Kummitustarinoita

up up

Meidän kodin makuuhuoneen lämpötila vaihtuu usein jäätäväksi ja tunnelma huoneessa on silloin epämiellyttävä, minkä vuoksi välttelemme huonetta ajoittain. Huoneessa ei vedä ja lämmitys toimii. Kesällä ulkona voi olla helle, mutta huone on joskus kuin pakastin.

Kertokaa nyt jottai. Muaki kiinostaa!

en tiedä olinko silloin vain kovin tunteellisessa ja herkässä tilassa, veljeni oli kuollut viikkoa aikaisemmin, mutta outoa tämä oli...



olin nukkunut siis viikon verran todella huonosti veljeni kuoleman jälkeen. seitsemäntenä yönä veljen kuolemasta nukuin todella syvää unta, todella todella syvää unta, näin unta että elintoimintoni hidastuivat ja ikäänkuin painuin syvemmälle patjaani. tunsin kuinka hengitykseni hidastui, ja suorastaa haukoin ilmaa, silmät tuntuivat raskailta enkä saanut niitä avattua. tässä vaiheessa jotenkin sain itseni herätettyä painajaisesta, ponkaisin sänkyyn istumaan ja näin kun utuinen ihmisen muotoinen pilvi rintani päältä leijui ylös ja katosi, puristava painon tunne helpotti. ei tullut uni sen jälkeen.

Näitä lisää

unessa minulle ilmestyi kaksi naista, jotka vaativat minua ilmoittamaan kaverilleni, että he ovat enkeleitä ja suojelevat häntä. Sanoivat myös nimensä, ja kun toimitin viestin kaverilleni, hän sanoi, että toisella naisista oli sama nimi kuin hänen kuolleella opettajallaan. Opettaja oli auttanut kaveriani elossaollessaan monesti.

Olin viimeisilläni raskaana, kun unessa ilmestyi minulle kuollut anoppi, joka antoi minulle lastenvaatteita. Sanoi että ei tarvi enää, kun miehen siskokin on muuttanut vihdoinkin kotoa (miehen sisko raitistui äidin kuoleman jälkeen kärsittyään puolet elämästään alkoholista ja huumeista). Sitten me halattiin ja se halaus oli jotenkin...syvä. Todellinen. Heräsin ja aloin itkeä. Se ei ollut uni, vaan kyllä siinä anoppi kävi kylässä.

:(

Noihin painontunne rintakehällä on muitakin lääketieteellisiä selityksiä kaiketi, mutta en muista nyt just niitä. Googlettamalla varmaan selviää.

up

Jossain vaiheessa heräsin siihen, että kuulin ulko-oven sulkeutuvan ja ajattelin että mies tuli kotiin. Jäin kuuntelemaan ja kuulinkin keittiön tuolin äänen (tuolin jalka laahaa lattiaa) ja luulin miehen istuutuvan keittiöön. Kuuntelin vielä, mutta enää ei mitään kuulunut, joten kävin katsomassa eikä kotona ollutkaan ketään. Ja olin ollut kunnolla hereillä ja kuullut äänet selvästi.



Muutama yö tämän jälkeen mieheni oli jälleen ystäviesä kanssa ulkona ja taas nukuin yksin. Heräsin siihen, että kuulin mieheni kutsuvan minua nimeltäni pari kertaa, vähän niinkuin kuiskaavan oven rakosesta. Sänky sijaitsi melkein oven vieressä ja yritin kurkata siitä, mutta kotona oli pimeää ja hiljaista. Kuulostelin jonkun aikaa kunnes tajusin ettei kotona ollut muita. Kummankaan tapauksen jälkeen ei uni enää tullut ennen kuin mies tuli kotiin vierelleni.



Mies oli sitä mieltä, että hänen pari vuotta sitten kuollut ystävänsä oli häirinnyt minua... Mies on thaimaalainen ja heillä on vahva usko kuoleman jälkeiseen elämään. Miehellä on myös täällä kotona alttarin tapainen pieni paikka, jonne laittaa välillä ruokaa, juomaa, tupakkaa yms. tälle edesmenneelle ystävälleen ja mies uskoo että ystävän sielu asuu meillä.

siis miehesi thaimaalainen, vai hänen ystävänsä? Vai molemmat?

Minusta on tosi kaunis tuo heidän tapansa muistaa kotialttarilla sukulaisia/ystäviä.



Itsekin olen herännyt tuollaiseen kuiskaavaan ääneen. Kuulin sen aivan selvästi, vaikka olin yksin kotona. Ääni oli omituinen, ei miehen eikä naisen, mutta sanat selkeitä. Hui!

Aivot tulkitsevat helposti äänet väärin. Olen muutaman kerran luullut, että joku kutsuu minua vaikka kyseessä oli ihan jotain muita ääniä. Jos on ympäristössä, jossa puhutaan vierasta kieltä niin on helposti erottavinaan suomenkielisiä sanoja puheesta jos kuuntelee vain toisella korvalla, vaikka todellisuudessa puhutaan ihan eri kieltä.

Tuon aiemman kertojan oma mies oli ainakin thaimaalainen. Hän selvästi kirjoitti niin. Olettaisin, että ystäväkin oli kun kerran koti-alttari on väsätty.

.

up

up

kummitteleeko yhdessäkään koulussa?

Eli kyllä mieheni on thaimaalainen ja hänen ystävänsä oli myös. On tosiaan kaunis tapa tämä alttarisysteemi... Mutta itse en ole aiemmin aaveisiin uskonut, mutta nykyään en ole niin varma asiasta. Tai sitten olen kuullut liikaa miehen kummitusjuttuja. :)

on vielä unta. Itselläkin on ollut sellaisia. Mulla on ollut myös unihalvauksia ja jotenkin nuo äänten kuulemisetkin liittyy unihalvauksiin. Esim. just äsken kun olin päiväunilla (en nukkunut mielestäni) havahduin siihen, kun tunsin kuinka ikäänkuin kissa olis hypännyt siihen sohvlle, jolla torkuin. Meillä ei ole enää kissaa.