Lokakuiset to-pe
Pitäskö laittaa parin päivän pino. Kun tuntuu että on hiukan alun ryysiksen jälkeen tämä kirjoitteluinto täällä laantunut. Jos ja kun aktiivisuutta tulee taas lisää, niin tehdään sitten vaikka noita päiväpinoja taas.
Täällä meni aamu ulkoilun merkeissä. Ja nyt mä oon rätti poikki väsynyt. Esikoinen otti sukset alle ja mentiin tuonne lähiladulle. Minä sitten osittain vedin pulkassa ja osittain raahasin kuopusta, joka ei olisi halunnut istua pulkan kyydissä muttei olisi halunnut kävelläkään :/ Esikoinen innostuikin hiihtämään oikein pitkän lenkin, varmaan parin kilsan luokkaa. Ja sitäkin piti tietysti välillä avustaa mäkiä ylös jne. Joten himpun verran oli äitykällä hiki kun päästiin kotiin. No, nyt kuopus kävi unille ja esikoinen pelaa, joten mäkin taidan hetkeksi oikaista sohvalle.
Muutenpa tänne ei ihmeitä. Aamuisin tuntuu tuota pahoinvointia olevan jo melkoisesti. Mutta syöminen onneksi (ainakin vielä) helpottaa. Vatsaa nippailee ajoittain ja valkkaria tulee roppa kaupalla. Ihan hirmuista väsymystä mulle ei vielä ole iskenyt. Vaikka yöt olen nukkunut viime aikoina vähän levottomasti. Mut kaitpa sekin sieltä tekee tuloaan.
Muksaa torstaita!
mirulii ja pirpana 6+3
Kommentit (32)
rv 5-7, sitten tuli viikon tauko ettei mitään oireita, rinnatkin hieman lässähtivät. Noh nyt palasi rintasärky, väsymys ja etominen :P Mietin vaan, että miten sitä vuorotyössä jaksaa ja kun ei niin vaan pääse kassalta sinne vessaan...
G rv 9
Kaipa tätä pinoa vois jatkaa näin viikonlopunkin, kun ei tämän enempää ole sivuja! En nyt muista kuka toivoi että täällä joku pysyis, niin mä ainakin lupaan. Ei jaksa muut kiinnostaa. Että tallataan täällä nyt sit seuraavat kuukaudet ja varmaan senkin jälkeen!
Musta tuntuu että tissit on kasvanu, mutta ei ne näytä sille...kai...hirmu arat on kyllä. Ja vatsaa nipistelee vähän väliä...kaipa tuo on ihan normaalia.
Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!
Äiti1983 rv5+2
.. mut aika vähän olen siellä vielä pyörinyt.. jotenkin tutumpi ja helpompi tämä täällä :) että minäkin varmasti tulen pyörimään myös tällä palstalla.
me ei olla vielä kerrottu kellekkään tästä raskaudesta, eikä varmaan kerrotakkaan vielä vähään aikaan.. eilen kyllä meinasin jo kaverille kertoa, mut en sitte kertonutkaan.. jotenkin kun on lueskellut kaikenlaista niin sitä ajattelee että ei uskalla... pelkää vaan pahinta. niinhän se on että tieto lisää tuskaa :/ no mutta toisaalta nyt jo vähän helpottaa kun pääsi tuon maagisen rv 4+6 yli kun viimeksi meni silloin kesken.. :(
nyt siis 5+2 ja ihan kun masu olisi ihan pikkasen kasvanu jo! tai sitte vaan kuvittelen :D
oletteko muuten jo varanneet ekan neuvolan ja oliko teillä mies mukana? itse ajattelin ehkä maanantaina varailla.. :)
Kyllä nyt harmittaa kun ulkona on tuollainen ilma ja ite oon kipeenä sisällä. :( Sitkeesti tää tauti täällä meillä vaan pyörii, ja nyt siis iski sitten miuhun. Keskimmäinen ja kuopus on kanssa kipeitä, kuumeessa kumpikin. No ehkä se tästä pikkuhiljaa.
Noista yhteisöistä oli puhetta, mie ainakin tykkään kirjotella tänne sekä sinne. Vähän eri jutut kuitenkin, niin kivempi jutella monessa paikkaa.
En oo tosta koskaan kuullutkaan että angiina voisi olla vaarallinen sikiölle, löytyikö tuohon mitään tietoa, kun itseänikin kiinnostaisi. Keväisin tuppaa tuo aina miullekin tulemaan eikä meinaa parantua millään.
Mie varasin ekan neuvolan heti kun testi oli plussaa. :D Vähän malttamaton olen, mut onpahan ainakin sitten jotain odoteltavaa. 10.päivä maaliskuuta olisi tuo aika. Ja viikkoja silloin 8+1.
Eipä tässä sen ihmeempiä, pitää yrittää päästä vähän päikkäreille, jos vaikka olo paranisi. Hauskaa päivää kaikille!
AngelEyes ja masukki 5+6 (Jee, huomenna poksuu viikot taas!)
Minä käyn myös mielummin täällä kuin että liittyisin noihin muihin kesk. ryhmiin. Laiskuus kai vaivaa...
Meillä vietettiin eilen illalla keskimmäisen muksun 7-v kaverisynttäreitä. Oli aika ryytynyt olo illalla puoli kasilta kun viiminenkin kymmenestä vieraasta oli lähtenyt. Aikuisille juhlia vietetään vasta ensi viikonloppuna, mieheni kun on opiskelee työn ohessa ja tää viikonloppu on lähiopetusta. On kivempaa kun kumpikin on paikalla juhlien aikaan.
Miä oon menossa ultraan ensi perjantaina. ALussa mulla oli tosi paljon vuotoja ja ajattelin että keskenmeno (kesällä ed. raskaus kreskeytyi juuri niin että ensin pari pvää tuhrutti ja sit vuosin ja kesken meni). Nyt olen varovaisen toiveikas kun vuodot on loppuneet ja paha olo jatkuu...eli kesto" krapulainen" olo on aamusta iltaan. Kun syön tulee hetkeksi parempi olo mutta sitten entistä kamalampi.. Se on aika kamalaa kun ei haluaisi vielä kamalasti levitellä tätä uutista. No, tuleva viikko on lomaa ja saa maata vaikka aamusta iltaan.
Mukavaa la-iltaa ja loppuviikonloppua kaikille!
Tanni rv. 6+1
En ookkaan varmaan viikkoon kirjoitellut. Noihin muihin keskusteluryhmiin en ole liittynyt, enkä varmaan liitykään, joten minun kelpaa kirjoitella tänne. :)
OmaaNapaa: Olo on toooosi sekava. Mulla taitaa hormoonit tehdä jo tehtäviään ja sekoittaa päätä. Olen tosi herkkä ja kaikki ärsyttää. Tunnen jo nyt itteni isoks ja lihavaks ja olen aivan varma, että mies suurinpiirtein kammoksuu mua. :/
Harmittaa kyllä sekin, kun mies heittäytyy hankalaksi, eikä hänestä ole lainkaan seuraa. Mikähän sitäkin vaivaa..?
No, onneks on toi kiukkuinen 3vuotiaskin vielä sekoittamassa pakkaa. *huokaus*
Muutoin ällö-olo jatkuu ja rinnat on kipeät. Viikolla oli mahakipuja enemmän kun nyt. Mä todella luulen, että istumatyöni kipeyttää alamahaa ja selkää. Itteäni tosin joudun syyttämään siitä, etten ole lainkaan kuntoillut moneen viikkoon, periaatteessa moneen kuukauteen. Olen säälittävän huonossa kunnossa. Mitenköhän sekin vaikuttaa tässä raskaudessa jaksamiseen..? Ensimmäistä odottaessani meillä oli koira, joten lenkillä tuli käytyä joka päivä aivan viimeisille asti!
Mites teillä muilla tämä jaksamis-puoli?
Mä kärsin ekan synnytyksen jälkeen myös vaikean masennuksen, joten pelkään pahoin, että sitä kohti taas mennään. (ja sitä mieltä on miehenikin, joka jo väittää minun muuttuneen tosi vaikeaksi). Mutta voiko se alkaa jo nyt?
Täytynee puhua tästä maanantaina neuvolassa. Mua nimittäin ahdistaa kaikki tosi paljon, eikä vähiten työ (oli jo ennen raskautta mulle pelkkää tuskaa), joten en tiedä miten jaksan? Olen miettinyt, että näinköhän pitäis jäädä pitkälle saikulle jo...
Miten paljo stressi vaikuttaa sikiöön??
Soooori, tää oli kauheen negatiivista tekstiä! Kaikesta huolimatta odotan toista lasta tosi paljon! Kun vaan kaikki menis hyvin ja säilyttäisin mielenterveyteni sekä avioliittoni... Mutta tosiaan, mietin, jotta selviän tästä, niin pitäisikö se työnteko unohtaa nyt ja ottaa pitkä huili?
Vieläköhän pitäis lähtee pikkukävelylle. Jos se piristäis...
Oikein hyvää viikonlopun jatkoa kaikille ja iloisempia ajatuksia jatkossa toivoen,
sunset rv8+4.
Joku kyseli neuvolasta, mää varasin joskus 7.vkon alussa, niin sai hyvin ajan, ja sitte ku käy ajoissa ekan kerran, niin saa vielä ultraanki ajan, ku on vähän ruuhkasta.
Mää liityin kanssa tohon yahoo-juttuun, varmaan kirjottelen vähän molempiin.
Pahoinvointia ei oo ollu ollenkaan, rinnat vaan arat ja väsyny olo... ja lenkilläkään ei tunnu jaksavan ollenkaan! Nyt on tullu ihan lyhyessä ajassa reilu kilo lisää, mutta peilistä vois päätellä isompiaki lukemia ;) Toivottavasti nyt saisin pidettyä kurissa....
- bee rv 7+6 -
Sunset@ kyseli tuosta jaksamisesta. Miekin oon miettiny tuota stressin vaikutusta masukkiin. Itsellä ei oo masennusta ollut, mutta nyt tuntuu että just nuo työkuviot syö kaiken energian.
Elikkä mie aloitin työt äippäloman jälkeen just kun plussasinkin. Kotona on 10 kk vanha tyttö, ja töissä pitäs käydä ja kotia pyörittää niin kyllä oon ollu niin väsynyt ja stressaantunut. Ja vaikka noita töitä teen vaan ihan pari vuoroa viikossa, niin enemmän tuo on henkisellä puolella kun itkun kanssa pitää joka kerta sinne lähteä. Ei haluaisi jättää pikkuista ja muutenkin odottaa jo äippälomaa niin paljon että motivaatio on nolla.
Itsellä ollut nyt tällä viikolla muutamana päivänä sellasta vaaleenpunasta vuotoa ja mietiskelin tuossa että voiko tuolla stressin määrällä olla vaikutusta noihin, kun koskaan muissa raskauksissa ei ole sellaista ollut.
Niin kovasti toivon kuitenkin että kaikki menee hyvin ja masussa on kaikki ok. Pääsen elokuussa pois töistä taas kotiin hoitelemaan noita pikkuisia ja ehkä elämä sit hymyilee. Tuo aika siihen vaan tuntuu niiiiin pitkältä.
(.) Illalla tuli vaaleenpunasta vuotoa, ja mahaan koski ihan älyttömästi. Tosin uskosin että nuo mahan koskut johtuu tästä hemmetin taudista, kiva kun ei oo moneen päivään voinu syödä oikein mitään kun heti tulee pahaolo. Vuotoakin oli tosi vähän että ehkä ei oo mitään syytä olla huolissaan, mutta jotenkin sitä vaan on alkanut taas epäillä pahinta. Onneksi nyt on kuitenkin vähän parempi olo.
AngelEyes ja masukki 6+0
Hei!
Piti vähän aikaa miettiä miten tämä systeemi toimikaan, vanha salasanakin oli ihan unohdettu. tai käyttäjätunnus, ihan sama :D
Oon lukenu teijän juttuja jo muutaman viikon verran ja ajatellu että liityn seuraanne vasta neuvolan jälkeen.
Noh, en ole saanut sitä neuvolaa vieläkään varattua, HUOMENNA! tai ylihuomenna :) Ei sen niin kiire vielä ole, menee varmaan tuo eka neuvolakin tuonne rv 10 tienoille.
Esittelyä hieman.
Oon 32-vuotias ,3-vuotiaan Neidin äiti täältä Lapista.
Perheeseen kuuluu myös isi. :)
Testin tein syntymäpäiväni, ja näin ollen la ois joskus 11.10. tienoilla.
Tämän 3 vuotiaan neidin laskettu aika oli 26.10. mutta meni marraskuun puolelle silloin. (rv 41+3)
Luulisi tämän toisen syntyvän sitten lokakuussa, ettei ihan synttärit menis liian likeelle toisiaan.
Olen tässä nyt pähkäillyt että onko tämä mun huono olo tosiaan raskauspahoinvointia, vai pitikittynyt yrjötauti... Olo on saakuran heikko ja ei mitään jaksa tehdä. töistä olen ollu nyt sairaslomalla mutta huomenna pitäisi jaksaa mennä töihin. Jos ei vointi kohene,niin mitäpä sitten... sitten pantava raskauden piikkiin tämä pahoinvointi.
Ensimmäisen kohdalla ei mitään pahoinvontia ollu, muutamaa tuotetta kohtaan vain tuli pieni ällötys. Väsymys on molemmissa ollut kova, työillat on yhtä tuskaa.
Neidille ei olla vielä kerrottu että tulee uusi vauva, sitten myöhemmin vasta, eipä tuon ikäinen vielä tajua sitä odotuksen piiiiiitkää aikaa!
ja parasta kertoa sitten kun ollaan turvellisilla viikoilla. Hieman pelottaa että mitä jos menee kesken, tätä on toivottu NIIN paljon!
Mutta sillekkin keskenmenolle olisi tarkoitus sitten ollut...
Moni on tainnut kadota tuonne listojen puolelle, onkohan siellä ihan kunnon vipinää? :)
katsotaanpas osaninko laittaa tämän nyt oikein ,
hyviä vointeja kaikille!
-S+papu08-
Onkin vierähtänyt hetki kun viimeksi tänne raapustelin....Silloin kyselin tuosta angiinan vaikutuksesta sikiöön ja ei kuulema ole vaarallista:) Tippui iso kivi sydämmeltä,jouduin itse käymään lääkärissä pitkittyneen kuumeen ja yskän vuoksi ja paha keuhkoputkentulehdushan sieltä sitten löytyi ja nyt on antibioottikuuri päällä:(
Viikkoja on tällä hetkellä plakkarissa 6+6 ja olo on pientä jatkuvaa kuvotusta,väsymystä,itkun tuherrusta ja lievää mielialojen vaihtelua lukuunottamatta ihan ok....Yritän kovasti olla stressaamatta pienestä paineesta tuolla alamahassa ja ajatella positiivisesti.Minkäänlaisia vuotoja tai tiputteluja ei ole ja tuon paineen tunteenkin pistän ehkä ennemmin siihen normaaliin tuntemukseen kun kerran käytännössä pitäisi menkkojen olla meneillään tai jo lopuillaankin...
Neuvolaan täällä otetaan vastaan vasta kun viikkoja on kertynyt se maagiset 8 ja mulla onpi ensimmäinen ultra ja neuvola parin vko:n päästä.Toivottavasti sinne asti päästään ja kaikki on hyvin:)
Tuolla takaraivossa kummittelee niin sitkeästi se keskenmenon peikko ettei ole tosikaan!Mieli tekisi jo varata yksityiselle aika mutten henno...Jospa tässä jakaisi sen pari viikkoa odottaa ja kaikki todellakin olisi sitten ok.
Itkua tuossa tuhersin kun luin jonkun saaneen keskenmenon heti ultran jälkeen:( Voimia ja jaksamisia,keskenmeno on aina todella rankka kokemus.
Mutta kevään odotuksia kaikille ja katsellaan taas missä välissä sitä koneelle jälleen ehtii:)
Täällä olen ollut kovan kuumeen kourissa ja hiukan on senkin takia voimat poissa, tänään kolmatta pvää kuume, maanantaina ja tiistaina oli jopa 39 astetta joten vetää kyllä aikuisen naisen aikalailla rammaksi raadoksi. Nyt jo sairaudesta niskaote, mutta kuvotus ja etova olo toki jatkuu...no, eikös se oo merkki että istukka toimii vai miten se nyt olikaan. Perjantaina meen yksityiselle ultraan katsastamaan että näkyykö syke. Alussa kun niitä vuotoja tuli paljon ja kun on tullut pari koettua noita alkuraskauden keskenmenoja.
Mutta nyt täytyy mennä, kiva kun moni on niin aktiivinen kirjoittaja, usein piipahdan kyllä lukemassa mutta oon vähän laiskempi itse kirjottamaan...
Ai niin, varasin neuvolan, sain sen parin viikon päähän jolloin viikkoja kasassa hitusen vajaa 9.
Tanni + Taisto (mies nimesi masuasukin, on kuulemma kova taistelija joka selättää pienimmätkin vuodot ja keskenmenopeikot) rv 6+5
Ericalle voin lohdutuksena sanoa, että mulla edellisessä raskaudessa pahoinvointia kesti tasan 10 päivää, vaikka se oli aika voimakasta, niin se loppui kuin seinään joskus rv 8+. Taitaa olla aika yksilöllistä miten kauan kestää. Monet kuitenkin kertovat että rv 12 alkaa helpottaa.
Täällä pahoinvointia ei vielä ole, eikä mitään muitakaan isompia oireita. Vähän tavallista enemmän väsyttää, ja janottaa koko ajan. Tulisi nyt enemmän oireita niin olokin olisi vähän luottavaisempi.
Viipero rv 4+1