosiaan raskaus koskaan alkanut. Vuoto on kyllä nyt vähentynyt, mutta mitään isompia hyytymiä ei ole tullut. Täytyy nyt sitten vielä odotella. Blaah...
Minulla myös lomaviikko lopuillaan, blaah, oli varsinainen loma. Alkuviikko meni vielä toipuessa käden kanssa, jonka loukkasin viime viikolla töissä. No sitten keskiviikkona kävin lapsen kanssa pulkkailemassa ja ilmeisesti venäytin nilkkani tai jotain. En ole lääkäriin asti mennyt, kun ei jalka turvonnut ja kestää kyllä varata päälle. Mut on ollut siitä asti kipeä ja nyt pari päivää oon sitonu sen oikein ideaalisiteellä, aattelin että tukis vähä paranemista. Ylihuomenna töihin, eikä jalka kyl tunnu ehtivän siihen mennes parantumaan. Pitää sit vaan yrittää jotenki sinnitellä töissä. Nyt oon sit ollu loppuviikon neljän seinän sisällä ja nilkuttanu huoneesta toiseen...TYLSÄÄ!!!! No, oonpahan saanu leivottua, nytkin ananaskeikauskakku uunissa...niin munko pitäs alkaa ylihuomenna se dietti... *kröhöm*
Plussanneita oli taas, Ipan@ ja Murunmamma, eikös vaan? Onnea kovasti kummallekin!!! :)
Priscilla...siis ootko sinä sama Priscilla joka aikanaan kirjoitteli esim. tyylilyyleissä tmv? Oltiin mones samas kuukausipinos aikanaan...voi toden totta, onko sullakin jo lapsi sylissäs? Kyllä mä nyt tosiaan tajuan, että oon ollut täällä kauan... :I Mut ihanaa, että sulla meni raskaus hyvin.
Nipparalle pahoittelut tädistä! :( Voi kumpa me päästäs joskus vielä yhdessä tuonne odotuspuolelle...ja AnniHelen@ pitäs kiskoa sinne mukaan kans! Ja Rizza! Ja kaikki teidät muutkin! Argh..kun taas niin tympii, kun ei tärppiä tuu.
Tuleva vauva on ollut mun viime kuukausien, viime vuoden, ainut tulevaisuuden haave, " suunnitelma" . Nyt alkaa tuntua siltä, että pitäs kai yrittää keksiä jotain muuta, tai koko loppu elämä menee tässä vaan ohitse. Ihan tyhjä olo, kun ei tiedä mistä alkas haaveilla vauvan sijaan. Enkä tiedä mitä tekis kaikella esikoisesta jääneelle vauvakamalle. Että pitäskö niitä koittaa myydä/lahjoittaa vai ei, tuleeko sitä tärppiä enää koskaan? Hmm..
Koralli kp 9 yk21
mietin noista vauvakamoista! Pitäskö sänky, vaunut yms. muut isommat hävittää vai ei. Voi miten tulisi tilaa! Ja sitten nuo vaatteet. Nyt jos pian tärppäis, tulis samaan vuoden aikaan kun esikoinen. Jos taas tulis vaikka kesävauva, niin eihän juuri mikään kävis, jos vaikka samaa sukupuolta tuliskin.
Ja samaa mieltä olen myös siitä, että hitto vie meidän on korkea aika päästä sinne o-puolelle! Ja vähän äkkiä!
Ja tämän purkauksen jälkeen pääsenkin sopivasti aiheeseen, tekeekö Clomit muita kiukkuisiksi? Mä joudun oikeesti ihan pinnisteleen, että olisin edes kohtuullisen kiva. Raivo jyllää sisuksissa vähän väliä... Hui!
AH
Käyn lukemassa teidän kuulumisia, ei täältä heti halua pois lähteä kun niin monella on jännät paikat.
Iik ja AnniHelen@:
Saahan multa kysyä, riskiraskaus on joo monestakin syystä. Kaikkien raskaudet ovat sujuneet aika ok, mutta synnytyksen jälkeen sitten ei ihan kaikki mennytkään hyvin. Me jouduttiin synnytyksen jälkeen tilanteeseen, johon en kenenkään toivo joutuvan. En itseni enkä muiden. Meidän terveenä odotettu lapsi kuoli vuorokauden ikäisenä. Lisäksi on muuta, joka tuo riskin minulle sekä mun mahassa kasvavalle vauvalle. Tähän on onneksi lääkitys. Mutta tuohon menettämispelkoon ei ole:( No ihmeen rauhallisin mielin olin edellisen raskauden. Eiköhän tämäkin iloks muutu.
Oireet oli selviä joo ja kun ei yleensä menkat tuo oireita niin nyt niitä oli taas yllinkyllin ja niin paljon ennen menkkojen oletettua alkua. Ja vaikka vuoto alkoi ei oireet sitten hävinnykkään:) Pakko sitä oli sitten alkaa miettimään uudelleen raskauden mahdollisuutta.
Terveisin
Ipan@
[color=red]✿[/color] [color=blue]Voisiko joku ottaa hoitaakseen tuon maitonassujen ilmottautumispinon??[/color] [color=red]✿[/color]
Minä haluaisin nyt rauhassa jäädä nuolemaan haavojani ja unohtaa nämä pinot ainakin vähäksi aikaa. Ensi viikolla on eka käynti lapsettomuuspolille, ja saa sit nähdä mitä tapahtuu vai tapahtuuko mitään. Jotenkin nyt on sellainen fiilis, että mihinkään rankkoihin lapsettomuushoitoihin me ei aleta (jos ne on ainoa mahdollisuus), kun kuitenkin meillä on noi 2 tervettä ihanaa lasta. Jos ei kevyillä konsteilla kolmatta tule, niin sit ollaan ilman. No, voipi olla että mieli vielä muuttuu, mutta nyt näin.
Koralli, mulla on ihan samoja mietteitä kun sulla... Elämäni on viimeiset 1.5 vuotta polkenut tätä samaa " jos/kun vauva tulee" -linjaa... Tuntuu että en muuta osaakaan ajatella kuin oviksia, menkkoja, vauvoja. Ja kun näen raskaana olevan naisen tai pienen vauvan+äidin, niin tuntuu kuin joku löis avokämmenellä päin naamaa (ja kuitenkin tiedän, että toisten onni ei todellakaan ole multa pois). Välillä käyn itseni kanssa vakavia neuvotteluja siitä, koska olis aika puhaltaa poikki tää yritys (mies on valmis yrittämään lasta, mutta kyllä sille riittäisi nuo kaksikin...). Mutta kun oon tällänen jääräpää, niin en osaa antaa periksi, vaikka välillä järki käskee niin tehdä. Tahtoo vauvan niin kovasti...
Mutta Annihelen@, Tutti, Rizza, Koralli... Yritetään yhdessä vielä, vai mitä???? =) Pakko sen plussan on meillekin joskus tulla!!! [color=red][size=6]♥[/size][/color]
Nippara kp1/28-36 yk19
Voi Nippara ja Koralli, minulla on ihan samoja ajatuksia. Kaksi vuotta sitten vauvahaaveen alkaessa sitä oli jotenkin niin " viaton" ja luuli, että muutaman kuukauden sisällä sitä jo olisi onnellisesti raskaana. Vuosi yrittämisen jälkeen kuitenkin vasta tärppäsi ja se meni sitten vielä aika alussa kesken. Nyt tulee jo kohta toinen vuosi TAAS täyteen, eikä vauvaa vieläkään kuulu lapsettomuushoidoista huolimatta. Lääkärit tsemppaavat kovasti, että minulla on kuulemma ideaali tilanne, sillä olen jo kerran tullut raskaaksi, mutta ei se silti mieltä kohenna. Miksi en tule uudestaan raskaaksi?
On kamalan rankkaa aloittaa sama odottaminen ja toivominen uudelleen joka kuukausi. En todellakaan ollut varautunut tähän silloin kaksi vuotta sitten. Tulenkohan edes koskaan raskaaksi? Miten voin tässä vaiheessa enää luovuttaa, kun lapsen saaminen on ollut koko elämäni suurin haave? Ja kyse ei ole edes vaan minusta itsestäni, vaan myös miehestäni. Hänkin toivoo lasta kovasti.
Moni on omasta kokemuksesta kertonut, että paras keino olisi lopettaa yrittäminen ja silloin raskaaksi tuleminen kuulemma olisi helpompaa. Tämä ei kohdallani voi enää toimia, sillä pakkohan tässä on yrittää. Hormooneja joutuu napsimaan naamaan joka kuukausi ja tikuttelemaan ovista, että tietää ovulaation tapahtuvan. No sitten on miehen kanssa puuhasteltava riittävän aktiivisesti, jotten ne parhaat päivät pääse menemään ohi. Clomejakaan kun ei montaa kiertoa saa syödä, niin tottakai tässä on laskelmoitava päivänsä. Mutta on se vaan jo niin rankkaa.
No niin, nyt loppui purkautuminen. :) Tällä vaan tahdoin kertoa, että kahden vuoden jälkeen olen niin rikki tästä ainaisesta yrittämisestä ja pettymisestä, että sama ihminen en todellakaan ole enää. Jotain muutakin sisältöä olen yrittänyt elämääni saada ja ylläpitää ihanaa parisuhdetta, ettei tämä vauvakuume olisi ainoa asia mielessäni.
Kyllä me vielä se plussa saadaan tytöt! :) Kaikki!
Rizza kp 18/29-32, yk 22
Otan todellakin osaa suuren menetyksen johdosta. Surullista, liian surullista. Ymmärrän pelkosi. Nyt on kuitenkin kaikki mahdollisuudet hyvään lopputulokseen, uskotaan vain siihen, niinhän? Tsemppiä!
Kyllä, sama priscilla:))
Muistan sut Annihelena:))
Voi koralli, mun suuri tuki ja turva... mä en koskaan unohda sua, enkä sitä kuinka sä aina jaksoit tsempata ja kertoa mulle nipukoista, napukoista jne:DD Kiitos vielä ja iso hali.
Tuttikin täällä... ja nippara, me " nähdäänki" aina lyyleissä:)
Onko lastwish vielä täällä????
Kyllä, mulla on 28.12 syntynyt Peppi tyttö:)) aivan ihana!!!!!!!!!!!!
Mä lähetän tänne plussatuulia, paljon onnea raskautuneille, ison voimahalin pudonneille, se tärppää vielä!!
Vaistosi oli oikeassa =)
2poj@näiti vielä piinailee, entäs Tinsku78?
Kyllä monella on takana tosi kurjia kokemuksia ja pitkää odotusta. Toivon koko sydämestäni, että saataisiin kaikki terveet vauvat syliimme ensi marraskuussa.
Omaa napaa: eilen oltiin murun kanssa uimassa ja koko ajan tuntui kuin jotain lämmintä olis lurahtanut pöksyyn. Ei minkäänlaista vuotoa kuitenkaan. Eipä silti ei menkkojenkaan olisi viel pitänyt alkaa. Nyt ihan harmittaa, ett piti hätäisesti testata kun ei siitä mitään iloa oo kun vaan jännää että alkaako maanantaina menkat kuitenkin.
Hauskaa sunnuntaita kaikille!
murunmamma rv3+6
Taitaa minun piina olla loppumassa viimein. Ainakin alkoi heti aamusta tuntumaan niin menkkamaiselta, että eiköhän se täti sieltä ole tulossa. Rinnat on muuten niin kipeet, etten muista et ennen olis koskaan ollu näin kipeet. Taitaa vähän hormonit heitellä..
Loma loppuu ja alkaa uusi aikakausi elämässä (aloitan uudessa työssä). HUI!
Päätin torstaina sen negatestin jälkeen, et nyt alkaa liikunnallisempi ja terveellisempi elämä. Oon lihonu muutaman kilon viimeisten kuukausien aikana, mut nyt riitti!!!
Plussaonnea kaikille!
t. iiik kp 42 (kai)
monet ovat joutuneet piinailemaan jo luvattoman kauan, ootte kyllä tosi sinnikkäitä, se palkitaan vielä, uskokaa pois!!!:)
Ipan@, sun kertomus ikävästä tapahtumastanne oli tosi hurjaa luettavaa..:( Nostan kyllä kovasti sulle hattua että oot selvinny tapahtuneesta ja jaksat uskoa parempaa, niin sen pitääkin olla!:)
murunmamma: Yritä nauttia raskaudestasi, pelko on täysin luonnollinen asia, mutta elä suotta murehdi kun ei mitää ikävää ole tapahtunut!!!!Kaikki menee kuten pitääkin, tsemppiä!!!!:)
iiiik: Pidähän meidät ajantasalla ja ++++sullekin toivoen ja liikkumisen iloa!!!Mikäs sen mukavampaa kuin saada energiaa ja pirteyttä liikunnan avulla..:)
Itse ajattelin ostaa greippimehua ja ukkokultakin sitä suositteli kun kerroin sen saattavan auttaa raskautumiseen, mut toisaalta ku itteäni tunnen ni tiiän että jos jotain tahtomalla alan tahtomaan ni se ei yleensä tiedä mitään hyvää...Ni siks ajattelin et jospa toteuttaisin sitä erittäin fiksua " fraasia" eli saat sen mistä luovut!!!Ja sitä kautta plussakin vois EHKÄ nopsempaan tulla!?!..Onneks tässä touhussa kaikki keinot on sallittuja...;)
Halauksin Tinsku
Sain ensimmäistä kertaa apteekin omaan raskaustestiin äsken vaaleanpunaisen viivan!!! Ikinä ei ole testit paljon väriä antanut mutta nyt on ihan outo olo kun ei tahdo uskoa ja entä jos se pitääkin tehdä vielä uudestaan että väri vahvistuisi. No halusin tulla jakamaan tämän teidän kanssa kun vielä ei näin aikaisin sitä uskalla muille kertoa. Olen niin onnellinen jos tämä nyt on sitä mitä toivon. Mulla on kierrot niin epätasaisia että yhtään en osaa sanoa missä vaiheessa mennään. No toivon meille kaikille paljon plussaa...
Helmee
Tosiaan, Lastwish! Onko Lastwish raskautunut vai muuten vain tauolla? En muista lukeeni hänen viestejään sitten elo-syyskuun pinojen.
Rizza kp 19/28-32, yk 22
Kyllähän se plussalta vaikuttaa,toki itse uusisin testin vielä parin päivän päästä..Mutta haamut ovat osottautuneet kyllä lähes poikkeuksetta plussiksi!:)
Nippara, Koralli ja Rizza: samat fiilisket täällä päähän ei oikein mahdu muuta kuin vauva-yritys ja odottelu. Joko odotetaan että menkat loppuis ja ovis tulis, sitten odotetaan saisko testata ja taas alusta uudestaan.
Meillä oli mies se joka oli ihan varma että ekasta kierrosta napsahdan raskaaksi.
ON: täälä alkaa ovis ajat varmaan oleen kohta käsillä. Tänään ohjelmasa pupuilua jahka mies tulee kotiin. Ei tosi ole juuri pupuilu virettä ainakaan nyt, kun lähinnä huolettaa, kun mies on mahdollisesti lähdössä 8 kk ulkomaan komennukselle 2-4 vkon päästä (jos se hyväksytään), oli tänään saanut asiasta tiedon. Vähän vaikuttaa että vauva projekti menee sitten jäihin. Pikkasen itkettää vaikka ei ole edes varmaa pääseekö se sinne. Ja haluan että menee jos pääsee, koska jää muuteen häntä vaivaamaan. Eikä meillä ole talaudollsiesti varaa siihen että kähtisin mukaan (voisin olla koko kesäloma siellä ja mahdollisesti syksyllä virkavapaata 3kk).
T:Vacsuli kp 12/30-40, yk5 *yrittää olla panikoimatta*
Liityn mukaan joukkoon. Olen jo jonkin aikaa lukenut juttuja taustalta, mutta ajattelin nyt viimein liittyä mukaan marraskuisiin. Aikaisemminkin olen kirjoittanut tällä palstalla, mutta silloin meillä ei vielä ollut vauvan yritystä.
Vauvakuumeilua on takana jo monta vuotta. Vauvaa aloimme yrittää vuonna 2006. Olimme kuitenkin molemmat niin stressaantuneita, kun yritys ei tuottanut tulosta, että päätimme pitää taukoa. Uudelleen aloimme toivoa esikoista viime syksynä, joten nyt elellään kuudetta yrityskiertoa.
Nyt on kierto vähän yli puolivälin, ja tuntuu, että ovis on jo takana. Yllensä kierrot ovat olleet todella säännölliset n. 26 päivää. Edessä on siis vielä monta piinaavaa päivää odottelua.
Tiitikkä kp 16/26, yk 6