*** Kesänuput ma-ke ***

Pojalle nousi yllättäen kova kuume yöllä ja onneksi sain jo poskiontelon tulehdukseen sairasloman loppuviikoksi niin saamme olla rauhassa.



Sen verran oli poika herättyään heinäsirkkana että neuvolavierailu onnistui heti aamusta. Kaikki on niinkuin pitääkin, verensokerit ja verenpaineet ja vauvan sydänäänet. Kehuja tuli niin että nolotti ;) Painoa oli tullut 320g/vko joten yli sadan heilahti viisari (saamari!). No, ei kait sitä voi välttääkkään kun en nälässä kyllä meinaa olla. Ikävästi nuo karkit ovat vaan viimeisen 4 viikon aikana houkutelleet. Olen osin pidättäytynyt mutta en aina.



Kanelisokerillakos se ilmalento oli? Toipumista, pulu, ja kävellähän venähtäneellä nilkalla saa kivun rajoissa. Hirmuiselta kuullostaa tuommoiset limboliikkeet ja vielä nilkka menee. Ei oo sullakaan helppoa.



Hei ja joo, en olekaan kertonut että kävin vakoilemassa H&M mammaosastolla eilen lääkärin jälkeen. Piruuttani sovitin kaksia mammafarkkuja ja ne molemmat menivät minulle päälle!! Ilmeisesti ovat isontaneet kokoa ja sitten minulla on persuksessa ja reidessä juoksulihakset surkastuneet että meni sen takia jalkaan. No, ostin sitten yhdet mustat mammafarkut ja valkean ihanan paitiksen. Vähänkö persevälle ja reitevälle päivä piristyi kun housut löysin. Jospa se uni niistä hoikan farkuista olikin enneuni??



Jaa, pitänee lähteä hakemaan ukko töistä. Kaupassa pitää käydä samalla. Tyttö saa katsoa tuon kuumehoriskon perään että saa murua kaapihyllylle.



- Pirkko ja punkero rv 20+5

Onpas tullut kirjoituksia, kivakiva!!!



Olenkohan jotenkin outo kun itselläni tosiaan ei ole mitään kiirettä tän raskauden kanssa, vaikka fyysisesti tämä onkin ollut tosi vaikea raskaus minulle? Kauhistelen koko ajan miten aika rientää ja en millään halua mahankasvatuskauden päättyvän. Mitään kiirettä ei ole saada vauvaa tähän taloon :-) Ja älkää ymmärtäkö väärin, sillä mielestäni se elämä vastasyntyneen kanssa on aivan mielettömän ihanaa vaikka meillä kaikki kolme lasta ovat olleet (ja edelleen ovat) uniongelmaisia ja koliikkilapsia. Kuopus 2,5v ei nuku vieläkään öitään heräilemättä. Se ihana vauva-aika minun mielestäni kestää sen ekat 8-9kk ja sitten alkaakin ne kirotut ajat jolloin lapset saisi mun puolesta lähettää jonnekin hevonkuuseen ja palauttaa takaisin vasta 2,5 vuoden ikäisinä ;)

Ja näin olen kokenut joka raskauden eli ei voi ihan sen vikan kerran piikkiinkään laittaa, kai mä vaan olen jotenkin niin mahafriikki että tykkään kulkea tällaisena turvonneena möhkäleenä ihmisten ilmoilla ;-)



Nimiä en ole miettinyt yhtään. Enkä varmaan etukäteen mietikään. Kahdelle ekalle oli nimiehdotuksia valmiina ja kuopukselle alettiin miettimään vaihtoehtoja vasta synnytyksen jälkeen. Niistä sitten tapeltiinkin ristiäispäivään saakka, mies sai tahtonsa läpi ja minä olen uhonnut että tällä kertaa minä saan päättää vauvan nimen sitten yksin. Meillä kun ei kysellä mihinkään sairaalakaavakkeisiinkaan mitään nimiä niin ei ole senkään takia tarvinnut suoda asialle ajatustakaan.



Tukivöistä (en muista kirjoitinko jo asiasta joskus aiemmin...) Minulla kaksi erilaista vyötä ja tässä odotuksessa kumpikaan ei tunnu hyvältä. Aiemmin olen alkuraskaudessa käyttänyt sellaista tosi tukevaa matalaa vyötä (en muista minkä merkkinen on, hankala pukea päälle) ja keskivaiheilta eteenpäin Anita-merkkistä. Nyt kumpikaan ei tunnu tehoavan riittävästi ja aiheuttaa vaan suppareita lisää. Ajattelin vielä etsiä jonkun toisenmallisen; vinkkejä saa jakaa, carriwellilla ainakin on mutten ole testannut. Entäs muita merkkejä???)



KAnelisokerille empatiat nilkanniksautukseen! Toivottavasti paranee pian. Itsekin kaaduin sunnuntaina naamalleni, ei onneksi käynyt noin pahasti, mutta lähinnä huvittaa/nolottaa tuo oma reaktio kun niitten kirosanojen sijaan pillahtikin iso ihminen itkuun kuin pahainen pikkukakara :) Ne on nää hormoonit kai...



4D-ultrasta: Ei meilläkään edellisessä raskaudessa niitä rakenteita katsottu kuin tavallisella ultralla. Itse olen jostain saanut sen käsityksen että tavallisella ne katsotaankin, ettei tuo kolmiulotteinen ole siihen tarkoitukseen kai sen parempi? Ainakin lääkäri koko ajan selitti mitä tekee ja katsoo, ja siirtyessään kolmiulotteiseen kuvaan sanoi että nyt aletaan sitten etsimään mahdollisia ulkoisia vaurioita kuten huulihalkioita tms. Itse menen parin vkon päästä taas 4D-ultraan, mutta ihan puhtaasti uteliaisuuttani ja halusta nähdä vauvan naamataulua. Toivottavasti saisi tälläkin kertaa hyvät kasvokuvat. Näin turhamainen minä olen ;)



Itselläni alkanut omituiset vatsakivut, en tiedä mistä johtuu, lähinnä iltaisin ja öisin kivistää. Liekö jotain vatsapöpöä liikenteessä kun ei mitenkään tavalliselta raskausvaivalta vaikuta. Kyselen synnärillä torstaina lisää kun menen akupunktioon. Ai joo, olipa ihana kun varasin aikaa sinne ja puhelimessa sattui olemaan edellisen synnytykseni hoitanut kätilö joka muisti minut nimeni perusteella :) On toki pieni sairaalakin kyseessä mutta silti hieman hämmästyin - ja tuli oikein kiva mieli. Voi kun sattuisi vielä niin ihanasti että kyseinen kätilö osuisi tähän tulevaankin synnytykseen :)



Nyt yrittämään siivousta ennen kuin mies palaa kotiin, voi kun oliskin varaa siivojaan - mä VIHAAN siivoamista ja tätä läävää kun ei koskaan saa siistiksi tän hulivililauman jäljiltä...





nappula ja urpo 23+6



PS. miten ihmeessä mä saan aina aikaiseksi näin hurjan pitkät kirjoitukset tänne???? Sorry folks...

Su oon kirjotellu viimeks ja ihanan paljon oli tullu kirjotuksia tänne sen jälkeen, kiva kiva :)



Työviikko alkoi taas eilen.. voi että. Nuo aamuheräämiset ei oo vaan mua varten, ei yhtään. Mä olen varsinainen äkäpussi ollut jo monta viikkoa ja varsinkin aamuisin. Iltaa kohden aina muutun lauhkeemmaks ;) Voi mies-parkaa ;))

Väsyä on yhä ilmassa kovastikin mutta kyllä silti aavistuksen olen piristynytkin, ehkä se rauta sieltä pikkuhiljaa vaikuttaa..

Mä olen käyttänyt tukivyötä muutaman viikon jo ainakin. Sain kaverilta sellasen lainaan ja sitä oon sit töissä käyttänyt kun siellä pitää istua 8h/pvä.. On se auttanut! Paitsi, eilen selkä oireili tukivyöstä huolimatta :( Ja tänäänkin vähäsen. Tuntuu että maha on taas viikossa humpsahtanut entistä isommaksi.. Se mun tukivyö on BabyBelt niminen.



Näipälle tervetuloa joukkoon mukaan! :)



Art: sain yhdestä kangaskaupasta Jyväskylästä noita sovitusverhoja lainaan. Eivät siis varsinaisesti ole mitään valmisverhoja.. Eilen töitten jälkeen vein ne sit takas ja yks niistä kankaista miellytti eli niistä ompelevat meille verhot. Kahden viikon jonot vaan..



Uuvistukselle tsemppiä muuttoon! Onhan se iso juttu muuttaa vieraalle paikkakunnalle.



Onnea kaikille ultrakuulumisista. Neuvolassakin ootte ahkeraan käyneet.



Kanelisokeri: Aikamoinen lento sulla ollut :( Toivottavasti sulla alkaa jalka olemaan parempi..?



Nimistäkin oli puhe. Me alettiin heti jo raskauden alussa miettimään nimiä ja tosi äkkiä päästiin yhteisymmärrykseen. Nimet ois valmiina sekä tytölle että pojalle. Voihan se mieli vielä muuttua, mistäs sitä tietää.. mutta ne mitä sillon mietittiin, tuntuu edelleen hyviltä..:)



Nappula: Se on kiva kun tekstiä tulee, anna palaa vaan jatkossakin :)



Musta on ihanaa olla raskaana, sit taas tulee niitä päiviä kun on todella suuri ja kömpelö olo ja miten se vielä muuttukin kömpelömmäksi kun viikot menee eteenpäin.. Ja sit on myös välillä kans todella malttamaton olo, haluais jo sen vauvan syliin!!!



Tänään on pitkästä aikaa töitten jälkeen ilta jolloin ei oo mitään ohjelmaa, voi olla vaan täällä kotona!!

Eilen kävin tosiaan verhokaupassa, sit ostin uuden vaa' an, edellinen kun hajos heti muuton jälkeen. Sit tuli vielä kavereita kylään heidän 3kk ikäisen poitsun kanssa :)



Ihanaa kun mulla on lähipiirissä nyt tosi paljon raskaanaolevia. Ja moni on saanut viimeisen vuoden aikana vauvoja. Nytkin tässä kuussa yhdellä on laskettu aika, sit mä, sit taas elokuulle osuu kaks ystävää.. :)



Nyt pitäs alkaa varmaan jotain syömäpuolta miettimään..



Hyvää vointia!!



a_j + pötkäle 23+5

Koitan ehtiä kommentoimaan niitä tuossa päiväuniaikaan. Nyt vaan nostelen meitä vajoamasta sivun alaosiin ; )



Täällä on ollut taas vähemmän vaatteitakiristävää oloa, mutta väsymystä ja varsinkin HERMOJEN KIRISTYMISTÄ paljon. Esikoinen testaa oikein kunnolla ja vastassa on tällainen kamala hormoonihirmiö : /



Mut nyt koitetaan päästä ulos...



♥art rv 24+1

mieki kävin n. viikko sitte ultrassa ja nyt sitte pitää mennä vielä lääkäriin tarkistuttamaan laskettua aikaa...saattavat siirtää eteenpäin. Pikkunen on hieman pienenpi ku yleensä mut ei mahottomasti..tosin varmaan vaikuttaa ku ite olen kans ollu vauvana pieni ja nykyäänkin. :) muuten kaikki oli ok. Huomenna pitäisi taas mennä töihin sairasloman jälkeen..onneksi oli vain flunssaa:)



Onkos tein pitänyt muuttaa muuten harrastuksia raskauden ajaksi? Miun piti ruveta kunnolla kävelemään kun ratsastaa en ole uskaltanut koko raskauden aikana. Jos sitten kesällä ehtisi hieman ratsastella... Oma heppani piti laittaa hoitoon kun ei juuri itse ehdi tekemään mitään. Voi sentään harjailemassa ja kattomassa käydä pikku ötökkää:)



-Näippä-

Nappula: minustakin kiva lukea pitkiä tekstejä :) Tänne vaan kaikki mitä mielessä liikkuu. Täällä on kans hirveä sotku kokoajan ja jo nyt pelottaa, että mikä kaaos tänne tulee kun itse istun imettämässä tms. ja lapset kantaa leluja pitkin taloa, vaikka jokaisella on oma huone.



Näippä: minä jouduin omasta hepasta luopumaan edellisen vauvan synnyttyä, lapsella oli hevosallergia ja kun muksuilla vielä astma+allergiat, ei hevosenpidosta tullut mitään. Raskasta aikaa, vaikka heppa pääsikin ystävälleni -ja parempaan talliin.

Sen jälkeen ei ole tehnyt mieli hevosten selkään mennä, jotenkin ei haluta enää kiintyä kun menettämisen tuska on mulle kova.



Mitäs eläimiä muiden kotoa löytyy ?



-kesämuru rv 24-

Näippä ja Kesämuru: (Näippä, tervetuloa jengiin ;-))

Hevosesta luovuttu täälläkin! Vaikka mieskin meillä ratsastaa niin silti ei aika olisi riittänyt enää sen hoitoon, saatika liikuttamiseenkaan ja ekan odotuksen aikana annettiin tamma ystävälle ylläpitoa vastaan. Myöhemmin siirrettiin sitten kirjatkin hänelle, aivan hevosten paratiisiin tyttö kyllä pääsikin. Mutta koko perheen voimin on tarkoitus vielä harrastusta jatkaa, lapset aloittavat nyt miehen kanssa keväällä ja minä sitten joskus myöhemmin myös jahka löydetään sopiva talli jostain.



Muutoin talossa elelee kaksi leonbergipoikaa ja kaksi hiitentappajakissaa, tyttärelle mies meni lupaamaan lähitulevaisuuteen pupun tai jonkun vastaavan karvapalleron, ja pojalle akvaarion. En voi itse sietää akvaarioita - enkä sen liiemmälti myöskään tuosta rusakosta innostu, mutta eipä mulla näköjään sanavaltaa tässä huushollissa näytä olevan ;-P

(liskoja mulla oli joskus hamassa menneisyydessä mutta niitä tuskin tähän taloon tulee...mikäli miestä on uskominen)



nappula ja 24+0 tänään

Taika74: Minulle on kanssa jäänyt epäselväksi, mikä tulehdus siellä silloin aikoinaan oli.



Rikkonaisiin rinnanpäihin voin suositella lansinoh-rasvaa (en ole varma kirjoitetaanko noin). Se oli ainoa joka edes vähän auttoi esikoisen aikaan kun rinnanpäät oli todella rikki. Kakkosta odottaessa aloin laittamaan rasvaa jo vähän ennen LA:ta ja sillon rinnanpäät eivät menneet ollenkaan rikki.



Nimiä ollaan kanssa mietitty, tai siis lähinnä minä. Tytölle oli kaksi nimi ehdotusta joista toisen mies tyrmäsi heti. Toista hän voi miettiä.

Pojalle on yksi nimi ehdotus jota mies voi harkita. Onneksi on vielä aikaa miettiä.

Meiltä ei ole ikinä kysytty nimiä sairaala kaavakkeisiin.



ilonella3 21+6

Nappula ja Kesämuru:

Miuta sentään helpottaa ku mies on allerginen eli meillä ei tässä kotona ole mitään eläimiä. Vaan heppani on ollut maalla miun porukoiden luona semmoset 12 vuotta, nyt vaan hoidossa. Äitini omistaa puolet hepasta vaik ei osaa ratsailla mut tykkää kovasti hoidella:) Heposeni on jo 19 vuotias et ei siitä enää raaski luopua niin kauan ollu miulla ja pollella ikää on jo. Syksyllä hepo pääsee luultavasti sen " nuoruuskotiin" Maalla miulla on vielä kissa koira ja hepan paras kaveri lammas:)



oottekos muuten kui ajoissa ostelleet pikkuisille vaatteita jne.. Ite on tullut jotain jo hankittuu ja sit on omia ja veljen vauvavaatteita tallessa..niitä on kiva tutkailla millasia oli 70-luvun lopulla.. Ja pitäs ostaa viel jotai tarvikkeita..vaunut sentään on jo tilattu:)



-Näippä-

[color=DarkSlateGray]Hienoa että lisää kesänuppuja lyöttäytyy seuraamme : ) Tosi kiva lukea kuulumisianne. Ennen (lue 2 edellistä raskautta) olen kylläkin pinoutunut, mutta en todellakaan näin ahkerasti ja nyt muidenkin kirjoitukset tulee luettua ajankanssa : )



kesämuru: LEMMIKKEJÄ ei ole eikä tule. Tykkään kyllä eläimistä, mutta nyt niille ei vain ole aikaa. Meillä oli kaksi kissaa ennen lapsia, mutta annoimme ne pois kun kaksio kävi ahtaaksi ja kuljettaminen myös...



Näippä: olen jatkanut harrastusteni parissa (sali,pump,step jne.) ihan normaalisti. Ainostaan juoksemisen jätin kun ei tuntunut kivalta pahoinvoinni jatkuessa.



Kuten ilonella3 totesi, niin Lansinoh-voide on TOSIAAN hyvä hankinta vaikka sinne SAIRAALAKASSIIN. On riittoisaa joten ihan se pienenpieni tuubi riittää ; ) Ja Bebathenhan on myös hyvä...



a_j: meillä on myös lähipiirissä oikea VAUVABUUMI! Mun sisko aloittaa ihan tässä helmi-maaliskuussa, huhtikuussa on ystäväperheelle tulossa 2. lapsi, toukokuussa toisille tutuille 1. ja minun veljeni perheeseen myös, kesäkuussa me ja serkkuni, heinäkuussa ystävillemme jo 4. ja elokuussa lisäää ja juuri paripv. sitten sain tietää että yhdelle ystävälleni tulossa syyskuussa myös vauva : )



Kanelisokeri??? Mites Sinun vointi?



Nappula: Täällä kohtalotoveri; vihaan myös siivoamista. Sitä saisi tehdä kokoajan jos vaan haluaisi että paikat on edes jotenkin sinnepäin... En ole tosiaankaan mikään siisteydensipuli, joten sen kyllä huomaa... Tykkään kyllä että tavaroilla on paikka, mutta se onkin asia erikseen ; )



taikako kyseli tukivyöstä? Itse en ole moista koskaan pitänyt/tarvinnut. Nyt kyllä mietin että olisi varmaan jumpassa hyvä kun etunojapunneruksissa ja huuvereissa alkaa vatsa roikkua. Ei satu selkään tmv. mutta ikävän tuntinen kun roikkuu tuossa edessä ; )



Juu, tällaista täällä. Aurinkokon taas pilkottaa, eli joskos tämä harmaus tästä taas vähäksi aikaa väistyisi. Pakkasta ei ole edelleenkään, mutta jos sitten ensitalvena, kun pidotaan puistojuttuja tuolla vauvapuolella ; )[/color]



[color=Orchid]♥ art rv 24+1[/color]

Me päätettiin nimet jo viitisen vuotta sitten, kun löydettiin hauska juttu, johon nimet liittyvät. Kuitenkin varmaan pohditaan niitä vielä uudelleen lähempänä h-hetkeä, ettei käy niin, että on jo ajatuksissaan kyllästynyt koko nimeen, kun se pitää antaa.



Art, sinäpä harrastat kovasti liikuntaa. Itsekin olen ollut aktiiviliikkuja aina, mutta nytpä en ole juuri liikkunut, huono minä. Kolme kuukautta voin huonosti, joten liikunta ei ollut lähelläkään mielessä, mutta sitten kun olo parani, olinkin jotenkin tosi arka liikkumaan, tuntui siltä, että syke nousee ihan mielettömästi heti, eikä salillakaan uskalla tehdä kunnolla. Taidan olla tyypilinen esikoisen odottaja, ylivarovainen. Tanssitunnilla olen kuitenkin käynyt koko aikana ja aion jatkaa niin kauan kuin piruetit onnistuvat edes jotenkin etukenosta huolimatta ;)



Lemmikkejä meillä ei ole, mies haluaisi koiran, mutta minä en. Itse haluaisin kissan, mutta hän ei. Eli ei taida tulla kumpaakaan meille ;)



Tänään meinasi tulla itku, kun en saanut yhtä pulloa auki. Ja kauhea ikävä miestä, vaikka se lähti työmatkalle vasta tänään. Ja yhdessä ollaan oltu lähes 8 vuotta. Tuntuu vaan, että sitä on ihan kiinni äijässä koko ajan ja tarvitsee sitä ihan kauheasti näin raskauden aikana. On se ihana <3



Poltsi 22+4

[color=Sienna]kesämuru: vatsanympäryksestä. Mulla nyt 87-88cm ja musta se on paljon. Mulla ei ole edellisistä raskauksista ylittynyt metriä vaikka molemmat pojat syntyneet rv42. Mikähän jättiläinen tää on? Ihmettelinkin kun toppahousuista piti jättää vetoketju auki (onneksi niissä on se " vyö" ja henkselit niin ei tippuneet ; )



♥ art[/color]

[color=DarkMagenta]Poltsi:juu ei sitä liikuntaa tarvitse pelätä. Sinne vaan muiden sekaan vatsan kanssa ; ) Itse jouduin jättämään koreografiset tunnit puolenvälin jälkeen supistelujen takia (syke pysyy kauan korkealla), mutta Pump ja Step vielä menevät helposti, kun se on enemmän sellaista intervalliharjoitusta. Mutta allekirjoitan itse kyllä että hyvälläkunnolla selviää synnytyksestä helpommalla. Synnytystä verrataan usein marathoniin, joten jonkunlainen pohjakuntohan senkin läpi viemiseen pitää olla vai mitä? ; )



Kylläkin tähän samaan voin kertoa hauskan tapahtuman synnytyssalista kun 1. synnytyshän minulla meni vähään niin kun sivusuun kun epiduraali vei ponnistuksen tarpeen. Kätilö sitten käski ponnistamaan (josta minulla ei ollut hajuakaan että miten?). Mieheni kommentti " yrityksiini" oli " kuule et sä nyt mitään vatsalihaksia tee vaan sun pitää PONNISTAA!!!" Joo-o mutta miten?!?!. Sitten molemmissa synnytyksisää mies on valittanut mun käsilihasten voimia, kun tuskissani roikun hänessä, niin heikompi mies voisi olla lujilla (hän itse onnekis yli 190cm pitkä eikä mikään kukkakeppi). On kuulemma ollut lihakset vähän kipeänä hänelläkin synnytyksen jälkeen ; )



Mutta tosiaan oman tuntemuksen ja halun mukaan naiset ; )



♥ art[/color]

En edes muista milloin viimeksi olen käynyt täällä kirjoittelemassa, mutta luettua tulee useasti viikossa, mitä muille kuuluu.



Täällä näkyy olleen keskustelua lemmikeistä, harrastusten muutoksista jne. Tässä talossa ei lemmikkejä ole miehen astman takia. Itse tykkäisin kovastikin jostakin elukasta, mutta ei viitsi hankkia, ettei miesparka saa liikaa hengenahdistuksia. Jos joskus pääsis ihan maalle asumaan ja olis isompi talo ja ulkonakin tilaa, niin voisinpa minäkin pollen omaan pihaan ottaa - sen verran pahasti on sydän kallellaan noiden karvakorvien suuntaan. Siitä päästäänkin siihen, että heppailun olen joutunut raskauden takia jättämään. Se otti alkuun aika koville, kun juuri muutaman vuoden tauon jälkeen löysin tieni takaisin hevosten pariin. Kauaa en kuitenkaan asiaa jaksanut harmitella - vauva kun oli toivottu :) Täytyy katsoa sitten vauvan synnyttyä, jos jossain vaiheessa sais tuon harrastuksen taas jaloilleen.



Onko teidän kesänupuilla " tekonimiä" ? Meidän pikkuista kutsutaan tällä hetkellä Vilmuksi. Aluksi se oli vaan Pikkuinen, mutta kun liikkeet alkoi tuntua, nimi muuttui " Muljaattimeksi" . Nyt pieni on ollut niin vilkas muljahtelija tuolla masussa, että yhdistimme nimet Vilpertti ja Muljaatin ja niin pikkuisesta tuli Vilmu :)



Ja nyt täällä on kyllä alkanut se kasvukausi - kiloja tullut ihan muutamassa viikossa varmaan 4kg! Kyllä tuntuu hassulta, kun aluksi paino ei noussut ollenkaan ja mahakaan ei kunnolla näkynyt ja nyt ihan yht' kkiä maha on oikeesti pompsahtanut esiin, eikä ole epäilystäkään minkä takia. Ihan tuntemattomat ihmiset onnittelee vauvan tulosta jne... Onnistuin tässä yks ilta istahtamaan jotenkin hassusti ja maha jotenkin näkyi tosi selvästi ja kun katsoin alaspäin, ihan säikähdin miten isolta se näytti :) Miestä aina huvittaa, kun päivittelen tätä mahan kasvua niin ahkerasti.



No juu, olihan taas tarinat.



Kiva on ollu lukea, että muillakin raskaus etenee ihan normaalisti. Paranemisia ainakin sille joki oli liukastellut (anteeksi, unohdin nimesi) ja hyviä vointeja kaikille muillekin!



makri, vko 22 (tasan)