**SUURPERHEIDEN VK 8**

Lämpöiset onnittelut Neronjalle prinsessan syntymän johdosta! Hienoa kuulla, että voitte molemmat hyvin.



Opemamma, viisikko ja kuudes kullanmuru rv 24+3

Ihania uutisia heti näin alkavan viikon kunniaksi! Kaikkea hyvää neronjalle ja koko perheelle! Tule kertomaan kuulumiset kun pääsette kotiin ja kun vain jaksat ja kerkeät :)



Nyt on sitten " pelistä pois" pikkis ja neronja. Molemmat ovat varmasti hurjan helpottuneita nyt kun vauvat ovat sylissä.



Ädä78 varmasti kaikki on kunnossa, mutta ihan ITSESI TAKIA soita neuvolaan ja kerro huolesi. Auttaa varmasti kummasti jos saa kuulla sydänäänet, eikö niin? :))



Mulla on tänään vähän kyllästymispäivä masuun... Se on iso ja ihana ja useimmiten tuntuu etten raski luopua siitä ollenkaan! ..mutta on välillä niin työlästä tehdä etes niitä normijuttuja tämän pallon kans.. Plääh.. Mutta kai tämäkin kuuluu asiaan. Näinhän se kypsyminen vauvan syntymään kuuluukin mennä. Että raskaus alkaa väsyttää ja kyllästyttää..



Perjantaina lapset menevät yökylään ja vietetään miehen kans viimeistä viikonloppua kahden ennen vauvan syntymää. Täytyy ottaa kaikki ilo irti. Nukkua! ;) Tarkoitus ois kyllä mennä ostoksille. Vauvajuttuja.. :)



Suppareita Kittalle ja n@nnelle!! Jälkimmäisestä ei ole muuten kuulunut MITÄÄN!? :))



Omppis 35+5

Kylläpä siellä olikin helmikuisten viikonloppupinossa surullisia uutisia.. Kauheinta mitä voi tapahtua... Tuli niin surullinen mieli itsellekin.. :( Ei sitä voi edes kuvitella miltä tuntuisi synnyttää kuollut lapsi... :( Tuntuu kurjalta koko perheen puolesta... :(

hirveitä uutisia helmikuisissa noin muuten :o( ihan itseäänkin alkoi pelottaa :o/



Sitten neuvola kuulumisia:

sf:31 (ollut jo ties kuinka kauan)

vauva laskeutunut ja kiinnittynyt

paino:+1.300g/vk HUI!

paineet:137/70

Neuvolan kommentti oli että ihan valmista tavaraa ja hyvin lähtökuopissa joten nythän se antaa itseään sitten odottaa yliajalle :o)



Tänään on sitten se päivä kun edellinen vauva lähti syntymään joten hiukan kuitenkin jännittää :o) hyvällä tavalla!

Pitäisi kuitenkin jaksaa vielä ruokapöytä ostamaan ku meillä on vain neljän hengen pöytä ja kohta taloudessa on 7 ihmistä :o)



Niiloakseli rv 37+0 (3+0) :o)

Onko teistä kenelläkään kokemusta alkuraskauden tuhruvuodoista...lähinnä siis positiivisia sellaisia kaipaan... Minullahan siis raskaus ihan alullaan, tänään viikkoja 5+3. Tuhrua on tullut la, su ja tänään. Joka kerta kun meen vessaan oon ihan paniikissa kun olen ihan varma että verta tulee ja roimasti...Koska on niin alkuvaiheessa, ei välttämättä ultrallakaan näe...varasin yksityiselle ajan mutta vasta ensi viikon lopulle, kun silloin oikeesti pitäisi näkyä sykkiikö sydän... Nuorimmaisesta muistan pieniä vuotoja alussa olleen mutta muistaakseni vaan yhtenä, kahtena päivänä. Minulla kun on kokemusta että kaksi tuhrua on muuttunut kunnon vuodoksi ja keskenmenoksi joten en oikeen osaa muuta kuin pelätä.



Blääh. Tällä erää omaa napaa, koittakaa kestää...

Mä kävin ultrassa viikoilla 6+6 juuri tuollaisen tuhru vuodon takia. Muutaman päivän olin vuotanut enimmäkseen ruskeaa vuotoa, mutta välillä joukossa myös ihan verta (ei paljoa). Samalla pahoinvointini hävisi. Varasin ajan ihan oman mielenterveyteni takia...



Kaikki oli hyvin ja sudän sykki kovasti :), pahoinvointikin tuli heti illalla takas. Yleistä tollainen vuoto kuulemma, mutta ku minä en ole ennen vuotanut yhtään, paitsi tuulimuna raskauden aikaan, niin säikähdin.



Mulla oli tänään eka neuvola. En saanut selitystä heikkoon olooni. Hemppakin viel 140. Pahoinvointi tosi kova, puolenpäivän jälkeen ei enää mikään kestä sisällä. Terkkari suositteli tota inkivääriä, mut enpä taida uskaltaa kun luin just keskustelun siitä. Kestettävä vain on.



3_x_äippä 8+4

kuulunkin varmaan tänne porukkaan...kun viidennettä odotellaan syntyväksi syyskuussa:)...en nyt vielä ihan kovasti oota tulevaksi...antaahan rauhassa kasvaa ja kehittyä! Ja edellisen vauvan kasvaa isommaksi...(nyt8kk)! Nyt oon vaan niin innostunut istumaan tässä koneella että tuleepahan käytyä näilläkin sivuilla! Huomenna eka neuvola ja kovasti jännittäää löytyykö mahasta pikkuinen!!



ihanat onnentoivotukset neronjalle pikku prinsessasta...meillä kun on edelliset poikia:) on yksi tyttökin että on saanut mekkoja tehdä:)



tuuteliluu rv 9+5

Lämpöiset onnentoivotukset Neronjalle prinsessasta!!!!



Tuolla helmisten puolella onkin haikeata luettavaa :( Ystävälläni kävi samalla lailla vuosi sitten, viikoilla 29. En kenellekään toivoisi sellaista surua kuin oman lapsen kuolema.



Itsellä ötökkä vaan viihtyy mahassa, kolme s:ää ei tehoa sitten mitenkään!!! Nyt on sitten taas tuo yläkohtu ollut pari päivää kipeä, ja soitinkin neuvolaan asian tiimoilta. Olivat laittaneet sähköisen lähetteen polille, ja olivat aikoneet tutustua asiaan ja soittaa sitten minulle parin päivän sisällä. Heidän mielestä (papereiden perusteella!!) ole päivystyksellinen koska vauva kuitenkin liikkuu eikä vuotoa ole. Soittelin sitten itse sinne polille ja kerroin että maha on OIKEASTI kipeä ja huoli kova. Sain sitten poliajan huomiselle aamulle. Toivottavasti kaikki on hyvin, eikä yön aikana kipu kovene... Mainitsen kyllä tuosta issias särystäkin, joka vie tunnonkin vasemmasta jalasta :(

Jonkin verran supisteli yöllä, mutta eipä niistä mitään taikaa ollut.

Anteeksi tämä marina, mutta huoli on masuasukkaasta, vaivoja vaikka muille jakaa ja känkkis alkaa nostaa jo kovasti päätään kun mitään ei tapahdu. Lapsetkin alkaa olla jo lopen kyllästyneitä, kun vauvaa ei vaan kuulu eikä näy :( Ja siihen vielä muutamat " hyvätahtoiset" ihmiset soittavat joka ikinen päivä väliaikatietoja, MURRR!!!



Mutta, täytyy lähteä pyykinpesuun ja jos heittäytyisi tuohon sohvalle potemaan särkyjä.



n@nne ja ötökkä 40+4 (tulisi jo...)

Suuret kiitokset kaikille meitä onnitelleille! Olen niitä täällä tippa linssissä lukenut, jotenkin tuntuu uskomattomalta, että minua onnitellaan pikkuisen prinsessan johdosta =)



Tulihan sieltä perässä muitakin - ONNEA NERONJA!!! Komian kokoisen neitin saitkin. Minäkin täällä taustalla odottelen kuulumisia sitten kun olette kotiutuneet ja jaksat/ehdit kertoilla.



Surumieli tuli tännekin, kun luin tuota helmisten pinoa. On se niin väärin, niin kertakaikkisen väärin. Toivottavasti menetyksen kokenut perhe selviää yli jossain vaiheessa. Suruhan ei unohdu koskaan, mutta kun aikaa kuluu, sen kanssa oppii elämään.



Minä olen täällä tuollaisten surullisten uutisten jälkeen entistä kiitollisempana ihastellut tuota meidän neitiä. Meillähän ei mitään suurta vaaraa ollut, mutta (en nyt muista kerroinko aiemmin, sori jos toistan) neitillähän oli paksu napanuora kahdesti kaulan ympärillä, ja se aiheutti sydänäänten laskua kiristyessään. Onneksi ponnistusvaihe ei sen pitempi ollut. Siinäkin ehti tulla jo mustelmia otsaan ja verenpurkaumia silmiin, oli aika hurjan näköinen aluksi. Ressukka, vieläkin silmissä on nähtävissä nuo jäljet.



Meillä on mennyt täällä ihan mukavasti. Isommat on innokkkaita hoitajia, tutia lykätään suuhun ja pussaillaan ja paijaillaan koko ajan. Vajaa 5v sanoi, että on ihana kun tuo vauva on meillä ja että hän sitten rakastaa vauvaa =) Vauvaa kohtaan siis ovat mitä herttaisimpia, mutta keskenään ovat sitten välillä nahistelleet ja riehuneet ihan liikaakin, koko äitin poissaolon edestä. Vauva on onneksi vielä ihan rauhallinen, syö ja nukkuu hyvin, öisin vetänyt sikeitä seitsemänkin tuntia putkeen! Ja illasta jonku tunnin valvookin. On se niin ihana! Miehen kanssa mietittiinkin, miten ihmeessä ne nuo pienet kääröt vie sydämen, vaikka eivät mitään sen kummempaa tee, ovat vaan =) Mulla on nyt jo jonkin sortin vauvakuume, vaikka tuo nyytti tuossa onkin ja siitä aion täysillä nauttia. Mutta siltikin on joku tunne, että kerran vielä ois kiva.. Nyt jo kummasti haikeudella muistelen sita masuaikaa ja kaupassa huomaan kaikki vauvavatsat. Pöhkö kai sitä on. Mies vaan jaksaa joka käänteessä höpöttää, että tää on nyt viimeinen. Ja ehkä näin onkin. Vaikka vielä yritettäis, niin ainoastaan sitten niillä pakkasessa olevilla alkioilla ja niiden varaan en paljon laskis. Ja toisaalta mulla ois hinku opiskelemaan. Mutta vasta joskus hamassa tulevaisuudessa. Mies vaan pistää hanttiin siinäkin... Mutta se onkin sitten jo ihan toinen juttu, jolla en teitä ikävystytä.



Menipä taas höpinäksi, huomaatte varmaan, että täällä kotosalla ei paljoa aikuista juttuseuraa ole. =) Ja en ole vielä tuonne vauvapuolelle osannut suunnata ollenkaan.



Toivottavasti nyt viime metreillä olijat saatte omat nyyttinne pian turvallisesti syliin.

Ja masukkaille nautinnollista odotusaikaa ja mahankasvatuskärsivällisyyttä.



Onnea matkaan ihan joka ikiselle ja ihanaista kevättä!!!



Pikkis ja pesue

Piti vielä kurkistaa illan uusimmat kun laskun maksuun tulin koneelle. Kiva kuulla pikkiksen kuulumiset!! :) Ihanaa, että siellä on kaikki hyvin. Ja voi voi, tiedän tuonkin tunteen, että pian synnytyksen jälkeen jo muistelee haikeudella masukkia ja isoa masua.. Ja jonkin sortin vauvakuume kai se iskee heti... Taitaa olla kroonista monella meistä! ;) Mutta haaveilla saa, eihän sitä koskaan tiedä! ;)



N@nnelle mukavaa polikäyntiä huomiselle. Toivotaan, että alkavat jo käynnistelemään ja olisit seuraava vauvansa saava!! :)



Niiloakselilla oli hyviä neuvolakuulumisia. Itsekin odottelen mikä on tilanne keskiviikkona. Oispa kaulaa jo kadonnut ja pikkuriikkisen edes auki.. ;)



Nyt unohdin uuden kirjoittelijan nimimerkin.. :( Mutta toivotan lämpimästi tervetulleeksi!! Ihanaa raskautta sinullekin!! Kirjoittelehan ahkerasti :)



Nyt kuopus unille, että ehdin katsomaan täydellisiä naisia! Sellaisia kuin me, eikö niin? :))



Unia!



O

(O) Polilla aamulla kävin ja siellähän se vauva oli ihan oikein päin ja kaikki parhain päin. Oli tosin jo siellä neljän kilon huiteilla, vaikkei lääkäri sitä meinannut millään ensin uskoa todeksi. Mutta ei ole kiinnittynyt, eikä lääkäri meinannut edes ylettää kohdunsuulle, joka oli vain hieman auki. Että N@annelle hieman etumatkaa, kun samoilla päivillä ollaan. Itse ajattelin, että ensi viikon lopulle pyydän käynnistystä, vaikken siitä tykkääkään. Mitä sitä pientä kasvattamaan liian suureksi, kun ei ole kuitenkaan itse sieltä tulossa. Eli karkauspäivä pitää edelleen paikkaansa minun laskettuna aikana...



Huomenna neuvolaan ja ehkä jo perjantaille uusi yliaikakontrolli. Eilen oli ilmeisesti miehen LA, kun alkoi hermoilemaan, lapset on ihan ylikierroksilla, vaikka en ole lasta tälle viikolle tulevaksi puhunutkaan. Muut sukulaiset ja tuttavat ovat sitten oma lukunsa. Onneksi soittavat suoraan miehelle, ehkä olen edellisillä kerroilla ollut aika suora kommenteissani näillä ylipäivillä, etteivät uskalla soitella minulle. Hyvä niin. Nyt ajattelin muuttaa taktiikkaa ja ottaa ihan levon kannalta, kun rehkiminen ei kerran auta. Ja näillä lonkilla/iskiaksella ei paljon muuta voikaan.



Olin myös laskuja maksamassa, ei nyt jaksa ajatella kuin omaa pullottavaa napaansa...



*Kitta*

ihme tunne oli kun kävin kuopuksen kerhosta hakemassa. Supisti välillä kivuttomasti mutta samalla tuntui alapäässä niin kuin jotain olisi pullistunut ulos päin :o/ sama oli eilen illalla aina supistaessa alapää tuntui venyvän... Kuinkahan tässä uskaltaa enää liikkua hirveästi missään. Mulla kun on hirveä pelko että synnytys käynnistyy rajusti jossain ihmisten ilmoilla :o) Ei olisi kiva huutaa tuskissaan kyytiä odotellessa esim. kaupan eteisessä.



Tänään olisi täsmälleen samat rv:t kuin edellisen syntyessä. Jotenkin olin ajatellut että mulla on vauva jo sylissä tässä vaiheessa kun noita säikähdyksiäkin on ollut pari. No nyt ei auta kuin odotella ja odotella maksimissaan 5 viikkoa vielä :o/ toisaalta toivon kovasti että tämä menisi yliajan niin saisi olla oikein urakalla raskaana :o)



Niiloakseli rv 37+1