Isätkin vois haluta olla lasten kanssa kotona, mutta äidit omii ne 3 vuotta.

Paljon on toki tapauksia, joissa taloudellisesti ei ole mahdollista isän jäädä kotiin. Meillä oli esim. juuri näin. Omalla palkallani ei perheen menoja kuitata. Mutta isä on siitä huolimatta ollut lasten kanssa paljon.



Herätti myös minussa sääliä tuo dokkarin etäisä. Ja kyllä vaan naiset osaavat olla itsekkäitä ja julmia.

Monasti se on nainen joka haluaa erota. Erossa pitäisi vähintäin puolet omaisuudesta jäädä äidille, asunto ja huonekalut nyt ainakin. Ja lapset jää tietenkin äidille. Eli nainen haluaa erota, mutta käytännössä tarkoittaa että nainen haluaa vaan eliminoida miehen pois elämästään mahdollisimman pienillä muutoksilla. Mies aloittakoon elämänsä uusiksi uudessa kodissa ilman vanhoja tutuuja asioita ympärillään.

Ja näissä tapauksissa nainen on kyllä niin itsekäs, ettei kykene ajattelemaan asiaa lastensa kannalta. Ei ole lapsen vika jos vanhemmat eroaa ja eron jälkeen lapsella olisi edelleen oikeus molempiin vanhempiin. Monet naiset vaan tämän oikeuden estävät.



Hassua, miten paljon äidit valittavat ettei mies osallistu lasten hoitoon ja kasvatukseen vaan " kaikki täytyy tehdä itse" . Kuinka paljon äidit edes antavat isälle mahdollisuutta ja tilaa osallistua lasten asioihin? Eipä kai se mies enää isomman lapsen asioihin edes viitsi puuttua kun on alusta asti kuullut: ei noin, näin se kuuluu - et sä osaa sitten mitään - anna mä teen ... Äidit kun osaavat kaiken!



Tämä siis koskee tiettyä ryhmää äideistä, en yleistä ;) Mutta luulisin, että asiaa mietittyänne jokainen löytää tuttavapiiristään ainakin yhden tällaisen esimerkin - valitettavan yleistä :(

Itsessänikin huomasin aluksi sellaisia piirteitä, kun vauva oli ihan pieni. Aina menin ottamaan vauvan, jos mieheni ei saanut sitä hiljaiseksi. Sitten aloin miettiä, annoin miehelleni enemmän mahdollisuuksia jäädä vauvan kans kahden, pyysin miestäni kuivittamaan vauvan, antamaan maitoa pullosta jne. Nyt miehelläni on paljon enemmän itseluottamusta vauvan kans toimiessa. Mieheni kävi jopa yöpymässä anoppilassa vauvan kans ja minä sain vapaa illan ja nukkua kokonaisen yön!!! Toki edelleenkin välillä yritän tuputtaa omia menetelmiäni miehelleni, mutta useimmiten saan pidettyä suuni kiinni, vaikka hänellä ei homma meinais onnistuakaan.



Mieheni haluaisi pitää osan vanhempainvapaasta, mut tällä hetkellä se ei ole taloudellisesti kannattavaa. Seuraavan vauvan aikana sitten , se on jo päätetty!:)

hoidamme lapsia puoliksi, minä miehen ollessa töissä ja toisin päin.

ja ottaa vastuuta, mutta vanhempainvapaalle ei halunnut jäädä.



Palkkani on kyllä alle puolet miehen palkasta, joten vaikka ei suoraan sanonut, voi olla että oli osana syynä. Mutta isompi syy on ehkä ura miehisessä organisaatiossa, missä isyyslomat on ihan ok, mutta muuten ei kukaan varmaan ole hoitovapaalla ollut.

n. kolmena iltana viikossa on yksin lasten kanssa kotona ja siinä on hänelle ihan tarpeeksi. Ollaan ihan yhtä mieltä siitä että mun hermot kestää paljon paremmin sitä epäjärjestystä ja melua minkä lapset tuottaa :)

Ihana isi lapsilleen toki on ja mielellään heitä hoitaa. Turhautuu vaan siitä kun paikat ei pysy järjestyksessä vaikka koko ajan siivoaisi eikä siksi jaksaisi kokopäiväisesti lapsia ja kotia hoitaa.

mutta meinaa silti jäädä muutamaksi kuukaudeksi koti-isäksi. Ihan hyvä vähän tuoda uusia tuulia noihin ukkelifirmoihin! :D

Vierailija:

ja ottaa vastuuta, mutta vanhempainvapaalle ei halunnut jäädä.

Palkkani on kyllä alle puolet miehen palkasta, joten vaikka ei suoraan sanonut, voi olla että oli osana syynä. Mutta isompi syy on ehkä ura miehisessä organisaatiossa, missä isyyslomat on ihan ok, mutta muuten ei kukaan varmaan ole hoitovapaalla ollut.

Kyllä minä voisin töihin jossain vaheessa mennä ja isä jäisi kotiin. Mutta mun palkalla ei elätetä ja tuet on surkeat.

Meillä mies joutuu - raukka - osallistumaan lasten hoitoon tasapuolisesti kanssani. Sillä teemme osittain eri vuoroissa töitä, jolloin on päiviä, että mieheni on keskenään lasten kanssa. Ja vaikka nämä päivät ovat arkipäiviä ja vaikka maksamme täyttä päivähoitomaksua, emme vie lapsia silloin hoitoon. Vaan mies hoitaa lapset kotona.



Äitiysloman ja vanhempainvapaan omin kyllä itselleni törkeästi. Ihan imetyksen takia aluksi, sitten muuten vain. Mutta hoitovapaalle meillä jäi mies. Hän oli hoitovapaalla n. 6½kk. Eli suurinpiirtein vanhempainvapaan verran. Kuopukselta vähän vähemmän.



Meillä tämä oli mahdollista, sillä mies halusi ehdottomasti olla lastensa kanssa. Monissa perheissä tuntuu, ettei miehet edes halua olla kotona.

kun vauva on puolivuotias. hassua kyllä, meidän perheen tulot nousee silloin (älkää kysykö, mä en tajua sitä itsekään).

Mä kyselin niiden isän oikeuksien perään jo eilen yhdessä toisessa ketjussa, jossa äiti kertoili siellä, ettei isä ole nähnyt lapsiaan pariin viikkoon kuin vilaukselta, se oli kuulemma rakkauden hinta. Mun mielestä se on liian kova hinta... minulle kuitenkin väitettiin, että isä on läsnä kuitenkin ja miehenmallia lapset saivat papastaan.

Mun mielestäni toi on yksinomaan väärin (tietty jos miestä ei kiinnosta, niin ei sitä pakottaa voi), kyllä isälläkin on oikeus olla sen lapsen kanssa!

Maailma muuttuu.



Olen ollut huomaavinani, että nämä menevät usein " kaveripiireittäin" - kun vanhemmat näkevät kaveriensa tekevän niin, esimerkin voima saa heidätkin uskaltamaan.



Meillä mä pidän suuremman osan vapaista, mutta mies pitää sen verran kuin itse haluaa.