Onko olemassakaan sellaista perhettä, jossa toinen vanhempi duunaritollo ja toinen akateeminen?
Voiko olla mitenkään mahdollista käytännössä? Jos toinen on ihan vähän yksinkertainen, kouluttamaton ja yleissivistyskin on mitä on, niin voiko parisuhde toimia?
Kommentit (28)
ja mieheni akateeminen. Hyvin liittomme on toiminut tähän saakka ;)
Ja hyvinpä näkyy toimivan. Tosin en menisi kumpaakaan tolloksi haukkumaan. Ei kai se koulutus kaikkea sanele.
Vierailija:
Seurustelin parikymppisenä todella tyhmän duunari-tollon kanssa. Näin jälkeenpäin hävettää, kuinka tyhmä olinkaan, kun lähes pilasin oman elämäni hänen kanssaan. No onneksi muutaman vuoden jälkeen tajusin nostaa kytkintä ja se oli kyllä elämäni paras teko! Kyllä hälytyskellojen pitäisi jo soida, jos äijä ei ole suorittanut loppuun kuin peruskoulun... Mutta olin siihen aikaan nuori ja huonolla itsetunnolla varustettu...
Ei minulla mitään duunareita vastaan ole, mutta yhteiselo juuri ja juuri peruskoulun läpäisseen, ihan oikeasti tyhmän (yleissivistys 0, luovuus 0, verbaalinen lahjakkuus 0, sosiaaliset lahjat 0 jne jne) ihmisen kanssa loppui onneksi lyhyeen. Minäkin olin ujo ja arka ja olin onnellinen siitä, että edes joku piti minusta. Mutta ei enää, iän myötä rohkaistuttuani olen hui
omannut olevani ihan pidetty, ns. tavallinen ihminen, jolla on kyllä varaa valita seuransa eikä ole pakko tyytyä ihan mihin tahansa.
akateemisen perheen siskosta, jotka kaikki korkeasti koulutettuja. Jännää, kun jokainen heistä otti puolisoksi ei akateemisen.
Kun ette varmaan työasioissa ainakaan, vai? Me tavattiin harrastuksen parissa.
Mutta vastaan. Omat vanhempani. Ovat olleet yhdessä yli 30 vuotta ja ovat onnellisia edelleen. Äitini on akateeminen, isä ei.
yhden miehen firmassaan. Alkuun mietin ennakkoluuloisesti, voiko tästä mitään tulla, mutta toki on tullut:) Nyt ollaan oltu yhdessä jo 10 vuotta.
Minulla on korkeakoulututkinto, miehellä peruskoulu käytynä. Ikinä ei oltaisi yhteenmenty teineinä, mutta nyt tavattiinkin vasta kolmikymppisinä sattumalta. En ole päässyt luulemaan olevani jotenkin parempi, vaan jalat pysyy nyt hyvin maanpinnalla.
Mies on erittäin sosiaalinen, puhelias ja kaikinpuolin hyvä kumppani. Että siinä teille:)
joka opetti lapsilleen että kissanpennut pitää lopettaa vasaralla!