Lue keskustelun säännöt.
Harmittaa, poikani luokalla on lapsi jolla ei ole kavereita. Poikani haluaisi olla hanen kanssaan kaveri, mutta vanhemmat eivat anna.
14.02.2008 |
Syynä on se, että kyseinen lapsi on kiltti, ujo ja syrjään vetäytyvä, oma lapseni taas villi, levoton ja riehuvainen. Pojan äiti kuitenkin tuntee minun poikani työnsä parista, ja tietää että poikani on sydämellinen, hyväntahtoinen eikä kiusaa koskaan.
Mutta parina aamuna pojat kävelivät aamulla samaa matkaa kouluun, ja poikani kuningasideasta jäivät matkan varrella leikkimään metsään ja myöhästyivät kunnolla koulusta. Nykyään ko. poika viedään aamuisin kouluun autolla (ja haetaan), ettei vaan joutuisi poikani vaikutuspiiriin.
Olen myös kysynyt pojan äidiltä voiko hänen poikansa tulla meille, mutta aina on jotain tekosyitä. Onhan poikani varsinainen Vaahteramäen Eemeli, mutta kuitenkin pohjimmiltaan tosi kiltti lapsi. Minun pojallani on paljon kavereita, eikä hän ole jäänyt tämän pojan kaveruutta murehtimaan, mutta onko teidän mielestänne parempi, että kiltti poika on aina yksin, kun voisi olla hyvä ystävä poikani kanssa? Kuulemma poika on sanonut pojalleni, ettei saa leikkiä hänen kanssaan.
Ja ollaan siis tavallinen perhe, tavalliset työt, tavallinen omakotitalo ja tavallinen lapsenkasvatustapa.
Kommentit (50)
puhuisit vaan ihan rehellisesti niinkuin asia on. Heidän poikansa kaverisuhtesta (kaverittomuudesta)han sinä olet huolissasi, et siis varsinaisesti kerjäämässä omalle lapsellesi kaveria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos haluavat eristää lapsensa pojastani, tehköön niin. Pojallani on kyllä muitakin kavereita, jopa niitä kilttejäkin :)
Ihmettelen kuitenkin, onko tosiaan parempi olla yksinäinen kuin kaveerata poikani kanssa...
ap
jonka seurasta ei koidu muuta kuin hankaluuksia (esim. myöhästyminen koulusta)
fiksuja aikuisia ovat ja fiksulta kuulostaa poikakin, kun ei anna porukan vaikuttaa omaan ajatteluun ja on mieluummin yksin kun huonossa seurassa
Kaverit ovat lapsille tärkeitä, tietenkin. Miten joku vanhempi ei voi tätä tajuta? Olisin ollut iloinen, jos edes joku olisi joskus tarjoutunut poikani kaveriksi, mutta eipä kukaan halunnut. Koulu on jo ohi ja poika armeijassa. Aika jännää muuten, että Jokelan tapahtumien jälkeen alkoi meidänkin poika kiinnostaa jopa entisiä koulu" kavereita" .
Vierailija:
jonka seurasta ei koidu muuta kuin hankaluuksia (esim. myöhästyminen koulusta)fiksuja aikuisia ovat ja fiksulta kuulostaa poikakin, kun ei anna porukan vaikuttaa omaan ajatteluun ja on mieluummin yksin kun huonossa seurassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma lapseni on rauhallinen, ja vasta nyt yli 10-vuotiaana on mielellään kavereiden kanssa. Aiemmin tykkäs nyhjätä omiaan kotona. Lisäksi häntä pelotti ja ahdisti villimpien lasten rajut leikit, aina oli painimista, tönimistä tai just jotain hölmöilyä, myöhästelyjä koulusta vaikka.
Onko nyt varmaa, että vanhemmat yrittävät eristää, vai onko se kuitenkin se poika itse, joka haluaa olla rauhassa? Uskon kyllä, että Eemelisi on hyväsydäminen ja ihana kaveri, en sillä, mutta vaikkei hän tarkoitakaan mitään pahaa, tää toinen voi kokea ne temppuilut pahoina.
Minkä ikäisiä pojat on? Eka, tokaluokkalaiset saa minusta ihan rauhassa vielä hakea paikkaansa vanhempien avulla.
Mutta tuskin pojan vanhempien kanssa puhuminen auttaa. Suuttuvat tai loukkaantuvat vaan jos heille tullaan sanomaan että poikansa on säälittävä yksinäinen reppana ja meidän poika voisi säälistä olla hänen kanssaan. Tältä se siis saattaisi tuon pojan vanhempien korvissa kuulostaa.
Vierailija:
fiksuja aikuisia ovat ja fiksulta kuulostaa poikakin, kun ei anna porukan vaikuttaa omaan ajatteluun ja on mieluummin yksin kun huonossa seurassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta voin sanoa, että kyseinen poika nautti lapseni seurasta, heillä oli tosi hauskaa kun leikkivät koulussa avaruusmiehiä ja dinosauruksia. Poika myös kyseli usein pojaltani, voisiko tulla meille (mutta ei sitten saanut kotoaan lupaa)
Onhan pojalla pikkuveli, onneksi. Mutta ei muita kavereita ole koskaan näkynyt (asumme naapureina)
Ja poikani ei ole idiootti, vaan sydämellinen, joskin hieman ajattelematon poika, joka ei kiroile, ei kiusaa, jne.. Todistuksessakin oli pelkkää kiitettävää (paitsi ne tärkeät käytös ja huolellisuus...)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä pahaa on rauhallisuudessa? Ei se riehuminen ja valtava kaveripiiri mitään pyhiä itseisarvoja ole!
Sinä tiedät, että poikasi on sydämellinen, kiltti jne. vaikka vilkas onkin. Mutta koita asettua toisenkin lapsen äidin nahkoihin; jos hänen lapselleen koituu ongelmia (esim. se myöhästyminen) sun lapsen kaveeraamisen kanssa, niin tottakai hän reagoi kielteisesti!
Voisin itsekin kuvitella toimivani samoin. Poikani on aika helposti mukaan vedettävä ja yllytettävissä oleva. Kuka hänen seuraansa rajoittaa ikäviltä vaikutteilta ellei vanhemmat (niin kauan kun se on siis mahdollista)?! Kuinka kauan pitäisi odottaa lisää ongelmia, ennen kuin rajoittaminen olisi mielestäsi hyväksyttävää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei meidänkään ekaluokkalaisella ole iltaisin koulun jälkeen kavereita, leikkii pikkusiskonsa kanssa. Ei tunnu kaipaavan, riittää kun koulussa leikkii muiden kanssa. Joten ollaan sitä mieltä että ehtiihän tuota.
tällainen vilkas poika, joka on äitinsä mukaan niin riehakas ja ihana. Oikeasti on kyllä kaikkea muuta. Siis aikuistenoikeasti! Vanhempansa vain eivät näe sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysyin uudelleen parin kuukauden päästä samaa, ja poikani vastasi että edelleen yksin, joskus pääsee tyttöjen leikkeihin mukaan. Syy miksi kaipasin tätä kaveria lapseni ystäväpiiriin, on se, että hänen kanssaan leikit eivät olleet koskaan riehumista, vaan todella mielikuvituksellisia lasten leikkejä. Eivät he ilkeyttään koulusta myöhästyneet, vaan koska leikit veivät mukanaan.
Ja kiitos, autoitte mua ymmärtämään lapsen vanhempia. Onneksi lapsellani on myös muita rauhallisia ystäviä, joiden vanhemmat arvostavat lapseni seuraa, kutsuvat kylään ja tuovat lastaan mielellään meille.
ap
Vierailija:
Ei meidänkään ekaluokkalaisella ole iltaisin koulun jälkeen kavereita, leikkii pikkusiskonsa kanssa. Ei tunnu kaipaavan, riittää kun koulussa leikkii muiden kanssa. Joten ollaan sitä mieltä että ehtiihän tuota.
muu asia on juuri silloin kiintoisampaa (leikit). Se ei poista sitä seikkaa, että myöhästymisestä tulee ongelmia.
Ongelma on se, että toisen lapsen vanhemmat eivät näe sinun lastasi samalla perspektiivillä kuin sinä. On mahdotonta (varsinkaan AV:lta käsin) sanoa kuka on oikeassa ja kenen perspektiivi on lähimpänä totuutta.
Ei se välttämättä pidä paikkaansa.
kun ei poika pääse kuin tyttöjen leikkeihin mukaan. Miten säälittävää!
Vierailija:
. Syy miksi kaipasin tätä kaveria lapseni ystäväpiiriin, on se, että hänen kanssaan leikit eivät olleet koskaan riehumista, vaan todella mielikuvituksellisia lasten leikkejä. Eivät he ilkeyttään koulusta myöhästyneet, vaan koska leikit veivät mukanaan.Ja kiitos, autoitte mua ymmärtämään lapsen vanhempia. Onneksi lapsellani on myös muita rauhallisia ystäviä, joiden vanhemmat arvostavat lapseni seuraa, kutsuvat kylään ja tuovat lastaan mielellään meille.
ap
Vierailija:
Kyllä vaan, varmasti teki vilkkaalle hyvää rauhoittua dinoleikkeihin ja mielikuvitusjuttuihin, mutta ei ollut kiva sitten kuulla, miten oma valitteli leikkien rajuutta ja esitteli mustelmiaan :-( Eikä takuulla kaveri tarkoittanut pahaa, mutta vahingossa moni onnettomuus sattuu.
Eli ymmärrän hyvin molempia osapuolia. Silti alkaisin huolestua sen hiljaisen kaverittomuudesta vasta joskus kolmannella, sitä ennen tuollaiset on enemmän vanhempien päässä kuin lapsilla. Kyllä ammattitaitoinen ekan ope huolehtii, ettei kukaan jää syrjityksi, vaikkei bestistä tai kaverilaumaa olisikaan.
Minunkin lastani pyydettiin usein villien lasten kaveriksi, kun niillä leikit sujuivat niin hyvin.
Kyllä vaan, varmasti teki vilkkaalle hyvää rauhoittua dinoleikkeihin ja mielikuvitusjuttuihin, mutta ei ollut kiva sitten kuulla, miten oma valitteli leikkien rajuutta ja esitteli mustelmiaan :-( Eikä takuulla kaveri tarkoittanut pahaa, mutta vahingossa moni onnettomuus sattuu.
Eli ymmärrän hyvin molempia osapuolia. Silti alkaisin huolestua sen hiljaisen kaverittomuudesta vasta joskus kolmannella, sitä ennen tuollaiset on enemmän vanhempien päässä kuin lapsilla. Kyllä ammattitaitoinen ekan ope huolehtii, ettei kukaan jää syrjityksi, vaikkei bestistä tai kaverilaumaa olisikaan.
Vierailija:
. Syy miksi kaipasin tätä kaveria lapseni ystäväpiiriin, on se, että hänen kanssaan leikit eivät olleet koskaan riehumista, vaan todella mielikuvituksellisia lasten leikkejä. Eivät he ilkeyttään koulusta myöhästyneet, vaan koska leikit veivät mukanaan.Ja kiitos, autoitte mua ymmärtämään lapsen vanhempia. Onneksi lapsellani on myös muita rauhallisia ystäviä, joiden vanhemmat arvostavat lapseni seuraa, kutsuvat kylään ja tuovat lastaan mielellään meille.
ap
Vierailija:
Kyllä vaan, varmasti teki vilkkaalle hyvää rauhoittua dinoleikkeihin ja mielikuvitusjuttuihin, mutta ei ollut kiva sitten kuulla, miten oma valitteli leikkien rajuutta ja esitteli mustelmiaan :-( Eikä takuulla kaveri tarkoittanut pahaa, mutta vahingossa moni onnettomuus sattuu.
Eli ymmärrän hyvin molempia osapuolia. Silti alkaisin huolestua sen hiljaisen kaverittomuudesta vasta joskus kolmannella, sitä ennen tuollaiset on enemmän vanhempien päässä kuin lapsilla. Kyllä ammattitaitoinen ekan ope huolehtii, ettei kukaan jää syrjityksi, vaikkei bestistä tai kaverilaumaa olisikaan.
ettei teidän lapsella ole yhtään kaveria koulussa. Pistää normaalin vanhemman vähän ajattelemaan asioita.