Lue keskustelun säännöt.
Onko kaikkien 4-5-vuotiailla ns. pihakavereita kotiympäristössään?
11.02.2008 |
Kyselen kun meidän juuri 5 vuotta täyttäneellä ei oikein ole. Ne harvat samaa ikäluokkaa olevat pojat joita alueella on, ovat päiväkodissa päivät. Itse olen nuorimmaisesta lapsesta hoitovapaalla vielä 2v. Keskimmäinen 3v ja tämä 5v kerhoilevat kyllä, ja ulkoilevat pihalla jos ei sada, mutta tosiaan se omanikäinen seura puuttuu.
Tarvitsisiko tuon ikäiset jo jotain vakikavereita, vai riittääkö kerhoilut ym. Mielipiteitä?
Kommentit (36)
Niin, mun mielestä lapselleni riittää ihan tarhakaverit. Pari kertaa viikossa käytävä kerho, saattaisi olla sun lapselle sopiva?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tytöillä on niin omanlaisensa leikit ettei vilkas poika oikein niihin kaveriksi sovi. Ei löydy mitään yhteisiä kiinnostuksen kohteita puolin eikä toisin.
t. ap.
Vierailija:
Niin, mun mielestä lapselleni riittää ihan tarhakaverit. Pari kertaa viikossa käytävä kerho, saattaisi olla sun lapselle sopiva?
että leikkiseuraa saa. Tuota en allekirjoita, etteikö tytöistä olisi pojalle leikkiseuraa. Minun tyttöni parhaat kaverit on aina olleet poikia. Ei kaikki tytöt nysvää tiaarat päässä nukkeleikkejä...
asutaan omakotialueella, jossa paljon eläkeläisiä ja keski-ikäisiä. lähellä ei asu pieniä lapsia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joten hiljaista on pihalla. Edellisessä taloyhtiössä oli lapsia aina ulkona leikkimässä mutta nyt ollaan asuttu varsinaisessa erakkojen taloyhtiössä jo puoli vuotta, ja pojalla ei juuri ole ikäistään leikkiseuraa lähellä kotia. Käy kyllä päiväkodissa, joten ei toivottavasti muutu ihan sosiaaliseksi pölvästiksi.
Lapsi käy nyt kerhossa ja aloittaa syksyllä päiväkodin. Muita lapsia ei asu meidän talossa. En nyt viitsi mennä toisten pihoille kun en tunne heitä tarpeeksi hyvin. Tosin suurin osa lapsista on koko tai osapäivähoidossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
t. ap.
Vierailija:
Ei kaikki tytöt nysvää tiaarat päässä nukkeleikkejä...
Muitakin syitä oli, mutta jo tuo yksistään olisi riittänyt meille. Lisäksi kutsumme usein kylään muutamaa ystäväperhettä, joilla samanikäisiä lapsia ja poika käy viikottain yhdessä harrastuksessa, jossa porukka pysynyt aika samana koko ajan. Minusta tämän ikäisille pysyvät kaverit ja säännölliset leikit omanikäisten kanssa ovat jo erittäin tärkeitä. Kesällä kun päiväkotiin tulee parin kuukauden tauko, niin harkitsemme hänelle varmaankin jotain jalkapallokoulua tms. ryhmäaktiviteettia ja pyrimme sopimaan tapaamisia parhaiden päiväkotikavereiden kanssa.
Ryhmässä oppii toimimaan vain harjoittelemalla ryhmässäoloa ja lisäksi tuon ikäisillä pojannaskaleilla on usein sen verran ylimääräistä energiaa, että kaikkien hermot pääsevät vähimmällä, kun saavat sen purkaa keskenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että leikkiskö teidän Petra meidän Maijun kans? Kyllä ne lapset sitä seuraa löytävät itse, JOS sitä vain lähimailla on.
Vierailija:
että leikkiseuraa saa. Tuota en allekirjoita, etteikö tytöistä olisi pojalle leikkiseuraa. Minun tyttöni parhaat kaverit on aina olleet poikia. Ei kaikki tytöt nysvää tiaarat päässä nukkeleikkejä...
saanut ja sinne jäämme joskus hoitopäivän jälkeen leikkimään, vaikka itseäni ei kyllä yhtään huvittaisi työpäivän jälkeen jäädä. Yritän kestää sen sosiaalistumisen nimessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vanhempien homma. Ei ne lapset voi lähteä ovikelloja rimputtelemaan umpimähkään...
Vierailija:
vanhempien homma. Ei ne lapset voi lähteä ovikelloja rimputtelemaan umpimähkään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli siinä mielessä heillä on oman ikäistä seuraa pihalla.
Meidän pihalla on saman ikäisiä lapsia kuin meidänkin lapset. Tämä suomalainen kulttuuri taitaa olla vain niin kylmää, että toisten kanssa ei leikitä. Kesällä leikkiminen aina pirstyy, mutta talvella ei pihalla lapsia näy. Ilmeisesti talvisin he käväisevät nopeasti pihalla haistelemassa ilmaa ja menevät takaisin sisälle. Kesällä taas vietetään pihalla aikaa koko päivän, jos ei ole sateista. Sateisina päivinä on sama ilmiö kuin talvellakin eli kaikki menevät sisälle.
Päivähoidossa on aivan eri lapset kuin pihapiirissä. Tämän pihan lapset on ripoteltu aivan eri päiväkoteihin. Pihan lapset ovat saaneet aina kavereita vasta, kun he ovat menneet kouluun. Sitä ennen pihalla on eri kaverit ja päiväkodissa eri kaverit ja ketään ei tavata erikseen.
Kyllä kerhotoiminta on paljon säännöllisempää kuin päiväkodissa oleminen.
Ihan varmasti sopii tuon ikäisillä leikit yhteen, olipa sitten tyttö tai poika kaverina. Meillä ollessaan lapset leikki " poikaleikkejä" , tytön kotona " tyttöleikkejä" , siis sen mukaan mitä leluja oli tarjolla. Puistossa ja ulkona molemmilla ihan samat kiinnostuksen kohteet.
Mutta siis meillä oli 4-vuotias 2 kertaa viikossa kerhossa ja ehkä kerran viikossa/kahdessa oli muuta leikkiseuraa, yleensä tuosta tytöstä. Riitti hyvin.
Leikkii sitten 5-vuotias poikakin? Kaikki tytöt ei vaan sopeudu pyörällä krossailuun, puissa kiipeilyyn ja sotaleikkeihin. Jos sinun poikasi kaveri sopeutui. Kiva, mutta minun tyttöäni ei saisi kyllä näitä perinteisiä poikien leikkejä leikkimään mikään mahti maailmassa.
numeroita kerhokaverien äitien kanssa ja muuten sopia niitä treffejä. Ja kyllä minä muuten käyn myös lapsen kanssa hakemassa naapurin lapsia leikkimään...
välimaaston leikkejä yhdessä. Ei siis ääripään poikaleikkejä tai ääripään tyttöleikkejä. Meillä ainakin onnistuu erilaiset pelit, dinosaurusjutut, majan rakennus yms.
Silloin kun asuttiin kerrostalossa, niin ei ollut samanikäisiä, ei eden likimain, vaan kaikki oli reilusti vanhempia, tai sitten ihan vauvoja. Nyt asutaan omakotitalossa, ja naapuristossa ei ole poikani ikäisiä kavereita.
Poikani käy kyllä päiväkotia, joten siellä on niitä kavereita. En ole huomannut että päivänpäätteksi erikseen kavereita kaipaisi.