Suositelkaa kirjoja, jotka perustuu tositapahtumiin!

[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 20:59"]Ikisuosikkini James Herriot: Kaikenkarvaiset ystäväni. Jaksaa aina ilahduttaa.

[/quote]

Luin tämän juuri pari viikkoa sitten uudestaan kolmatta kertaa, aina se on yhtä hyvä! Kaikki Herriotin kirjat ovat ihania.

Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehin. Kertoo Amerikan intiaanien kohtalosta. Sekä Longfellow'n runoteos Laulu Hiawathasta. Jos tykkää Kalevalasta, tykkää tästäkin.

Sarita skagnes: vain tytär, kertoo intialaisesta tytöstä/naisesta, ja tytön asemasta perheessään. Järkyttävintä on, että perhe muuttaa norjaan, "sivistyneeseen maailmaan", ja sama kohtelu jatkuu. Tosi hyvä!

Leah Chishugi: pitkä matka paratiisiin. Kertoo naisen ja hänen lastensa paosta Ruandan kansanmurhan keskeltä. varsinkin puoliväliin asti tosi hyvä, loppu ehkä hiukan lässähtää.

läheinen, Katarina janouch oli kirjailijan nimi muistaakseni. Päihderiippuvaisen perheen tarina

-Puolikas taivasta: Koskettavia, kauheita tarinoita tyttöjen/naisten elämästä eri puolilla maailmaa.

- Katariina Aaltonen: äidin 365 toivon päivää; äiti kertoo syöpään sairastuneesta pojastaan

Kutsumushuora

Jan Jalutsin kirjat

Suomalaista tosielämää.

[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 21:32"]

Kutsumushuora

Jan Jalutsin kirjat

Suomalaista tosielämää.

[/quote]

Siis tuo viimeinen virke ei ole kirja, vaan toteamus kirjojen luonteesta :D

Elämäni nomadina

Laittakaa myös jonkinlainen kuvaus kirjasta, kun suosittelette. Helpompi poimia itseä kiinnostavat kirjat.

Ensio Tiira: Epätoivon lautta. Tämähän tuli muutama vuosi sitten Yle radiosta äänikertomuksena.

Ruta Sepetys: Harmaata valoa. Kertoo 16-vuotiaan Linan ja hänen perheensä raastavasta matkasta toisen maailmansodan aikana saastaisissa kuorma-autoissa, rekoissa ja junissa kohti pakkotyöleirejä, jossa heidät kidutetaan lähes hengiltä. Koskettava kertomus, ei mitään perus sotakirjallisuutta. Tositarina.

[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 19:34"]

Jung Chang: Villijoutsenet. Kolmen kiinattaren tarina (kertoo kolmen kiinalaisen naisen tarinan, Jung Changin itsensä, hänen äitinsä sekä isoäitinsä).

Paljon hyviä ehdotuksia jo.

Ja tietty Andien lentoturman kuvaus "Elossa", joka on aika paljon raadollisempi versio kirjana kuin leffana.

[/quote]Mä olin tulossa suosittelemaan tuota Villijoutsenia. Luin joskus yläasteella ensimmäisen kerran, ehkä vähän liian nuorena, mutta teki lähtemättömän vaikutuksen.

[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 19:19"]Tässä mitä jo olen lukenut:

Kaikki Torey Haydenin tositarinat (tosi hyviä!)

Pimeän poika

Lapsuus lahkon vankina

3096 päivää

[/quote]

Kirja nimeltä Papillon. Jatkuiskohan nimi että erään vangin tarina. Henry joku sen on kirjoittanut, sukunimi alkaa c:llä. Tosi hyvä seikkailukirja. Vähän väkevää kieltä ja naturalismia, mutta suosittelen

Nosto! :)

Ji Li Jiang Punainen huivi. Päiväkirjamainen omaelämänkerta 12-vuotiaan kiinalaistytön silmin. Sijoittuu vuoden 1966 Kiinaan kulttuurivallankumouksen aikaan.

Kuvaus ehkä kuulostaa tylsältä, mutta tein tästä kirjasta nyt keväällä esitelmän koulussa, ja suosittelen lukemaan tämän. Hyvin mukaansatempaava, ja kuvaavasti kerrottu tarina sen ajan lapsen silmin koetusta maailmasta, muutoksista ja neljän vanhan tuhosta.

[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 21:32"]

Kutsumushuora

Jan Jalutsin kirjat

Suomalaista tosielämää.

[/quote]

Kutsumushuora kertoo Helsingissä asuvasta narkkarista, joka siis myy persettään huumeiden eteen. Kirja on kirjoitettu vankilasta käsin. Pidin kirjasta, koska siinä ei oikeastaan surkuteltu huumeidenkäyttöä, eikä edes huoraamista, kerrottiin vain elämän tosiasiat ja miten niihin on ajauduttu. Inhottaa kaikki itsesäälissä kiereskelevät.

Jan Jalutsi on kirjoittanut kaksi kirjaa: Ammattina vankikarkuri ja Matkasellikertomuksia. Ensimmäisessä kirjassaan Jan kertoo karkuruusvuosistaan ja siitä, miten onnistui pakenemaan vankilasta. Kertoo myös, miten hienosti hänestä tuli pohjoismaiden vaarallisin vankikarkuri :D Kritisoi myös vankiolosuhteita, tosin hänenkin istumavuosistaan on jo sen verran aikaa, ettei tiedot taida ihan tänä päivänä pitää enää paikkansa.

Matkasellikertomuksia en ole vielä löytänyt, mutta aion kyllä lukea sen heti, ku saan käsiini. Pidän Jalutsin kirjoitustyylistä, on helppo olla hänen matkassaan mukana lukuajan.

György Faludy, Iloiset päiväni helvetissä. 

Perustuu ilmeisesti suurelta osin tositapahtumiin, omaelämäkerrallinen. Runoilija juutalaistaustainen Faludy pakenee v. 1938 fasisteja Unkarista Pariisiin, muuttaa sitten Marokkoon ja sieltä USAan. Palaa Unkariin, joutuu vankileirille. Selviää yhtenä harvoista hengissä sieltä. Kirja kamppailusta sortoa ja epäoikeudenmukaisuutta vastaan.

En ole vielä ehtinyt lukea kirjaa, oikea järkäle.

Jokin aika sitten luin kirjan Raoul Wallenbergistä, ruotsalaisesta, joka pelasti Budabestin juutalaisia toisen maailmansodan aikana. Hän joutui sodan lopussa venäläisten vangiksi ja kuoli vankilassa NL:ssa. 

Belle de Jour. Luksusprostituoidun elämästä Lontoossa. Todella hyvin kirjoitettua, viihdyttävää lukemista.

Yhdeksän elämää. Kertoo 9 eri intialaisen elämästä ja kuinka mm. uskonnolliset seikat vaikuttavat ja varjostavat heidän päiviään.

Elämäni Nomadina. Suomalainen nainen jättää koko elämänsä ja omaisuutensa ja aloittaa alusta maailmalla miehensä kanssa.

Suosittelen lämpimästi mitä tahansa näistä :)

Dave Pelzer, kolmen kirjan sarja:

A child called It

The lost boy: A foster child's search for the love of a family

A man named Dave: A story of triumph and forgiveness

En tiedä onko käännetty suomeksi.

Martin Gray; Kaikkien rakkaitteni puolesta. Kertoo miehestä joka selviää keskitysleiriltä toisen maailmansodan aikaan, perustaa perheen jonka menettää tuhoisassa metsäpalossa. Itkukamaa koko kirja.

Henna Siekkinen: Aatteen puolesta (2017)